Joona Pettersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joona Pettersson, 2024.

Joona Eerik Pettersson (s. 28. marraskuuta 1983 Helsinki) on suomalainen näyttämötaiteiden videosuunnittelija, kuvaaja, dokumentaristi ja valokuvaaja.[1][2] Hän asuu Helsingissä ja Pariisissa.

Pettersson on tehnyt videosuunnittelun mm. esityksiin Ensimmäinen tasavalta, Talvisirkus Ilo ja Lehman -trilogia.

Hänen kuvaamiaan dokumenttielokuvia on esitetty ja palkittu lukuisilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla (mm. Locarno Film Festival, Visions du Réel, Hot Docs Canadian International Documentary Festival ja Clermont-Ferrand International Short Film Festival). Niitä on levitetty sekä elokuvateattereissa, että televisiossa.

Opiskelu ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pettersson opiskeli elokuvausta Venäjän valtiollisessa elokuvakorkeakoulussa VGIK:ssa, Moskovassa vuosina 2002-05. Kuvauslinjan opintosuunnitelmasta vastasi tuolloin Andrei Tarkovskin kanssa työskennellyt elokuvaaja Vadim Yusov. VGIK:ssa Pettersson kiinnostui myös kokeellisesta elokuvasta.

Vuosina 2005-06 hän opiskeli videotaiteen maisteriohjelmassa Pariisin École National Supérieure des Arts Décoratifs (ENSAD) korkeakoulussa Henri Foucault:n kurssilla.

Opintojen ohella ja niiden jälkeen Pettersson työskenteli venäläisten fiktioelokuvien kameraryhmissä mm. Ukrainassa ja Mosfilmin elokuvastudioilla. Projekteista tunnetuin oli Ilya Khrzhanovskyn monitaiteellinen DAU -elokuva.[3]

2013 Pettersson kuvasi dokumenttielokuvan The Green Serpent. Se palkittiin merkittävällä Swiss Film Award -palkinnolla ja kaikkiaan se sai kymmenen erilaista palkintoa kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

2010-22 Pettersson teki videosuunnittelun lukuisiin Talvisirkuksiin. Hurjaruuthin Talvisirkus on Suomen suurin nykysirkustuotanto.

2017 Hän suunnitteli videolavastuksen kiertue-esitykseen Flora & Fauna. Sitä esitettiin Suomessa, Puolassa ja Kamerunissa sekä Palestiinan kiertueella Betlehemissä, Hebronissa ja Jeninin pakolaisleirillä Freedom teatterissa.

2022 Pettersson teki videosuunnittelun Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäytelmään Ensimmäinen tasavalta. Suomalaisen demokratian syntyhistoriaa kuvaava esitys on poliittinen trilleri ja dokumenttiesitys, joka perustuu kokonaisuudessaan autenttisiin lähteisiin: muistiinpanoihin, päiväkirjoihin, kirjeisiin ja aikalaiskuvauksiin.[4]

Joona Pettersson on työskennellyt freelancerina vuodesta 2006 lähtien näyttämötaiteiden, elokuvan, television ja valokuvauksen parissa. Hän puhuu sujuvasti suomea, englantia, ranskaa ja venäjää.

Radiostan

  • Syracuse Film Festival (USA) tuomariston kunniamaininta kokeellisen elokuvan kategoriassa (2009)
  • 53. ZiNEBI IFF:n Hopeinen Mikeldi palkinto (2009)

Rakastan sinua kyyneliin

  • Dokumenttisarjan pääpalkinto XV Deboshir Film Festival Pietarissa (2012)
  • Hopea palkinto Murmansk Northern Character IFF (2012)
  • Pääpalkinto Reikäreuna Film Festival (2013)

Sohvasurffaajat - Mustameri

  • Koura -palkinto (2011)
  • Prix Europa Nominated (2012)

The Green Serpent

  • Boccalino d'ogo kriitikoiden palkinto, 66th Locarno IFF (2013)
  • Winterthur Award (2013)
  • Swiss Film Award (2014)
  • Visions du Réel, Prix du Public Sesterce D'Argent -yleisöpalkinto (2014) [5]
  • Special Jury Prize at the 29th Montenegro Film Festival (2015)
  • Mention for The Night Award at the 13th International Festival Signes de Nuit, Bangkok (2015)
  • The Night Award of the 12th International Festival Signes de Nuit, Paris (2014)
  • Best short documentary at the Bushwick Film Festival in Brooklyn, NY (2014)
  • Special mention at VIDEOEX Experimental Film & Video Festival Zürich (2014)
  • Best short film at the Darklight festival in Dublin, Ireland (2014)

Talvisirkus Uni

  • Säde -palkinto vuoden 2014 parhaasta näyttämötaiteiden videosuunnittelusta.[6]

Grey Violet – Silmätikku

  • Queer North Film Festival Tuomariston palkinto parhaalle lyhyelle dokumenttielokuvalle (2018)

Pohjankävijäin merkintöjä

  • Golden Raven Arctic Film Festival, Grand Prix of International Feature-Length Competition (2018)
  • Pärnu Film Festival, Best Scientific Recording (2019)
  • Special Prize by the Documentary Jury, International Festival Rendez-vous with Russia, Vologda, Russia (2019)
  • Special Prize for the Best foreign film about Russia, International Festival Rendez-vous with Russia, Vologda, Russia (2019)
  • Special Prize by the Jury of Documentary  Feature Competition, Anchorage International Film Festival, Anchorage, Alaska (2019)

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joona Petterssonin veli on kirjailija Juhana Pettersson ja sisko taidehistorioitsija Susanna Pettersson. Heidän isoisänsä oli professori Lars Pettersson. Joona Petterssonin vanhemmat ovat ohjaaja, koreografi Arja Pettersson ja arkkitehti Eero Pettersson. Hänen isoäitinsä olivat kirjailija Rauha S. Virtanen ja kuvataiteilija Helvi Hokkanen

Videosuunnitteluita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joona Petterssonin suunnittelemat videoprojisoinnit esityksessä Talvisirkus Ilo, Tanssin talon Erkko -salissa 2023.

Kansallisteatterissa:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanssiteatteri Hurjaruuthissa:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Talvisirkus Säde (2002)
  • Talvisirkus Sika (2010)
  • Talvisirkus Afrikka (2012)
  • Pikku prinssi (2014)
  • Talvisirkus Uni (2014)
  • Talvisirkus Matkalla (2015)
  • Talvisirkus Muisti (2016)
  • Flora & Fauna (2017)
  • Talvisirkus Play (2017)
  • Liisa Ihmemaassa (2019)
  • Talvisirkus BAU (2019)
  • Poika ja varis (2020)
  • Talvisirkus Vauhti (2020)
  • Talvisirkus Ilo (2022)[8]

Espoon kaupunginteatterissa:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun kaupunginteatterissa:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanssiteatteri Raatikossa:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tarinoita Muumilaaksosta (2019)
  • Akka ja luuta (2022)[9]

Teatteri Avoimissa Ovissa:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filmografia kuvaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dokumenttielokuvat:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tv -dokumentit ja dokumentaariset sarjat:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sohvasurffaajat - Mustameri (2011)
  • Sohvasurffaajat - Välimeri (2012)
  • Liftarit (2016)
  • Baher of Finland (2018)[10]
  • Kaija Koo - Tinakenkäkuningatar (2023)[11][12][13]
  1. Tuomela, Matti: Videosuunnittelija lavastaa esityksen nappia painamalla, Teatteri & Tanssi + Sirkus. 17.12.2020. Viitattu 18.06.2024
  2. Libsekal, Missla: Style on the streets of west Africa, The Guardian. 06.02.2013 Viitattu 18.06.2024.
  3. Typpö, Juho: Joona Pettersson kertoo, millaista arki sekopäisen venäläiselokuvan kuvauksissa oli, Helsingin Sanomat. 14.05.2020. Viitattu 18.06.2024.
  4. Kansallisteatterin 150-vuotisjuhlanäytelmä Ensimmäinen tasavalta kantaesitetään Suurella näyttämöllä 5.10.2022, Kansallisteatteri. 27.09.2022. Viitattu 24.06.2024.
  5. The Green Serpent News. 19.08.2015. Viitattu 19.06.2024.
  6. Talvisirkus Uni, Säde-palkinnot. Viitattu 18.06.2024.
  7. Joona Pettersson, Kansallisteatteri. Viitattu 18.06.2024.
  8. Tanssiteatteri Hurjaruuthin historia, Hurjaruuth. Viitattu 18.06.2024.
  9. Tanssiteatteri Raatikon ensi-illat, Raatikko. Viitattu 18.06.2024.
  10. Docstop: Baher of Finland – Miten todistaa seksuaalisuudestaan, jonka on pelon vuoksi salannut?, YLE. 27.11.2018. Viitattu 19.06.2024.
  11. Kaija Koo - Tinakenkäkuningatar, YLE. 2.1.2023. Viitattu 19.06.2024.
  12. Joona Pettersson, IMDb. Viitattu 18.06.2024.
  13. Joona Pettersson, Elonet. Viitattu 19.06.2024.