Jenna Lepomäen surma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jenna Maria Lepomäki (21. syyskuuta 1992 Porvoo[1]28. kesäkuuta 2011[2]) oli 18-vuotias nainen, joka löydettiin kuolleena Espanjan Fuengirolassa 6. lokakuuta 2011.

Viimeinen havainto Lepomäestä oli kesäkuulta 2011. Useita kuukausia kestäneiden etsintöjen jälkeen hänen muumioitunut ruumiinsa löydettiin maastosta makuupussiin kätkettynä lokakuussa 2011. Keskusrikospoliisi tutki asiaa yhteistyössä Espoon poliisin ja Espanjan poliisin kanssa. Kolme päivää ruumiin löytymisen jälkeen 19-vuotias Joona Mikael Hasselqvist (ent. Paukku[3]) ja 20-vuotias Joel Aarne Esaias Lilo (ent. Kettula[3]) vangittiin epäiltynä Lepomäen taposta. Myöhemmin syytenimike vaihtui murhaan.[4][5]

Koska Hasselqvist ja Lilo ovat kotoisin Tampereen seudulta, asian käsittely alkoi 5. kesäkuuta 2012 Pirkanmaan käräjäoikeudessa, jossa heitä syytettiin murhan lisäksi myös muun muassa törkeistä huumausainerikoksista. Syytteen mukaan Lepomäkeä yritettiin värvätä huumekuriiriksi, mutta hän kieltäytyi ja kertoi asiasta paikalliselle poliisille, minkä vuoksi hänet surmattiin. 24. elokuuta 2012 Hasselqvist ja Lilo tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta. Sen lisäksi Hasselqvist tuomittiin petoksesta ja törkeistä huumausainerikoksista, ja Lilo petoksesta, rahanpesusta ja huumausainerikoksesta. Myös Hasselqvistin isäpuoli tuomittiin yli kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeistä huumausainerikoksista. Hänen äitinsä sai ehdollisen tuomion.[6][7]

Tuomiosta valitettiin Turun hovioikeuteen. Hovioikeus antoi lokakuussa 2013 tuomionsa, jossa se katsoi, että kyse oli murhan sijaan taposta ja avunannosta tappoon. Hovioikeuden mukaan henkirikoksessa ei ollut vakaata harkintaa. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että rikos tapahtui tekijän käyttämässä asunnossa, jossa tappamisen jälkien hävittäminen on vaikeaa. Lisäksi ei ollut näyttöä siitä, houkuteltiinko Lepomäki palaamaan asuntoon tappamistarkoituksessa. Joona Hasselqvistin elinkautinen tuomio aleni 12 vuodeksi ja avunannosta tuomitun Joel Lilon 6 vuodeksi. Tuomio oli erimielinen, sillä oikeuden puheenjohtaja olisi tuominnut molemmat murhasta. Tuomion julistamisen jälkeen Lilo päästettiin vapaaksi, sillä alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta pääsee ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan tuomiosta yhden kolmasosan.[8][9]

Lilon päästäminen vapaaksi herätti pahennusta, sillä vapautumisen jälkeen hän kirjoitti asiattomuuksia Lepomäen muistosivulle. Lepomäen isä teki viesteistä rikosilmoituksen, ja Lilo pidätettiin muutamaksi päiväksi epäiltynä muun muassa törkeistä kunnianloukkauksista.[10] Syyskuussa 2014 Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi Lilon kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta 65 päiväsakkoon (318 euroa) sekä maksamaan Lepomäen äidille tuhat euroa kärsimyskorvauksia.[11]

Syyttäjä ja Jenna Lepomäen omaiset hakivat Turun hovioikeuden tuomioon valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus ei lupaa myöntänyt, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.[12]

Huhtikuussa 2013 Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Joona Hasselqvistin aiemman tuomionsa lisäksi yhden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Hasselqvist oli syyskuussa 2012 heittänyt kiehuvaa öljyä Hyvinkään joukkoampumisesta vangitun Eero Hiltusen päälle, mistä oli aiheutunut Hiltuselle toisen asteen palovammoja. Oikeuden mukaan Hasselqvistin tarkoituksena oli ollut aiheuttaa Hiltuselle vaikeita ruumiinvammoja ja teko oli tehty erityisen raa'asti ja julmasti.[13]

Kansanedustaja Kari Tolvasen mukaan rikoslakia pitäisi muuttaa ensikertalaisuuden osalta, ja hän jätti asiasta lakialoitteen marraskuussa 2013. Sisäministeri Päivi Räsänen totesi, että ensikertalaisuuden määritelmä voitaisiin poistaa kokonaan vakavissa rikoksissa. Tuolloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei ottanut yksittäistapaukseen kantaa ja entisen oikeusministerin Tuija Braxin mukaan asia vaati lisäselvittelyä.[14][15]

  1. Lahtonen, Mika: Nyt puhuu Espanjassa surmatun Jenna Lepomäen äiti: "Hautajaisetkin olivat vaarassa!". Alibi, 4/2014, s. 10. Otavamedia.
  2. Lahtonen, Mika: Nyt puhuu Espanjassa surmatun Jenna Lepomäen äiti: "Hautajaisetkin olivat vaarassa!". Alibi, 4/2014, s. 8 (kuva Lepomäen hautakivestä). Otavamedia.
  3. a b Niiranen, Jussi: Paha perhe - Jennan surmaajien hyytävä tarina Ilta-Sanomat. 19.11.2013. Arkistoitu 21.11.2013. Viitattu 18.4.2014.
  4. KRP tutkii Espanjan ruumislöytöä - epäillään kadonneeksi suomalaistytöksi MTV3 Uutiset. 7.10.2011. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 13.2.2014.
  5. Jennan taposta epäillyt vangittiin Tampereella - oikeudessa outoa käytöstä MTV3 Uutiset. 10.10.2011. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 14.2.2014.
  6. MTV3 paikalla: Jenna Lepomäen murha oikeudessa - motiivina vasikointi? MTV3 Uutiset. 5.6.2012. Arkistoitu 22.4.2016. Viitattu 14.2.2014.
  7. Jenna Lepomäen murhasta jaettiin kaksi elinkautista MTV3 Uutiset. 24.8.2012. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 14.2.2014.
  8. Jenna Lepomäen surmaajille lievemmät tuomiot hovista MTV3 Uutiset. 31.10.2013. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.2.2014.
  9. Jennan surmassa avustanut pääsi vapaaksi: "Ai kun oli lyhyt reissu..." Iltalehti. 6.11.2013. Arkistoitu 11.5.2018. Viitattu 14.2.2014.
  10. Joel Lilo vapautettiin Ilta-Sanomat. 21.11.2013. Arkistoitu 23.11.2013. Viitattu 14.2.2014.
  11. Joel Lilolle yli 300 euron sakot uhkailusta ja loukkauksista Pohjalainen. 18.9.2014. Viitattu 5.10.2014.
  12. Ei valituslupaa Espanjassa surmatun suomalaistytön asiassa Korkein oikeus. 14.3.2014. Viitattu 16.3.2014.
  13. Hedberg, Mimosa: Murhaajat ottivat yhteen vankilassa – tuomio törkeästä pahoinpitelystä 9.4.2013. Iltalehti.
  14. Pajuriutta, Satu: Lakialoitteen jättävä Kari Tolvanen: "Jos minä saisin päättää, niin ensikertalainen voisi olla vain kerran elämässä" Helsingin Sanomat. 16.11.2013. Viitattu 14.2.2014.
  15. Näin oikeusministeri kommentoi Jenna Lepomäen tapausta Iltalehti. 7.11.2013. Arkistoitu 1.7.2016. Viitattu 14.2.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]