Jakub Lapatka
Jakub Lapatka (s. 16. syyskuuta 1944 Ausjukova, Rasonyn kihlakunta, Valko-Venäjä) on valkovenäläinen kääntäjä.
Biografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jakub Lapatka syntyi 16. syyskuuta 1944 Ausjukovan kylässä, lähellä historiallista Polotskin kaupunkia. Korkeakoulututkinnon hän suoritti Minskin vieraiden kielten instituutissa (nyt Minskin kielitieteellinen valtionyliopisto) opiskellen espanjan ja englannin kieliä. Suomen kielen opiskelun hän aloitti itsenäisesti, minkä jälkeen suoritti 2,5 vuotta kestäneet suomen kielen kurssit Helsingin yliopistossa. Jakub Lapatka on ensimmäinen ja ainoa valkovenäläinen kääntäjä, joka kääntää suomen kielestä. Merkittävimpiä hänen kääntämiään teoksia ovat Kalevala (Minsk 2015), Samuli Paulaharjun etnograafiset työt (Pietari 2014) sekä Martti Haavion tutkimus Kuolematonten lehdot (Pietari 2013). Vuonna 2017 Minskissä julkaistiin suomen kielioppikirja valkovenäläisille. Yhteensä yli 20 kirjaa on käännetty suomen kielestä valkovenäjäksi ja venäjäksi. Jakub Lapatka on kirjoittanut useita artikkeleita Suomen historiasta ja kulttuurista sekä Suomen nykytilanteesta.
Keskeinen julkaisutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapatka on työskennellyt yli 20 vuotta luomansa Suomen historia ja kulttuuri suuressa maailmassa -projektin parissa. Projekti käsittää kolme osaa:
- Suomen historia ja kulttuuri Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa,
- Suomen kieli ja kulttuuri Valko-Venäjällä,
- Suomen kirjallisuus Valko-Venäjällä ja Venäjällä.
Kaikki julkaisut ovat ilmestyneet Jakub Lapatka –nimellä.
Lapatkan kääntämiä tai julkaisemia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aale Tynni: Inkeri Inkerini, Pietari, 2017
- Jakub Lapatka: Suomen kielioppia valkovenäläisille – Karotkaja gramatyka finskaj movy Minsk, Valko-Venäjä, 2017
- Katri Vala, Valitut runot (n. 100 runoa), Minsk, Valko-Venäjä, 2017
- 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta, Minsk, Valko-Venäjä, 2017
- Tuntematon tekija: Vanha Tuutari ja Lempaala_ Pietari, 2016
- Kalevala, Minsk, Valko-Venäjä, 2015
- Urho Torikka (Juhani Konkka): Me sankarit, Pietari, 2015
- Zacharias Topelius: Maamme kirja, Pietari, 2015,
- Juhani Konkka: Pietarin valot, Pietari, 2014
- Samuli Paulaharju: Inkeri, Pietari, 2014
- Martti Haavio: Kuolematonten lehdot, Pietari 2013
- Kolppanan seminaari 1863–1913, Pietari, 2013
- Johannes Messenius: Suomen riimikronikan muutama luku, Scondia illustrata, T. X:n muutama luku Pietari, 2013
- Tuntematon tekijä: Suomen kronikka, Pietari, 2013
- Toivo Flink: Kotiin karkotettavaksi, Pietari, 2011
- Kalevala, Belarus-lehti, New York, USA, 2010 (runot 33, 37, 47, 48)
- Suomi sodassa, Sotaveteraaniliitto, Helsinki, 2010
- Kalevala, Dzejaslou-lehti, Minsk, Valko-Venäjä, 2009 (runot 31,34,35,36)
- Thesaurus Alboruthenico -Latino-Europaeus, suomen osa, Wroclaw, Puola, 2008
- Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen, Minsk, Valko-Venäjä 2006
- Mauno Koivisto: Koulussa ja sodassa, Minsk, Valko-Venäjä 2004
- Veijo Meri: Suomen marsalkka C.G. Mannerheim, Minsk, Valko-Venäjä 2004
- T.P. Kalliomäki ja Jakub Lapatka: Suomalais-venäläinen keskusteluopas, Moskova 2003
- Katri Vala, Miguel de Cervantes Saavedra, Mika Waltari, Väinö Linna, Rafael Alberti, Miguel Hernandez, Thomas Moor, Josef Plankett, ANNUS ALBARUTHENICUS-vuosikokoelmassa, v. 2002-2007 Kalevala 1. ja 6. runot, Puola
- Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat ja Kolmen Töräpän tarina, Minsk, Valko-Venäjä 1994
- Marvi Jalo: Kissojen taikayö, Minsk, Valko-Venäjä 1994
- Maiju Lassila: Kuolleista herännyt ja Liika viisas, Minsk, Valko-Venäjä 1990
Ansiot ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kalevalaseura-säätion Eepospalkinto
- SKS:n kiitoskirja ja mitali
- Valko-Venäjän Carlos Cherman palkinto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- HS: Kääntäjä Jakub Lapatka hs.fi.
- Vieraat rannat: Jakub Lapatka inyeberega.net.
- Kalevalan juhlavuosi ansaitsemaansa päätökseen Minskissä finland.lt.
- Yakub Lapatka 2015 kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi.
| ||||||||||
