Jääruohot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jääruohot
Karvajääruoho (Drosanthemum hispidum)
Karvajääruoho (Drosanthemum hispidum)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset eudicots
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Päivikkikasvit Aizoaceae
Suku: Jääruohot Drosanthemum[1]
Schwantes, 1927[2]
Katso myös

  Jääruohot Wikispeciesissä
  Jääruohot Commonsissa

Jääruohot (Drosanthemum) on päivikkikasvien heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu noin 110–120 lajia. Suvun kasvit ovat eteläisessä Afrikassa alkuperäisenä kasvavia yleensä matalia puuvartisia mehikasveja. Jääruohoilla on mehevät nystykarvaiset lehdet, näyttävät kukat, joissa on kymmenittäin terälehtiä sekä selkäluomaiset kotahedelmät. Jääruohoja kasvatetaan koristekasveina laajalti niiden luontaisen elinalueen ulkopuolella.[2][3]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useilla päivikkikasveilla on jäähän viittaavia nimiä, koska kasvien pisaroita erittävät nystykarvat saavat ne usein kimaltelemaan kuin jää.[4] Myös tieteellinen nimi Drosanthemum viittaa näihin pisaroihin, ja tarkoittaa kastekukkaa.[2]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääruohot ovat ainavihantia mehilehtisiä pensaita tai varpuja. Varret voivat olla pystyjä tai maanmyötäisiä. Sekä varret että lehdet ovat yleensä nystykarvojen peittämiä. Lehdet ovat ruodittomia ja korvakkeettomia sekä asennoltaan ristikkäin vastakkaisia. Lehtilapa on muodoltaan tasasoukka sekä poikkileikkaukseltaan kolmisärmäinen tai pyöreä. Lehtien laidat ovat ehyet mutta kimaltelevien nystykarvojen koristamia. Kukat kasvavat yksittäin tai viuhkokukinnoissa: kukka tai kukinto kehittyy sivuttaisen verson kärkeen. Kirkkaan valkoisen, keltaisen, oranssin, punaisen, pinkin tai purppuran kukan halkaisija vaihtelee 0,8 senttimetristä kuuteen senttimetriin. Kukan vihreä nystykarvainen verhiö muodostuu viidestä tai joskus kuudesta tyveltään yhteenkasvaneesta verholehdestä. Värikkäitä terälehtiä on useita kymmeniä yhdessä tai kahdessa kiehkurassa. Kukassa on viisi mesiäistä, noin 75 hedettä sekä yleensä viisihaarainen emiö ja viisilokeroinen kehänalainen sikiäin. Hedelmä on rakenteellisesti selkäluomainen kota, joka sisältää lukuisia pieniä nystyisiä siemeniä.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääruohoja kasvaa alkuperäisenä ainoastaan eteläisessä Afrikassa Namibiassa sekä Etelä-Afrikan Itä-Kapin, Länsi-Kapin, Pohjois-Kapin ja Vapaavaltion provinsseissa. Niitä kuitenkin kasvatetaan laajalti koristekasveina, ja nykyisin jääruohoja on levinnyt myös luontoon Euroopassa, Välimeren ympäristössä, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan länsirannikoilla, eteläisessä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[2][3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kew Gardensin Plants of the World Onlinen käyttämässä luokittelussa sukuun kuuluu 111 lajia:[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mätäsjääruoho on levinnyt luontoon Kalifornian Montereyssä.
  1. Drosanthemum Finto: Kassu. Viitattu 6.4.2024.
  2. a b c d e Drosanthemum Flora of North America. eFloras.org. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
  3. a b c Drosanthemum Schwantes Plants of the World Online. Royal Botanical Gardens Kew. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
  4. Jääpäivikki, jääruoho Mustila Puutarha. Viitattu 6.4.2024.