Itärajan esteaita
Itärajan esteaita on Suomen Venäjän-vastaiselle rajalle rakennettu rajaeste, jonka rakentamisen pani alulle lokakuussa 2022 Sanna Marinin hallitus. Suomen itärajalle päätettiin rakentaa aitaa noin 200 kilometrin matkalle, mikä vastaa 15 prosenttia 1300 kilometriä pitkän rajan pituudesta.[2] Pääosa esteestä sijoittuu kaakkoisrajalle. Koko rajan pituudelle esteen rakentamista ei pidetä järkevänä. Esteaita on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2026.[1]
Rajaesteen rakentamisen syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääministeri Sanna Marin (sd.) katsoi lokakuussa 2022, että Suomen ja Venäjän välisen valtionrajan aitaamiselle oli perusteet.[3] Rajavartiolaitoksen mukaan aita on välttämätön estämään laitonta ja välineellistettyä maahanmuuttoa.[1] Aidan tarkoitus on estää hallitsematon rajanylitys sekä hidastaa ja suunnata liikennettä virallisille rajanylityspaikoille.[4]
Useissa länsimaissa on 2000-luvulla rakennettu rajaesteitä pysäyttämään laitonta maahantuloa. Sellaisia ovat Meksikon ja Yhdysvaltain raja-aita, Melillan ja Ceutan raja-aidat Marokon ja Espanjan välillä sekä Euroopassa ensimmäisenä tehty Unkarin raja-aita Unkarin ja Serbian rajalla. Myös Viro, Puola ja Liettua ovat rakentaneet rajaesteitä Venäjän vastaiselle rajalle ja Slovenia, Bulgaria ja Kreikka omille rajoilleen.[5]
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 Eurooppaan tuli toista miljoonaa turvapaikanhakijaa.[6] Asennoituminen oli tuolloin yleensä myönteistä, mitä kuvasi saksalaisessa maailmassa syntynyt käsite Willkommenskultur. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi vuonna 2016: "Insinöörinä pidän enemmän siltojen rakentamisesta kuin muurien muuraamisesta". Sipilän mielestä Euroopan unionia tai globaalia yhteisöä ei voi rakentaa sulkemalla rajat ihmisten liikkuvuudelta.[7]
Aitapäätöksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa kritiikki rajaesteen rakentamista kohtaan oli vähäistä vuonna 2022. Kaikki eduskuntapuolueet olivat aidan rakentamisen kannalla.[8] Ihmisoikeusliitto ei ottanut asiaan kantaa.[9] Joitakin kriitikkoja kuitenkin esiintyi. Amnesty Internationalin mielestä viattomat ihmiset kärsivät itärajalle nousevasta aidasta, ja aitahanke määrittelee turvallisuuden muita arvoja tärkeämmäksi. Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja oikeudellinen asiantuntija Pargol Miraftabi toteavat, että "Aitojen takia vainoa, sotaa ja ilmaston lämpenemistä pakenevat ihmiset joutuvat uusien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Ihmisiä kuolee rajoille, koska turvaan pääsystä tehdään jatkuvasti vaikeampaa." Kirjoittajien mukaan "Kukaan ei ole jäänyt kaipaamaan Berliinin muuria, eikä Suomen rajalle nousevalla aidallakaan ole ylevää tulevaisuutta."[10] Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mielestä "aitojen rakentaminen on säälittävää politiikkaa. Puhutaan eurooppalaisesta perinnöstä, kulttuurista ja vapauksista, mutta samalla tehdään toimenpiteitä jotka ovat tämän kanssa ristiriidassa." [5]
Kansainvälisiä mielipiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 Yhdistyneet kansakunnat ja Euroopan neuvosto tuomitsi Unkarin päätöksen rakentaa este laitonta maahanmuuttoa vastaan.[11][12] Vuonna 2021 EU-komission presidentti, Ursula von der Leyen vastasi Unkarin ja 11 muun maan raja-aitoja koskevaan rahoituspyyntöön: "Euroopan unioni ei rahoita piikkilankaa ja muureja rajoilla."[13] Vuonna 2022 suomalaisista poliitikoista Sari Essayah (kd)[14] ja Jukka Kopra (kok.)[15] vaativat, että Euroopan unionin tulisi osallistua Suomen raja-aidan kustannuksiin.
Suomea ei ole kansainvälisesti tuomittu aidan rakentamisesta. Tammikuussa 2024 von der Leyen jopa katsoi, että Suomi reagoi "päättäväisesti" Venäjän hybridiuhkaan, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla itärajalle.[16]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Itärajan esteaita Rajavartiolaitos. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ Väisänen, Riitta: Suomen aita Venäjän rajalle nousee pikavauhtia – lähiaikoina tiedetään, kenen tontille rakennetaan YLE uutiset. 31.10.2022. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ Petri Karvinen: Sanna Marin kannattaa itärajan osittaista aitaamista – ”Edellytyksiä päätöksen tekemiselle on” 3.10.2022. YLE Uutiset. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ Helena Korpela & Marika Anttonen: Itärajan aita muuttuu tiheämmäksi, jotta sen yli on vaikeampi päästä – katso, minne aita tulee ja miltä se nyt näyttää 26.10.12023. YLE Uutiset. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ a b Toivonen, Janne: EU-maat aitaavat kilvan itärajaa siirtolaisten varalta, myös Baltiaan nousee satoja kilometrejä aitaa – "Säälittävää politiikkaa", sanoo professori YLE Uutiset. 8.9.2021. Viitattu 22.12.2023.
- ↑ Asylum applicants (Page: First time applicant) 7.4.2022. Eurostat Data Browser.
- ↑ Kärkkäinen, Eeva: Sipilä tyrmää rajat kiinni –ajattelun: "Insinöörinä pidän enemmän siltojen rakentamisesta kuin muurien muuraamisesta" Suomenmaa. 18.10.2016. Viitattu 24.12.2023.
- ↑ Lehto, Mika: Puolueet yksimielisiä: Itärajalle rakennetaan aita Ilta-Sanomat. 18.10.2022. Viitattu 21.12.2023.
- ↑ Arkisto: lausunnot Ihmisoikeusliitto. Viitattu 21.12.2023.
- ↑ Viattomat ihmiset kärsivät itärajalle nousevasta aidasta 30.5.2023. Amnesty International. Viitattu 19.12. 2023.
- ↑ Nurminen, Jussi: Kiistellyn aidan pystyttäminen alkoi Unkarin ja Serbian rajalla Yle Uutiset. 13.7.2015. Viitattu 30.8.2015.
- ↑ Hungary: New Border Regime Threatens Asylum Seekers hrw.org. 19.9.2015. Viitattu 4.5.2022.
- ↑ Parliamentary questions 11.11.2021. European Parliament.
- ↑ Rissanen, Samuli: Sari Essayah: Raja-aita ripeämmin pystyyn itärajalle ja rahoitusta EU:n rajaturvallisuusrahastoista KD-Lehti. 18.10.2022. Viitattu 22.12.2023.
- ↑ Lepistö, Matti: Kokoomuksen Jukka Kopra vaatii EU:lta rahoitusta itärajan aidan rakentamiseen Verkkouutiset. 3.5.2022. Viitattu 22.12.2023.
- ↑ Körkkö, Hilla: Suomen ja Ruotsin pääministerit tavannut von der Leyen: Suomi reagoi päättäväisesti Venäjän hybridiuhkaan Helsingin Sanomat. 20.1.2024. Viitattu 20.1.2024.