Issos
| Issos | |
|---|---|
| Ἰσσός | |
| Sijainti | |
  Issos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Yeşil Hüyük (aiemmin Kinet Höyük / Kınet Höyüğü),[1] Dörtyol, Hatay |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kilikia |
| Aiheesta muualla | |
Issos (m.kreik. Ἰσσός, myös Issoi, Ἰσσοί,[2] lat. Issus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kilikiassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[3][4] Se sijaitsi nykyisessä Yeşil Hüyükissä lähellä Hatayn maakunnan Dörtyolin kaupunkia.[1][5][6][7]
Kaupungin sijainti oli strateginen, ja siksi se on historiassa usean merkitttävän Issoksen taisteluna tunnetun taistelun tapahtumapaikka.[4][7]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Issoksen kaupunki sijaitsi Kilikian tasangon länsilaidalla olevalla rannikkotasangolla Issoksenlahden (Ἰσσικὸς κόλπος, Issikos kolpos, nyk. Iskenderuninlahti) rannalla lähellä Pinaros-joen (nyk. Payas) suistoa.[3][4] Herodotos kutsui Issoksenlahtea Myriandroksenlahdeksi sen rannalla Issoksesta etelään sijainneen Myriandroksen kaupungin mukaan.[4][8]
Issosta pidettiin Kilikian itäisimpänä kaupunkina; sen jälkeen saavuttiin Syyriaan.[4] Kaupungin itäpuolella sijaitsi Amanos-vuori, joka oli Tauros-vuorten ulokkeita.[4] Issoksen sijainti oli strateginen, koska Kilikiasta Syyriaan kulkevien tuli kulkea sen kautta ennen etenemistä Amanoksen yli kulkeville solille, jotka olivat tärkein kulkutie vuorten yli.[7]
Issoksen kaupunkivaltion haltuun kuuluneen alueen kokoa ei tunneta.[3] Issoksesta länteen sijaitsivat Aigaiai, Mopsuestia, Mallos ja Magarsa (myöhempi Antiokheia Pyramoksen varrella), pohjoiseen Epifaneia, ja etelään Myriandroksen lisäksi Aleksandreia ”Issoksen rannalla” (Aleksandreia Katisson, Alexandria ad Issum) ja Rhosos.[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Issoksen paikalla on ollut asutusta viimeistään myöhäiseltä neoliittisella kaudelta noin 5000 eaa. lähtien.[7] Antiikin aikana olemassa ollut Issoksen kaupunki on saattanut olla alkuperältään ei-kreikkalainen kaupunki, eikä sen tiedetä koskaan olleen kreikkalainen siirtokunta. Se on luetteloitu nykytutkimuksessa klassisen kauden kreikkalaisten polisten eli kaupunkivaltioiden joukkoon lähinnä siksi, että se vaikuttaa olleen jo 400-luvulla eaa. jossakin määrin hellenisoitunut ja löi omaa hopearahaa.[3] Lisäksi sekä Ksenofon että Diodoros Sisilialainen kutsuvat sitä polikseksi.[3] Ksenofon sanoo kaupungin olleen suuri ja kukoistava kymmenentuhannen sotaretken aikaan noin vuonna 401 eaa.[4][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Isseus (Ἰσσεύς) ja mahdollisesti myös Issaios (Ἰσσαῖος).[3][4]
Issokseen liitetään historiassa kolme merkittävää taistelua.[7] Tunnetuin Issoksen taistelu käytiin vuonna 333 eaa. Siinä Aleksanteri Suuri kukisti Persian Dareios III:n.[4][7] Tämä taistelu tunnetaan joskus ensimmäisenä Issoksen taisteluna, mutta yleensä vain Issoksen taisteluna, koska se on niistä kuuluisin ja merkittävin seudun koko myöhemmän historian kannalta. Aleksanteri Suuren sanotaan antaneen voittonsa vuoksi kaupungille uuden nimen Nikopolis (”Voiton kaupunki”).[3][10] Joidenkin antiikin lähteiden mukaan Issos ja Nikopolis olisivat kuitenkin olleet erilliset kaupungit, ja Issos olisi sijainnut rannikolla ja Nikopolis sisämaassa.[3][4][11]
Issos menetti ajan kuluessa merkitystään joen ja sataman umpeenliettymisen vuoksi, ja läheisestä Aleksandreiasta tuli sitä merkittävämpi. Issos hylättiin noin vuonna 50 eaa. mahdollisesti maanjäristyksen vuoksi. Toisaalta ajanlaskun alussa kirjoittanut Strabon sanoo kaupungin olleen pieni ja varustettu satamapaikalla.[7]
Toinen Issoksen taistelu käytiin vuonna 194 jaa. Septimius Severuksen ja hänen haastajansa Pescennius Nigerin joukkojen välillä. Taistelu käytiin Issoksenlahden rannalla, mutta ei aivan samassa paikassa kuin vuoden 333 eaa. taistelu.[4][7] Niin kutsuttu ”kolmas Issoksen taistelu” käytiin vuonna 622 jaa. Bysantin valtakunnan ja sassanidien Persian välillä. Se käytiin todellisuudessa Kappadokiassa, mutta tunnetaan silti Issoksen taisteluna.[7]
Issoksen arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 1992.[7][12]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Issoksen paikalla on rauniokumpu, jonka korkeus on noin 26 metriä ympäröivästä tasangosta laskettuna. Löytöihin lukeutuu joitakin rakennusten jäänteitä, pienen hellenistisellä kaudella rakennetun teatterin sekä roomalaisaikaisen akveduktin rauniot sekä keramiikkaa ja kotitalousesineitä.[3][7][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Issus/Nikopolis Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Ksenofon: Kyyroksen sotaretki (Anabasis) 1.2.24, 1.4.1.
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1007. Issos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Issus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Issos (Asia Minor) 93 Iskanderun - Ισσός ToposText. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ a b ”67 C3 Issus/Nikopolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b c d e f g h i j k Issus Turkish Archaeological News. Viitattu 1.11.2022.
- ↑ Herodotos: Historiateos 4.38.
- ↑ Ksenofon: Kyyroksen sotaretki 1.4.1.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἰσσός.
- ↑ Strabon: Geografika 14.5.19; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.8.7, 5.15.2.
- ↑ a b Lendering, Jona: Issus (Kinet Höyük) Livius.org. Viitattu 1.11.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Issos Wikimedia Commonsissa
