Koordinaatit: 36.58°N, 36.16°E

İskenderun

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
İskenderun

İskenderun

Koordinaatit: 36.58°N, 36.16°E

Valtio Turkin lippu Turkki
Maakunta Hatay
Väkiluku (2014)  (arvio) 244 970[1]

İskenderun (aikaisemmin Aleksandretta, m.kreik. Ἀλεξανδρέττα, arab. الإسكندرون‎ al-Skanderoon) on kaupunki Turkissa. Kaupunki sijaitsee Iskenderuninlahden itärannalla, Hatayn maakunnassa, Kaakkois-Turkissa. Vuonna 2014 kaupungissa arvioitiin olevan 244 970.[1]

Aikanaan Aleksanteri Suuren kunniaksi perustettu kaupunki toimi Aleppon satamakupunkina 1500-luvun jälkeen, jolloin sen kautta kulki mausteita, silkkiä ja muita idän tuotteita Eurooppaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

İskenderunin rannikkoa.

İskenderun sijaitsee Välimeren rannikolla kohdalla, jossa etelän suuntainen rantaviiva kääntyy jyrkästi länteen luoden İskenderuninlahden ja näin suojatun satamapaikan. Kaupunkia ympäröi aina 1920-luvulla tehtyyn kuivattamiseen saakka suot, jotka tekivät esimerkiksi malariasta jatkuvan ongelman.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

İskenderun perustettiin Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen ja kaupunki nimettiin hänen mukaansa monien muiden kaupunkien tapaan. Perustaja oli todennäköisesti Seleukos I Nikator, joka kutsui kaupunkia nimellä Alexandreia kat Isson, joka latinalaistettiin myöhemmin muotoon Alexandria ad Issum. Tuolloinen İskenderun eli Alexandria sijaitsi nimittäin lähellä Issuksen kaupunkia, joka tuolloin oli pieni mutta varakas satamakaupunki. Se tunnettiin ehkäpä satamaansa paremmin Issoksen taistelun tapahtumapaikkana. Issus sijaitsi vastaperustetusta kaupungista pohjoiseen ja sen eteläpuolella sijaitsi foinikialaisten aikanaan perustama Myriandus tai Myriandrus. İskenderunin kasvaessa se syrjäytti molemmat näistä kaupungeista ja ne kuihtuivat lopulta pois. Pian İskenderunikin jäi uuden Orontesjoen varrella olleen Seleucia Pieria-nimisen kaupungin varjoon. İskenderun säilyi pienenä kaupunkina Rooman ja sittemmin Bysnatin valtakunnan alaisuudessa. Vuonna 451 jaa. kaupunki lähetti edustajan Khalkedonin kirkolliskokoukseen.[2]

Aleppon satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katunäkymää

Muslimien tultua valtaan kaupunki oli pienentynyt lähes merkityksettömäksi. 1300-luvun alussa elänyt maantieteilijä Abu al-Fida kirjoitti kaupungista mainiten, että se oli jälleenrakennettu kalifi Al-Wathiqin valtakaudella, mutta hänen omana aikanaan sen paikalla ollut enää edes kylää. Osmanien valtakunta valloitti Syyrian vuonna 1517 ja tämän jälkeen Aleppon kaupungista kasvoi suuri kaupan keskus. Tuolloin alueen tärkein satama oli Tripoli, mutta sen sijaintia pidettiin turvattomana. Myös kulku Alepposta Tripoliin kesti vähintään kahdeksan päivää. Aleppo tarvitsi näin lähempänä kaupunkia sijaitsevan sataman. İskenderun rakennettiin lopulta eurooppalaisten kauppiaiden tarpeiden takia ja he tunsivat sittemmin kaupungin nimellä Scanderoon. Paikalle rakennettiin tulliasema vuonna 1593 ja siitä tuli Aleppon virallinen satama vuonna 1612. Kaupungin kautta vietiin Eurooppaan etenkin silkkiä. Kaupankäynnistä huolimatta sen kasvua hidasti epäterveeliset olosuhteet kaupunkia ympäröivien soiden takia, sekä kurdi-, arabi- ja turkkilaispaimentolaisten ryöstöretket.[2]

Aleppon merkitys kaupan keskuksena laski 1700-luvun puolivälin jälkeen, mikä vaikutti myös İskenderunin kaupankäynnin vähenemiseen. Kauppa elpyi 1800-luvulla Krimin sodan ja puuvillan kasvaneen viennin takia. Suot estivät edelleen itse kaupungin kasvua ja paikkaa kuvailtiin "Syyrian parhaaksi satamaksi", sen kaupungin tai sataman kehittämiseen ei sijoitettu juurikaan työtä tai rahaa. Kaupungin kehittäminen jäi lähes yksinomaan ulkomaalaisten kauppiaiden sijoitusten varaan. Kaupungissa oli vuonna 1859 vain noin 1 000 asukasta ja vuosisadan vaihteessa noin 7 000. Ensimmäinen maailmansota kasvatti kaupungin strategista merkitystä. Sen valtausta ehdotettiin, mutta britit toteuttivat tämän suunitelman sijaan Gallipolin maihinnousun. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Osmanien valtakunta hajosi ja Franklin-Bouillonin sopimuksella İskenderunista tuli osa Ranskan hallitsemaa Syyriaa. Kaupungista ja sitä ympäröivästä alueesta tuli turkkilaisten autonominen alue. Sinne myös muutti suuri joukko armenialaisia, jotka seurasivat muualta Anatoliasta vetäytyviä rasnkalaisia. Ranskalaiset rakensivat kaupunkiin sähköverkon - ja mikä vielä tärkeämpää -, he kuivattivat sitä ympäröivät suot, mikä vähensi malariaa.[2]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkkilaisia joukkoja İskenderunissa vuonna 1938.

Syyskuussa 1936 Ranska ja Syyrian kansallismieliset solmivat sopimuksen, joka teki Syyriasta kansainliiton jäsenen. Mainintaa turkkilaisten eutonomisesta alueesta ei sopimuksessa ollut ja tästä suivaantuneet turkkilaiset saivat neuvottelujen jälkeen liitettyä oman alueensa Osamnien valtakunnasta itsenäistyneeseen Turkin tasavaltaan vuonna 1938. Turkki päätyi rakentamaan toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin viimein nykyaikaisen sataman. Myöhemmin kaupunkia ympäröivälle tehdasalueella on rakennettu omia erikoistuneita satamiaan. Nykyisin kaupunki on eteläisin İskenderuninlahta ympäröivästä Mersinin kaupunkiin asti ulottuvasta satamien ketjusta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b İskenderun (İskenderun) citypopulation.de. Viitattu 13.7.2013.
  2. a b c d e Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 175-180. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8. (englanniksi)