Ingegerd Olofintytär

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ingegerd eli Ingegerd Olofintytär (tunnettu myös nimillä suuriruhtinatar Irina, Anna ja Pyhä Anna; 100110. helmikuuta 1050) oli Ruotsin prinsessa sekä Kiovan Rusin suuriruhtinatar. Hän oli Ruotsin Olavi Sylikuninkaan ja Estrid Obotritesin tytär sekä Kiovan Rusin suuriruhtinaan Jaroslav I Viisaan puoliso.[1]

Ingegerd eli Pyhä Anna sekoitetaan usein Pyhän Vladimirin äitiin. Sekaannus johtuu osittain siitä, että myös Ingegerdillä ja Jaroslavilla oli poika nimeltään Vladimir. Pyhä Vladimir oli kuitenkin Ingegerdin puolison Jaroslav I Viisaan isä, eli Ingegerd oli Pyhän Vladimirin miniä.[2]

Ingegerd syntyi toden­näköisesti Sigtunassa Ruotsissa.[3] Hänen piti mennä naimisiin Norjan kuninkaan Pyhän Olavin kanssa, mutta Ruotsi ja Norja ajautuivat riitoihin, minkä vuoksi hänen isänsä, Ruotsin kuningas Olav ei enää sallinut tätä avioliittoa.[3]

Sen sijaan Olav ryhtyi järjestämään avioliittoa Novgorodin mahtavan ruhtinas Jaroslav Viisaan kanssa. Ingegerd ja Jaroslav menivät naimisiin vuonna 1019. Kiovassa Ingegerd vaihtoi nimensä ortodoksiseksi nimeksi Irina. Eymundin saagassa (Eymundar þáttr hrings) kerrotaan, että Ingegerd sai Jaroslavilta häälahjaksi Laatokanlinnan ja siihen liittyvät maat (Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði).[4] Siitä lähtien aluetta on kutsuttu nimellä Inkerinmaa (eli Ingegerdin maat). Aluetta hallitsemaan kutsuttiin Länsi-Götanmaan jaarli Ragnvald Ulfsson, joka oli Ingegerdin sukulainen äidin puolelta sekä Norjan kuninkaan liittolainen.[5] Ragnvaldin jälkeen jaarliksi tuli hänen poikansa Ulf Ragnvaldsson.[6][7]

Hänen poikansa Vladimir Jaroslavitš rakennutti ensin Kiovaan Pyhän Sofian katedraalin. Hän rakennutti myös Novgorodiin suuremman Pyhän Sofian katedraalin.[8]

Ingegerdille ja Jaroslaville syntyi kuusi poikaa ja neljä tytärtä. Tyttäret naitettiin Euroopan mahtaville kuninkaille. Anastasia oli Unkarin kuninkaan Andreas I:n vaimo, Elisabet Norjan kuninkaan Harald Ankaran vaimo, Anna Ranskan kuninkaan Henrik I:n vaimo[3] ja Agatha oli mahdollisesti Englannin prinssin Edvard Maanpakolaisen vaimo.lähde? Ingegerd antoi Edmund ja Edward Maanpakolaiselle turvapaikan hovissaan.[9] Koko perhe on kuvattu Novgorodin Pyhän Sofian katedraalin freskoon.[10]

Viimeiset vuotensa Ingegerd eli Novgorodissa nunnana nimellä Anna.[3] Hän kuoli 10. helmikuuta 1050, ja hänet haudattiin Novgorodissa Pyhän Sofian katedraaliin.[8]

Ortodoksinen kirkko julisti Ingegerdin myöhemmin pyhimykseksi. Hänelle annettiin nimi Novgorodin ja Kiovan Pyhä Anna.[8] Syynä tähän oli se, että hänen poikansa Vladimir Jaroslavitš rakennutti Pyhän Sofian katedraalin Novgorodiin ja pienemmän katedraalin Kiovaan, sekä muut hyvät teot, jotka hän teki elämänsä aikana.lähde?

1000-luvulta oleva fresko Novgorodin Pyhän Sofian katedraalissa Kiovassa esittää Ingegerdin ja Jaroslavin tyttäriä.
  • Nestorin kronikka. ((Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev) Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19828-5.
  • Lars O. Lagerqvist: Sverige och dess regenter under 1.000 år. Albert Bonniers, 1982. ISBN 91-0-075007-7. (ruotsiksi)
  1. Winroth, Anders: The age of the Vikings. Princeton, 2016. S. 50. ISBN 978-0-691-16929-3. OCLC 919479468
  2. Arentzen, Thomas: "Hellige Anna Av Holmgard (1001 – 1050)". Kirkeside/NO. Arkistoitu 19.6.2009. [no]
  3. a b c d e f g h Aktuell historisk person – Ingegerd Olofsson, ett kvinnoöde från vikingatiden historiska-personer.nu. Viitattu 9.4.2014. (ruotsiksi)
  4. Viikinkiajan nimistön synty (venäjäksi)
  5. "Ingegärd – den heliga Anna av Novrograd". ortodoks.org 14.5.2008.
  6. Gullman, Sven H.: "Irina av Kiev och den heliga Anna av Novgorod". (Arkistoitu – Internet Archive) svenhgullman.nu 14.5.2008
  7. "Ragnvald Ulfsson". Nordisk familjebok, 1915
  8. a b c Ingegerd Olofsdotter historiska-personer.nu. Viitattu 7.7.2023.
  9. St. Anna of Novgorod | Antiochian Orthodox Christian Archdiocese ww1.antiochian.org. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
  10. Poppe, Andrzej: Państwo i kościół na Rusi w XI wieku. Warszawa: Państwowe Wydawnictwo Naukowe, 1968, s. 65.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]