Pyhän Sofian katedraali (Novgorod)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän Sofian katedraali
Софийский собор
Sofiiski sobor
Saint Sophia Cathedral in Novgorod.jpg
Sijainti Venäjä, Novgorod
Koordinaatit 58°31′18″N, 31°16′34″E
Rakennustyyppi kirkkorakennus
Valmistumisvuosi 1050 tai 1052
Julkisivumateriaali kivi
Korkeus 38m
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyhän Sofian katedraali Novgorodissa on Novgorodin arkkipiispan tuomiokirkko Novgorodissa sekä Novgorodin hiippakunnan pääkirkko. Se on myös Venäjän vanhin yhä toiminnassa oleva rakennus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Sofian katedraali on 38 m korkea, 5-kupolinen kivikirkko. Sen rakennutti ruhtinas Vladimir Suuri ja ruhtinatar Ingegerd vuosien 1045 - 1050 välillä pojalleen Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitsille. Se korvasi palaneen tammisen katedraalin, jonka oli rakennuttanut piispa Joakim Korsunilainen vuonna 989 [1]. Sen vuoksi se on Venäjän vanhimpia kirkkorakennuksia yhdessä Zelentsukin kirkon ja Shoanan kirkon kanssa. Sen vihki käyttöön 14. syyskuuta 1050 (tai 1052) piispa Luka Zhidiata. [2]

Yleisesti se tunnetaan nimellä Pyhä Sofia. Se ei ole nimetty pyhimyksen mukaan vaan nimi tulee kreikankielen viisautta tarkoittavasta sanasta (Σoφíα, josta tulee johdannaiset kuten filo”sofia” eli rakkaus viisauteen). Novgorodin Pyhän Sofian katedraali on pyhitetty Jumalan Pyhälle Viisaudelle ja matkii Hagia Sofian katedraalia Konstantinopolissa. Se korvasi vanhemman 13-kupolisen kirkon, jonka oli rakennuttanut noin vuonna 989 piispa Joakim Korsunilainen.

Arkkipiispa Joanni kultautti vuonna 1408 Pyhän Sofian katedraalin kultaisen pääkupolin. Suurin ja laajin kupoli kruunaa tornin, joka johtaa ylempiin gallerioihin. Keskiajalla siellä sanottiin olleen Novgorodin aarrekammio sekä kirjasto, jonka olisi perustanut Jaroslav I Viisas. Kun kirjasto siirrettiin Pietarin hengelliseen akatemiaan vuonna 1859, niin siellä laskettiin olleen yli 1 500 eri kirjaa. Vanhimmat kirjat olivat 1200-luvulla. Nykyinen arkkipiispa Leo[3] on perustanut kirjaston uudelleen. Vuonna 2004 kirjastossa oli noin 5000 kirjaa.[4]

Katedraalin sisällä Jumalanäidin ikoni, joka on pyhitetty Novgorodin voitolle Andrei Bogolyubskyn joukoista vuonna 1170.

Kirkossa on vuosina 1152–1154 Magdeburgissa tehdyt ovet. Ovet suunniteltiin alun perin Polotskin Marian ylösnousemuksen katedraaliin. Novgorodiin ne päätyivät ilmeisesti 1450-luvulla. Ovia kutsuttiin Sigtunan oviksi, koska tarinan mukaan ovet tuotiin saaliina Ruotsista Sigtunan tuhon (1187) yhteydessä. Tarinan toisen version mukaan ovet ovat Bysantista, josta ne tulivat Korsunin kautta. Alun perin niitä kutsuttiin Korsunin oviksi. Puiset ovet on päällystetty pronssilevyillä, joissa on kuvattuna tapahtumia vanhasta ja uudesta testamentista, Magdeburgin piispa Vihman ja Polotskin piispa Aleksanteri, käsityöläiset Riquin ja Wissmut ja venäläinen Avraam. Avraamin on mahdollisesti pitänyt koota ovet niiden kuljetuksen jälkeen, tai hän eli satoja vuosia myöhemmin ja lisäsi oman kuvansa joukkoon.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A. N. Nasonov, ed., Novgorodskaia Pervaia Letopis Starshego i mladshego izvodov (Moscow and Leningrad: AN SSSR, 1950), 16,181.
  2. T. Iu. (Tatiana Iur’evna) Tsarevskaia, St. Sofia’s Cathedral in Novgorod, D. G. Fedosov, trans. (Moscow: Severnyi Palomnik, 2005). This is an English translation of Sofiiskii sobor v Novgorode. 2nd ed. (Moscow: Severnyi palomnik, 2005). The Sofia First Chronicle dates the consecration to 1050, the Novgorodian Third Chronicle to 1052. Sofiiskii Sobor v Velikom Novgorode: Arkhitektura i istoriia
  3. Elämäkerta verkossa
  4. N. Savushkina, “Biblioteka Sofiiskogo Sobora,” Sofia, No. 1 (2004).
  5. Sigtuna Gates of St. Sophia Cathedral in Novgorod Государственный исторический музей.