Imbros (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Imbros
Ἴμβρος
Sijainti

Imbros
Koordinaatit 40°14′00″N, 25°54′03″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Kaleköy, Gökçeada, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Imbros
Provinssi Thracia
Aiheesta muualla

Imbros Commonsissa

Imbros (m.kreik. Ἴμβρος, lat. Imbrus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Imbros/Gökçeada) nykyisen Turkin alueella.[1][2] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Kaleköyn kylän paikalla.[3][4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imbroksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren pohjoispäässä nykyisen Kaleköyn kylän paikalla. Kreikaksi paikka on tunnettu nykyaikana nimellä Kástro (”Linna”).[2][5][6] Kaupungilla oli hyvä satamapaikka.[2] Kaupungin lähellä on sijainnut saaren pohjoisosan hedelmällinen tasankoalue.[7]

Imbroksen kaupunkivaltion haltuun kuului koko Imbroksen saari, jolla ei ollut muita poliksia.[1] Näin kaupunkivaltion alue oli kooltaan noin 279 neliökilometriä. Saarella sijaitsi myös ainakin yksi toinen tunnettu asutus ja satama, Naulokhos saaren lounaisrannikolla. Siellä oli lähde, jolla uskottiin olevan taikavoimia.[4][6] Saari sijaitsi antiikin terminologialla Aigeianmeren koillisosassa Traakian Khersonesoksen lounaisrannikon edustalla kaakkoon Samothraken saaresta ja koilliseen Lemnoksen saaresta.[2][5] Plinius vanhempi laski saaren ympärysmitaksi 62 roomalaista mailia, mutta hänen arviossaan on lähes puolet liikaa. Saari oli vuorinen ja metsäinen ja siellä virtasi Ilissos-niminen joki.[2][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imbroksen saari on ollut asuttu viimeistään keskisellä paleoliittisella kaudella[9] ja edelleen neoliittisella ja pronssikaudella.[6] Antiikin aikaisen käsityksen mukaan saaren varhaisia asukkaita olivat pelasgit.[2] Saaren asukkaiksi mainitaan myös kaarialaiset ja traakialaiset sekä tyrrheenit noin vuodesta 700 eaa. lähtien.[4] Imbros tunnettiin läheisen Samothraken tavoin kabiirien eli suurten jumalten sekä Hermeen kultista. Kaarialaiset kutsuivat Hermestä nimellä Imbrasos.[2][10] Homeros mainitsee sekä Imbroksen saaren että kaupungin, ja käyttää saaresta epiteettiä paipaloessē (παιπαλοέσση), ”kalliokas”, ”vuorinen”.[2][11][12]

Imbroksen lyömä raha, n. 350–330 eaa. Kuvituksessa naisen pää sekä ityfallinen Hermes Imbramos ja teksti IMBPOY, Imbrū.

Dareioksen sotapäällikkö Otanes valloitti Imbroksen osaksi Persian valtakuntaa. Tuohon aikaan saari oli edelleen pelasgien asuttama.[13] Myöhemmin ateenalaiset tekivät Imbroksesta siirtokuntansa, ja Miltiades nuorempi valtasi sen samassa yhteydessä kuin Lemnoksen noin vuonna 500 eaa.[1][2] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Imbros kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 447/446–421/420 eaa. Imbroslaiset olivat lemnoslaisten tavoin ateenalaisten liittolaisia, eivät skyroslaisten tavoin kleruukkeja eli klerukhia-siirtokuntalaisia.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Imbrios (Ἴμβριος).[2]

Imbroksen lyömä raha, n. 31 eaa. – 14 jaa. Kuvituksessa miehen pää ja teksti ΣΕΒΑΣ., Sebas. sekä hermi (Hermes Imbramos).

Myöhemminkin Imbrosta pidettiin edelleen ateenalaisten omistuksena.[2] Ateenalaiset joutuivat luopumaan Imbroksesta peloponnesolaisodan jälkeen vuonna 404 eaa., jonka jälkeen se oli itsenäinen, mutta ateenalaiset saivat sen haltuunsa jälleen vuoteen 392 eaa. mennessä.[1] Vuoden 386 eaa. Antalkidaan rauha, joka muutoin takasi itsenäisyyden kaikille kreikkalaisille kaupunkivaltioille, salli ateenalaisten pitää Imbroksen, Lemnoksen ja Skyroksen hallussaan.[2][14] Tämän jälkeen ateenalaiset asuttivat saaren kleruukeilla. Loppuosa väestöstä oli paikallisia imbroslaisia. Imbros säilyi Ateenalla edelleen vuoden 322 eaa. rauhassa. Imbros löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]

Kun roomalaiset voittivat Filippos V:n Makedonian, he palauttivat jälleen Imbroksen ateenalaisille yhdessä Lemnoksen, Skyroksen ja Deloksen kanssa.[2][15] Antiokhos III:n laivasto purjehti Kreikkaan hyökätessään ensin Imbrokselle ja ylitti sieltä meren Skiathokseen.[2][16] Ovidius mainitsee Imbroksen paikkana, johon häntä maanpakoon kuljettanut laiva pysähtyi. Hän käyttää paikasta nimeä Imbria tellus[2][17]

Löydettyjen piirtokirjoitusten perusteella Imbroksen väestö jaettiin ateenalaiseen tapaan fyleihin ja demoksiin, ja kaupunkivaltion päätökset kirjattiin bulen (neuvosto) ja demoksen (kansa, kansankokous) nimiin. Myös monien virkamiesten nimitykset ovat samat kuin Ateenassa.[1] Ateenalaistyylinen hallintomalli jatkui ainakin roomalaiselle kaudelle 100-luvulle saakka.[7] Vasta keisari Septimius Severus (hallitsi 193–211) erotti Imbroksen Ateenan yhteydestä.[6]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imbroksen kaupungilla oli akropolis eli yläkaupunki ja linnavuori, joka on ollut ympäröity muurein. Muureista sekä kaupungin muista rakennuksista on löydetty jäänteitä, jotka ajoitetaan 300-luvulle eaa. Nykyisen Kaleköyn antiikin aikaisiin löydöksiin lukeutuvat myös muun muassa teatterin sekä sataman aallonmurtajan jäänteet.[1][4]

Antiikin kirjallisten lähteiden perusteella Imbroksessa oli Kabeireion eli kabiirien pyhäkkö[1] Se sijoitetaan nykyisen, raunioituneen Pyhän Konstantinoksen (Ágios Konstantínos) luostarin paikalle Roxádoon länteen Imbroksen lentoasemasta. Sieltä on löydetty pyhäkön tukimuurien jäänteitä.[4][18][19] Kaupungissa tiedetään olleen myös Hermeelle omistettu pyhäkkö. Imbroksen pääjumala oli Athene Polias, ja näin siellä on oletettavasti ollut tälle omistettu pyhäkkö. Kaupungissa oli kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös kahdelletoista jumalalle,[1] Kybelelle, Isikselle ja Dionysokselle.[6]

Antiikin aikaisten rakennusten osia on löydetty uudelleenkäytettyinä bysanttilaisen ajan rakennuksista. Muun muassa sarkofageja käytettiin vesisäiliöinä ja piirtokirjoituskiviä kirkoissa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”483. Imbros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Imbros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Imbros Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  4. a b c d e Imbros (Aegean) 77 Kalekoy - Ίμβρος ToposText. Viitattu 2.10.2023.
  5. a b c ”51 F4 Imbros”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  6. a b c d e f Η Ίμβρος στην αρχαιότητα Αρχαιολογία και Τέχνες. Viitattu 2.10.2023.
  7. a b Imbros in antiquity Αρχαιολογία και Τέχνες. Viitattu 2.20.2023.
  8. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12 s. 23.
  9. Burçin, Erdoğu: The Neolithic landscape and settlement of the Island of Gökçeada (Imbros, Turkey) Open Edition. Viitattu 2.10.2023.
  10. Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἴμβρος.
  11. Homeros: Ilias 13.33, 14.281, 24.78, Homeerinen hymni Apollonille 36.
  12. Liddell, Henry George & Scott, Robert: παιπαλόεις A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  13. Herodotos: Historiateos 5.26.
  14. Ksenofon: Hellenika 4.8.15, 5.1.31.
  15. Livius: Rooman synty 33.30.
  16. Livius: Rooman synty 35.43.
  17. Ovidius: Tristia 1.10, 1.18.
  18. Megaloi Theoi (sanctuary, Imbros) Pleiades. Viitattu 2.10.2023.
  19. Kabeireionin arkeologisen kohteen sijainti: 40°12′36″N, 25°52′24″E

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]