Imatra-yhdistys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Imatra-yhdistys (Brooklyn) oli suomalaisten siirtolaisten yhdistys Brooklynissa New Yorkissa. Yhdistyksen perusti rakennusmestari John A. Koski. Ensimmäinen kokous pidettiin 6. joulukuuta 1890 ja perustava kokous 14. joulukuuta 1890.

Alussa työväenyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John A Koski

Aluksi yhdistys oli suomalainen työväenyhdistys ja sen nimenä oli Työväenyhdistys Imatra. Myös naisia otettiin heti mukaan seuran toimintaan. Ensimmäisenä tehtävänään yhdistys perusti oman torvisoittokunnan. Sen lisäksi perustettiin lauluseura ja näytelmäseura.

Lokakuulla 1892 puheenjohtaja Koski esittää yhdistyksen kokoukselle: “Koska synnyinmaassamme Suomessa on kato kohdannut ja nälänhätä uhkaa siellä, niin  olisi meidän velvollisuutemme täällä jotka olemme paremmissa oloissa ryhdyttävä jonkinmoisiin aputoimiin nälkää kärsivien hyväksi, joka esitys yksimielisesti hyväksyttiin.”

Helmikuulla 1903 Imatra-yhdistys perusti Imatra-liiton. Se oli Amerikansuomalainen työväenliitto, johon kuului noin 40 eri osastoa eripuolilla Yhdysvaltoja ja Kanadaa ja sen yhteinen jäsenmäärä oli noin 2000. Liitto lakkautettiin helmikuulla 1917. Liiton lehtenä oli Työväen Album.

Imatra-yhdistys perustaa oman sanomalehden 10. kesäkuuta 1906. Sen nimeksi tulee New Yorkin Uutiset.  

Vuonna 1906 Imatra-yhdistyksessä on seuraavat osastot: Puhujaseura, Naisseura, Näytelmäseura, Soittokunta, Huvitoimikunta, Kirjasto ja Lukutupa.  

Syyskuulla 1907 Imatra-yhdistys ryhtyy keräämään varoja Laukon kartanon torppareille Suomeen, “jotka uloshäädön kautta ovat joutuneet avuttomaan tilaan.”

Imatra Hall[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatra Hall, yhdistyksen toimitalo osoitteessa 740 40th Street / Finlandia Street, Brooklyn, New York

Imatra-yhdistys rakensi oman toimitalon ja muutti siihen 1. marraskuuta 1908. Avajaisjuhlat pidettiin 18-19 marraskuuta. Yhdistys hankki uuteen taloonsa oman sähkökoneen, joka tuotti sähköä taloon. “Kyllä siitä puhuttiinkin, sillä tämä tapaus oli historiallinen Finntownin  mäellä. Sillä Imatra-yhdistys se oli, joka toi ensimmäiset sähkövalot Pukinmäelle.” Tämä toimitalo oli ratkaisevan tärkeä yhdistyksen toiminnan kehittymiselle.

Joulukuulla 1908 Imatra-yhdistyksessä vaalitaan raittiusaatetta, sillä Imatra-talon “seinien sisäpuolelle ei väkijuomia saa tuoda, eikä kukaan saa siellä tästä lähtien päihtyneenä esiintyä.“ “Myös tupakanpoltto on ehdottomasti kielletty ravintolahuoneessa.”

Imatra-yhdistys perusti työnvälitystoimiston Matti Kurikan ehdotuksesta. Se aloitti toimintansa 1. joulukuuta 1910. Vuoden aikana toimisto välitti työpaikan noin 50-60:lle miehelle ja 135:lle naiselle. Naisille palvelupaikkoja olisi ollut paljon enemmän saatavana, kuin oli hakijoita. Vuonna 1912 toimisto välitti 242 työpaikkaa.

Vuonna 1910 Imatran näytelmäseura on esittänyt useita näytelmiä yhdistyksen talossa, mm. Pimeyden Valta, Charleyn Täti, Jeppe Niilonpoika, Tukkijoella, Roinilan Talossa ja Viimeinen Ponnistus. Vierailunäytäntöinä on esitetty Kristitty ja Kun piiat ovat lakossa.

Avustusyhdistys ja kansallisseura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen vuosikokouksessa 20. tammikuuta 1918 tehtiin Imatra-yhdistyksen sääntöihin seuraavat uudet pykälät: Pykälä 8 - Yhdistys koettaa tehdä parhaansa suomalaisten tunnetuksi tekemisessä Yhdysvalloissa, Pykälä 9 - Yhdistys tunnetaan virallisesti nimellä Finnish Aid Society Imatra (Suomalainen avustusyhdistys Imatra) ja Pykälä 22 - “Jos seura hajoaa, tahi sen toiminta käy niin laimeaksi että on pelkoa yhdistyksen lakkaamisesta, älköön seuran omaisuutta liikuteltako tahi myytäkö ilman Suomen Senaatin erikoislupaa. Tätä pykälää ei saa muuttaa,”

Yhdistys on alun perin ollut työväenyhdistys ja myöhemmin avustusyhdistys, mutta heinäkuulla 1921 siitä tulee kansallisseura ja siitä käytetään nimeä Kansallisseura Imatra.

Imatra-yhdistys lähettää 13. toukokuuta 1923 7 henkilön ryhmän Ellis Island´iin avustamaan suomalaisia siirtolaisia maihinnousussa.

Vieraita Suomesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta tulleiden taiteilijoiden ja muiden vieraiden käynti Imatra-talolla on ollut keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa. Konsertteja Imatra-talolla ovat pitäneet mm. seuraavat taiteilijat: Uuno Klami  27. lokakuuta 1917, Alfred Tanner 29. toukokuuta 1924, Robert Kajanus 11. tammikuuta 1925, Lea Piltti 24. huhtikuuta 1949, Tapio Rautavaara 22. lokakuuta 1959, Henry Theel 2. helmikuuta 1973 ja Heimo Haitto 24. tammikuuta 1984.[1]

Muita merkittäviä Imatra-talolla käyneitä vieraita ovat mm. Paavo Nurmi 19. helmikuuta 1966, Anne Pohtamo 5. helmikuuta 1978, ministeri Kaarina Suonio seurueineen 13. syyskuuta 1982, Suomen Presidentti Mauno Koivisto ja Rouva Tellervo Koivisto seurueineen 25. lokakuuta 1985 ja ministeri Taxell seurueineen 10. huhtikuuta 1988. [2][3]

Imatra-yhdistys järjesti Sibelius-juhlan mestarin syntymäpäivänä joulukuun 8. 1935. Juhla oli suuri menestys. Läsnä oli ollut myös ministeri Järnefelt.

Imatra-yhdistys on ollut ensimmäiset 50 vuotta raittiusseura, mutta nyt se päättää hankkia luvan väkevien juomien myynnille. Yhdistyksen baari aloittaa toimintansa 27. elokuuta 1941.

Taidemaalari Juho Rissanen kävi 1. lokakuuta 1946 tiedustelemassa, jos Imatra-yhdistys olisi halukas tilaamaan häneltä seinämaalauksen taloonsa.

Tammikuun 23. päivänä 1949 ilmoitetaan, että Imatra-yhdistys on lähettänyt paketteja Suomeen köyhäinlaitoksille ja 7:lle perheelle ja edelleenkin koettavat toimia Suomen köyhien ja orpojen hyväksi.

Katsaus Imatra-yhdistyksen tilanteesta vuonna 1959: “Kuten muistatte, alkoi tämä vuosi tavattoman vaikeissa olosuhteissa, sillä olimmehan vähällä menettää talomme vieraan aineksen temmellyspaikaksi ja omien jäsenten sisälle pääsy toisinaan kävi kovin tukalaksi. Piti todella ottaa asiat rautaisin kourin käsiteltäväksi, sillä todellinen puhdistus oli aikaan saatava. Onnistuimmekin tässä melko hyvin ja jo alkoi rauhallisuus ja järjestys palautua…” Yhdistyksessä oli monta kertaa pohdittu sitä, että hyväksytäänkö Imatra-yhdistyksen jäseneksi ei-suomalaisia. Nyt tultiin siihen tulokseen, että ei hyväksytä.  

Imatra-yhdistys alkaa järjestämään Miss Finland -kauneuskilpailuita. Ensimmäiset pidetään 6. lokakuuta 1968. Vuodesta 1970 lähtien Finnair lahjoitti voittajille edestakaisen matkalipun Suomeen. [4][5]

Suomen Kansallisteatterin näyttelijät, eli Sakari Jurkan ryhmä, esitti Imatralla 2. kesäkuuta 1971 komedian Myöhästynyt hääyö. Esitys oli “suurmenestys” ja se esitettiin uudelleen 27. kesäkuuta.

Finlandia Streetin nimikilpi

Ensimmäiset 95 vuotta yhdistyksen kielenä on käytetty Suomen kieltä, mutta nyt yhdistykseen on otettu ei-suomalaisia jäseniä ja sen takia 16. helmikuuta 1986 pidetystä vuosikokouksesta lähtien yhdistyksen kielenä käytetään Englantia.  

Vuonna 1987 Imatra-yhdistyksellä oli suunnitelmia perustaa vuotuinen musiikkifestivaali, jossa esiintyisi suomalaisia ja amerikkalaisia taiteilijoita. Suomessa toimivilta festivaaleilta tiedusteltiin, jos he tulevat mukaan järjestämään tätä festivaalia New Yorkiin. Useat heistä suhtautuivat asiaan myönteisesti.

Länsirannikon poliisilaulajat, 60 poliisin kuoro Suomesta, esiintyi Imatralla 7. maaliskuuta 1991. Samassa tilaisuudessa esiintyi myös New York Cityn poliisikuoro, johon kuuluin 40 mies- ja naislaulajaa.

Imatra-yhdistyksen 100-vuotisjuhlat pidettiin 19-22. syyskuuta 1991, eli ne kestivät neljä päivää. Juhlien yhteydessä Imatra-talon edessä olevalle 40. kadulle annettiin rinnakkaisnimi Finlandia Street. Tilaisuudessa Järvenpään Mieslaulajat esittivät Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Tämän jälkeen kansallispukuinen lippukulkue johti yleisön Imatra-talolle, pääjuhlan tapahtumapaikalle. [6][7][8][9][10][11][12]

Muutama vuosi 100-vuotisjuhlien jälkeen Imatra-yhdistys oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja syksyllä 1995 se oli jo niin velkaantunut, että ei enää siitä toipunut. Imatran talo myytiin ja jäljelle jääneestä omaisuudesta tehtiin säätiö Imatra Foundation. Imatra-yhdistys lakkautettiin 26. huhtikuuta 1996. [13]

Imatra-yhdistyksen puheenjohtajat ja heidän toimikautensa:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John A. Koski: Alkukokous 6/12 1890,Perustava kokous 14/12 1890, Kausi 1. 13.1 1891–6.1 1895, Kausi 2. 25.1.1912–29.1.1913
  • Akseli Järnefelt: 6.1 1895–19.1 1896
  • Charles Blomqvist:.19.1 1896–3.1 1897
  • Isak Juselius: Kausi 1. 3.1 1897–3.1 1899, Kausi 2. 14.1.1900–13.1.1901, Kausi 3. 12.1.1902–14.1.1906, Kausi 4. 9.1.1910–21.7.1910, Kausi 5. 23.7.1914–10.1.1915, Kausi 6. 23.1.1916–14.1.1917
  • Esa Takala: 3.1 1899–14.1.1900
  • A. Vilander: 13.1.1901–12.1.1902
  • Eero W. Helin: Kausi 1. 14.1.1906–27.1.1907, Kausi 2. 10.1.1935–9.1.1936, Kausi 3. 11.2.1937–11.1.1942
  • Salomon Laitinen: Kausi 1. 27.1.1907–9.1.1910, Kausi 2. 25.8.1910–5.1.1911
  • W. Lauri: 21.7.1910–25.8.1910
  • Matti Simpanen: 5.1.1911–25.1.1912
  • J. A. Harpet: Kausi 1. 29.1.1913–3.5.1914, Kausi 2. 10.1.1915–23.1.1916
  • A. Uksila: 14.1.1917–5.5.1918
  • Henry Aalto: Kausi 1. 5.5.1918–27.3.1921, Kausi 2. 26.1.1928–9.1.1930
  • Hjalmar Palmrose: Kausi 1. 27.3.1921–15.1.1922, Kausi 2. 9.1.1936–11.2.1937
  • Hjalmar Ketonen: 15.1.1922–18.3.1923†
  • Kalle Soini: 4.4.1923–26.1.1928
  • Väinö Jaakkola: 9.1.1930–26.1.1931
  • Karl Lehtinen: 26.1.1931–26.9.1932
  • Gustav Helenius: 26.9.1932–10.1.1935
  • Laila Salo: 11.1.1942–19.4.1942
  • A. F. Djerf:.19.4.1942–24.1.1943
  • Väinö Sarlin: 24.1.1943–30.1.1944
  • Elmer Arra: Kausi 1. 30.1.1944–19.1.1947, Kausi 2. 7.6.1949–22.1.1950
  • Hugo Ketola: Kausi 1..19.1.1947–23.1.1949, Kausi 2. 18.1.1953–22.1.1956, Kausi 3. 26.1.1964–24.1.1965
  • Risto Rimey: 23.1.1949–7.6.1949
  • Werner Wäisänen: 22.1.1950–20.1.1952
  • Maikki Helin: 20.1.1952–18.1.1953
  • Urho Ostman: 22.1.1956–27.1.1957
  • Alan Fillmore: Kausi 1. 27.1.1957–26.1.1958, Kausi 2. 20.1.1963–26.1.1964, Kausi 3. 28.1.1968–26.1.1969
  • Mauri Pelkonen: 26.1.1958–24.1.1960
  • Eino Salim: 24.1.1960–21.1.1962
  • John Aarnio: 21.1.1962–20.1.1963
  • Harry Manner: 24.1.1965–30.1.1966
  • Alpo Hautamäki: Kausi 1. 30.1.1966–28.1.1968, Kausi 2. 24.1.1971–30.1.1972, Kausi 3. 2.8.1972–28.1.1973, Kausi 4. 27.1.1974–26.1.1975, Kausi 5. 25.1.1976–19.4.1976, Kausi 6. 14.2.1982–6.2.1983
  • Eric Williams: 26.1.1969–25.1.1970
  • Eugen Manner: 25.1.1970–24.1.1971
  • John Ketola: 30.1.1972–2.8.1972
  • Arvo Ek: Kausi 1. 28.1.1973–27.1.1974, Kausi 2. 26.1.1975–25.1.1976
  • Hjalmar Koivu:.19.4.1976–30.1.1977
  • Urpo Kurko: 30.1.1977–29.1.1978
  • Eino Honka: 29.1.1978–28.1.1979
  • Lempi Issakainen: 28.1.1979–27.1.1980
  • Raymond Anderson: 27.1.1980–14.2.1982
  • Mauno Laurila: 6.2.1983–13.3.1988
  • Veikko Laiho: 13.3.1988–7.6.1992

Kuvia yhdistyksen toiminnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. “Heikki Sarmanto avajaisjuhliin Imatran vuosijuhla alkamassa”, s. 4. New Yorkin Uutiset, 25. joulukuuta 1990.
  2. Puhemies Matti Ahteen valtuuskunta Imatra Haalilla, s. 4. Raivaaja, 10. elokuuta 1988.
  3. Kansliapäällikkö Numminen vieraili Imatralla, s. 8. New Yorkin Uutiset, 3. maaliskuuta 1992.
  4. Miss Finlandia 1986 on valittu Imatralla, s. 6. New Yorkin Uutiset, 14. lokakuuta 1986.
  5. Imatralla valittiin Miss Finlandia 1990, s. 9. Amerikan Uutiset, 9. lokakuuta 1990.
  6. Finlandia Street Honors Imatra Hall Finnish Aid Society Celebrates Centennial, s. 16, 17. Home Reporter and Sunset News, 8. helmikuuta 1991.
  7. Satavuotias Imatra-seura juhlii New Yorkissa, s. A4. Helsingin Sanomat, 6. elokuuta 1991.
  8. Imatra Society firar 100-årsjubileum med Finlandia Street dop, s. 6. Norden, 19. syyskuuta 1991.
  9. Suomi voisi oppia amerikansuomalaisista Keijo Korhonen kiitteli Imatra-juhlilla siirtolaisia..., s. 9. Aamulehti, 23. syyskuuta 1991.
  10. Imatra juhli sataa vuottaan – New York sai Finlandia-kadun, s. 1 (etusivu). New Yorkin Uutiset, 24. syyskuuta 1991.
  11. Imatra juhli neljä päivää, s. 5–12. New Yorkin Uutiset, 1. lokakuuta 1991.
  12. Imatran suurjuhla merkittävä siirtolaistapahtuma, s. 8, 9. Amerikan Uutiset, 10. lokakuuta 1991.
  13. Suomalaisuuden kehdon keinunta vaimenee Yhdysvalloissa – Imatra uinahtamassa, s. 13. Satakunnan Kansa, 14. joulukuuta 1996.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • New Yorkin Uutiset: “Imatra-haali vetää väkeä” – 13. joulukuuta 1988, s. 4.
  • New Yorkin Uutiset: “Kaikki mukaan tukemaan uutta, uljasta Imatraa!” – 14. helmikuuta 1989, s. 3.
  • 1891-1991 Kansallisseura Imatra 100-vuotismuistojulkaisu (julkaistu syyskuussa 1991).
  • New York Newsday: “A Little Bit of Scandinavia Club recalls Sunset Park´s past” – 27. helmikuuta 1992, s. 27.
  • Imatra-yhdistyksen kokousten pöytäkirjat.