Ian McShane
| Ian McShane | |
|---|---|
_(52470810951)_(cropped_3×4).jpg) McShane vuonna 2022. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Ian David McShane |
| Syntynyt | 29. syyskuuta 1942 Blackburn, Lancashire, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Suzan Farmer ( 1965; 1968) Ruth Post ( 1968; 1977) Gwen Humble ( 1980) |
| Lapset | 2 |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1962– |
| Merkittävät roolit | |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Ian David McShane (s. 29. syyskuuta 1942 Blackburn, Lancashire) on englantilainen näyttelijä, joka on esiintynyt sekä elokuvissa, televisiossa että teatterissa.[1] Hänet tunnetaan karismaattisista roolisuorituksistaan, ja hän on urallaan näytellyt monipuolisesti niin hurmaavia veijareita kuin paatuneita roistojakin.[2]
McShane aloitti näyttelijänuransa vuonna 1962. Varhaisella urallaan hän esiintyi muun muassa elokuvissa Taistelu Englannista (1969) ja Kuolema astuu laivaan (1973) sekä minisarjassa Jeesus Nasaretilainen (1977). Hän nousi laajempaan suosioon nimiroolistaan antiikkikauppiaana televisiosarjassa Lovejoy (1986, 1991–1994). Myöhemmin hän saavutti suurta menestystä saluunanomistaja Al Swearengenin roolillaan sekä televisiosarjassa Deadwood (2004–2006), josta hän voitti Golden Globe -palkinnon parhaasta miespääosasta draamasarjassa, että televisioelokuvassa Deadwood: The Movie (2019).
McShanen muita tunnetuimpia roolihahmoja ovat rikollispomo Teddy Bass elokuvassa Sexy Beast (2000), merirosvokapteeni Mustaparta elokuvassa Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (2011), palkkamurhaajien hotellin omistaja Winston Scott elokuvasarjassa John Wick (2014–) sekä viekas huijari herra Wednesday televisiosarjassa American Gods (2017–2021). Hän on toiminut myös ääninäyttelijänä muun muassa Kung Fu Panda -animaatioelokuvissa (2008, 2024), joissa hän ääninäytteli pahantahtoista lumileopardia Tai Lungia.
Näyttämöurallaan McShane on esiintynyt sekä Lontoon West Endillä että New Yorkin Broadwaylla. Hänen teatterirooleihinsa lukeutuvat muun muassa Tennessee Williamsin Lasinen eläintarha (1965–1966) sekä Harold Pinterin Petos (1982) ja Kotiinpaluu (2007–2008).
Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ian David McShane syntyi 29. syyskuuta 1942 Englannin Blackburnissä, Lancashiressa.[1][3] Hänen isänsä oli skotlantilainen jalkapalloilija Harry McShane (1920–2012), joka pelasi urallaan laitahyökkääjänä Manchester United -jalkapalloseurassa, ja hänen äitinsä oli Irene ”Rene” McShane (o.s. Cowley; 1921–2021).[4][5]
McShane oli perheen ainoa lapsi ja varttui Manchesterin esikaupunkialueella Urmstonissa.[6][7][8] Nuorena hän pelasi jalkapalloa, mutta ei koskaan tavoitellut ammattilaisuraa. Kouluaikanaan hän kiinnostui näyttelemisestä ja liittyi National Youth Theatre -nuorisoteatteriin. Myöhemmin hän pääsi opiskelemaan näyttelemistä Lontoon Royal Academy of Dramatic Art -teatterikouluun, jossa hän opiskeli vuoteen 1962 saakka.[1][3][9]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]McShane oli vielä opiskelija, kun hän sai ongelmallisen opiskelijan roolin ensimmäisestä elokuvastaan Villi ja halukas (1962). Seuraavina vuosina hän näytteli muun muassa elokuvissa Mustalaistyttö (1966), Amerikkalaiset tulevat! (1969) ja Taistelu Englannista (1969).[1] Komediassa Amerikkalaiset tulevat! hän pääsi esittelemään koomisia taitojaan.[2]
Elokuvaroolien ohella McShane esiintyi myös näyttämöllä ja televisiossa. Teatterissa hän näytteli muun muassa Royal Shakespeare Companyn esittämässä näytelmässä Infanticide in the House of Fred Ginger (1962), joka oli hänen ensiesiintymisensä Lontoon näyttämöllä, Joe Ortonin näytelmässä Saalis (1965) sekä Tennessee Williamsin näytelmässä Lasinen eläintarha (1965–1966), jota esitettiin kiertueen jälkeen West Endillä. Hän esiintyi ensi kertaa Broadwaylla Aleksei Arbuzovin näytelmässä Marik-parkani (1967).[1][10][11] Televisiossa hän esitti muun muassa Heathcliffiä minisarjassa Humiseva harju (1967), joka perustuu Emily Brontën samannimiseen romaaniin.[12]
1970-luvun alkupuolella McShane näytteli muun muassa gangsterielokuvassa Roisto (1971), murhamysteerissä Kuolema astuu laivaan (1973) sekä toimintaelokuvassa Viimeiset sekunnit (1974).[1][13] Vuonna 1975 hän muutti Englannista Los Angelesiin ja alkoi säännöllisesti matkustaa roolien vuoksi Los Angelesin ja Englannin välillä.[8] Vuosikymmenen loppupuolella hän esiintyi useissa huomattavissa minisarjoissa, kuten Juuret (1977), Jeesus Nasaretilainen (1977), jossa hän esitti Juudas Iskariotia, sekä Disraeli (1978), jossa hänen roolisuorituksensa Benjamin Disraelina sai kiitosta.[1][14]
Nousu suosioon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
McShane esiintyi 1980-luvulla muutamissa elokuvissa, kuten Agatha Christien samannimiseen rikosromaaniin perustuvassa Syyttömän taakka (1984), mutta työskenteli pääasiassa televisiossa.[1][15] Hän näytteli muun muassa televisioelokuvissa Kirje (1982) ja Grace Kelly – ruhtinattaren tarina (1983), jossa hän esitti Monacon ruhtinas Rainieria, näyttelijä Grace Kellyn puolisoa. Lisäksi hän esiintyi sarjoissa Marco Polon matkat (1982), Parfyymidynastia (1983), Evergreen (1985) ja Anno Domini (1985), jossa hän näytteli Sejanusta.[1] Hän jatkoi myös teatterityötään Los Angelesissa esitetyissä näytelmissä Petos (1982) ja Inadmissible Evidence (1985). Hänet palkittiin molemmista roolitöistään parhaan pääosan Los Angeles Drama Critics Circle -palkinnoilla.[16][17]
1980-luvulla McShane hankki televisio-oikeudet Jonathan Gashin Lovejoy-romaaneihin ja näytteli itse pääroolin menestyssarjassa Lovejoy (1986, 1991–1994), jossa hänen esittämänsä nimihahmo oli mysteerejä ratkova, veijarimainen antiikkikauppias. Lisäksi hän osallistui sarjan jaksojen tuottamiseen ja ohjaamiseen. Sarjan ensimmäisen tuotantokauden jälkeen hän esiintyi merkittävissä rooleissa muun muassa sarjoissa Tunneli vapauteen (1988), Sodan muisto (1988–1989) ja Dallas (1989) sekä Dick Francisin salapoliisiromaaneihin perustuvissa televisioelokuvissa vuonna 1989. Lovejoyn esittämistä jatkettiin myöhemmin yleisön suuren suosion vuoksi. Vuonna 1991 McShane perusti oman McShane Productions Limited -tuotantoyhtiönsä, joka alkoi tuottaa sarjaa.[1][14][18][19]
Lovejoyn esittämisen aikana McShanelta ilmestyi vuonna 1992 musiikkialbumi From Both Sides Now, joka myi Isossa-Britanniassa kultaa. Albumilla hän esitti cover-versioita eri laulaja-lauluntekijöiden kappaleista.[20]
Lovejoyn menestyksen jälkeen McShane teki 1990-luvulla aiempaa harvemmin rooleja, mutta esiintyi satunnaisesti televisiossa ja teatterissa. Hän näytteli muun muassa sarjoissa Madson (1996) ja Paparazzi vasten tahtoaan (1997) sekä elokuvassa Babylon 5 – sielujen virta (1998). Vuosikymmenen lopulla hän palasi aktiivisemmin teatteriin ja esiintyi muun muassa näytelmässä Yield of the Long Bond (1998) Los Angelesissa sekä musikaalissa The Witches of Eastwick (2000–2001) Lontoon West Endillä.[1][21]
Uusi menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2000 McShane näytteli sujuvasanaista rikollispomoa Teddy Bassia menestyselokuvassa Sexy Beast, joka elvytti hänen elokuvauransa. Tämän jälkeen hän esiintyi muun muassa venäläisenä neuvottelijana poliittisessa draamasarjassa West Wing (2002) sekä vakoilukomediassa Agentti Cody Banks (2003).[1][3]
Vuosina 2004–2006 McShane esitti historialliseen henkilöön perustuvaa armotonta ja moraalitonta saluunanomistajaa Al Swearengeniä lännensarjassa Deadwood.[1] Hänen roolisuorituksensa sai laajaa kriitikoiden ylistystä, ja hän voitti Golden Globe -palkinnon parhaasta miespääosasta draamasarjassa.[3][22] Lisäksi hän oli ehdolla draamasarjojen kategorioissa parhaan miespääosan Primetime Emmy- ja parhaan miesnäyttelijän Screen Actors Guild -palkintojen saajaksi.[14][23] Roolityötä pidetään yhtenä hänen uransa parhaista.[2]
Deadwoodin aikana ja sen jälkeen McShane jatkoi uraansa niin elokuvissa kuin televisiossakin ja näytteli monipuolisia rooleja. Hän esitti muun muassa vammaista miestä antologiaelokuvassa Yhdeksän elämää (2005), kuolemansa jälkeen limboon jäänyttä arvostettua toimittajaa komediassa Jymyjuttu (2006) sekä lento-onnettomuudessa kuolleen jalkapalloilijan surevaa isää urheiludraamassa We Are Marshall (2006). Myöhemmin hän näytteli myös urheilukomediassa Hot Rod (2007), jännityselokuvissa Death Race – Kuolonajot (2008) ja Tapaus 39 (2009) sekä draamassa Romahduksen anatomia (2009).[1]
McShane alkoi tehdä myös äänirooleja. Hän ääninäytteli pirullista kapteeni Koukkua animaatioelokuvassa Shrek kolmas (2007), hallitsija Ragnar Sturlussonia elokuvassa Kultainen kompassi (2007), pahantahtoista lumileopardia Tai Lungia animaatiossa Kung Fu Panda (2008) sekä omalaatuista taikuria herra Bobinskya animaatiossa Coraline ja toinen todellisuus (2009).[1][14] Hän sai ääniroolistaan Kung Fu Pandassa Annie-ehdokkuuden parhaasta ääninäyttelystä animaatioelokuvassa.[24] Hän palasi Tai Lungin äänirooliin vuonna 2024 elokuvassa Kung Fu Panda 4.[25]
Elokuvarooliensa ohella McShane palasi Broadwaylle Harold Pinterin näytelmässä Kotiinpaluu (2007–2008). Hänen roolityönsä perheen patriarkka Maxina sai ylistäviä arvioita. Tämän jälkeen hän esiintyi draamasarjassa Kings (2009), jossa hän näytteli nykyaikaisen kuningaskunnan hallitsijaa.[1][11]
Myöhempi ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2010 McShane esiintyi historiallisessa minisarjassa Taivaan pilarit, joka perustuu Ken Follettin samannimiseen romaaniin vuodelta 1989. Sarjassa hän esitti häikäilemätöntä ja kunnianhimoista pappia Waleran Bigodia, joka tavoittelee piispan asemaa.[1] Hän sai roolisuorituksestaan Golden Globe -ehdokkuuden parhaasta miespääosasta minisarjassa tai televisioelokuvassa.[22]
Taivaan pilareiden jälkeen McShane näytteli merkittäviä rooleja useissa suuren budjetin elokuvissa. Hän esitti muun muassa merirosvokapteeni Mustapartaa hyvin menestyneessä Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä (2011), kääpiöiden johtaja Beithiä fantasiassa Lumikki ja metsästäjä (2012), hyvätahtoista kuningas Brahmwellia fantasiaseikkailussa Jack the Giant Slayer (2013) sekä Amfiaraosta toimintaseikkailussa Hercules (2014).[1][14]
McShane jatkoi myös televisiouraansa esiintymällä muun muassa kauhusarjan American Horror Story toisella kaudella Asylum (2012), rikosdraamasarjassa Ray Donovan (2015) sekä fantasiadraamasarjassa Game of Thrones (2016).[1]
Vuonna 2014 McShane esitti palkkamurhaajien hotellin omistajaa Winston Scottia hyvin menestyneessä toimintatrillerissä John Wick. Hän palasi rooliinsa elokuvan jatko-osissa John Wick: Chapter 2 (2017), John Wick: Chapter 3 – Parabellum (2019) ja John Wick: Chapter 4 (2023) sekä elokuvasarjan spin-off-elokuvassa Ballerina (2025).[26][27]
Vuosina 2017–2021 McShane näytteli pääosassa viekasta huijaria herra Wednesdaytä eli sodan jumala Odinia fantasiadraamasarjassa American Gods, joka perustuu Neil Gaimanin romaaniin Unohdetut jumalat vuodelta 2001.[28] Hän sai suorituksestaan Critics’ Choice -ehdokkuuden parhaasta miespääosasta draamasarjassa.[29] Sarjan ohella hän esitti professori Trevor ”Broom” Bruttenholmia supersankarielokuvassa Hellboy (2019) ja palasi rooliinsa Al Swearengenina televisioelokuvassa Deadwood: The Movie (2019).[3] Hän toimi myös yhtenä Deadwood-elokuvan vastaavista tuottajista ja sai Primetime Emmy -ehdokkuuden parhaasta televisioelokuvasta.[14]
American Godsin jälkeen McShane on näytellyt muun muassa pääosaa jännityselokuvassa American Star (2024), jossa hän esitti ikääntyvää palkkamurhaajaa Wilsonia.[30]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]McShane avioitui ensimmäisen kerran englantilaisen näyttelijän Suzan Farmerin kanssa vuonna 1965.[31] He olivat esiintyneet yhdessä draamaelokuvassa Villi ja halukas (1962) sekä Evan Hunterin näytelmässä The Easter Man (1964) Birminghamissa ja Lontoon West Endillä.[32][33] Heidän liittonsa päättyi eroon vuonna 1968.[31]
McShane tapasi toisen vaimonsa, englantilaisen mallin Ruth Postin, jalkapalloilijaystävänsä George Bestin kautta Manchesterissa. McShane ja Post menivät naimisiin kesäkuussa 1968 Lontoossa. Heille syntyi tytär vuonna 1971 ja poika vuonna 1975. Avioliitto päättyi eroon maaliskuussa 1977.[31][34]
McShane tapasi hollantilaisen mallin ja näyttelijän Sylvia Kristelin seikkailuelokuvan The Fifth Musketeer (1979) kuvauksissa syksyllä 1976.[34][35] Heidän välilleen syttyi vuoteen 1979 asti kestänyt myrskyisä suhde.[7][36]
McShanen kolmas vaimo on yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli Gwendolyn ”Gwen” Humble, jonka kanssa hän on ollut naimisissa elokuusta 1980 lähtien.[34] He tapasivat komediaelokuvan Yhdessä halvempaa (1980) kuvauksissa syksyllä 1979.[37][38] Pariskunta asuu Los Angelesin Venicen kaupunginosassa.[34] McShanella on tyttärensä kautta kolme lastenlasta.[34][39]
1970-luvulla McShanen elämäntapaan liittyi runsasta votkan ja kokaiinin käyttöä.[7][37] Hän on ollut raittiina 1980-luvun lopulta lähtien.[8][40]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
|---|---|---|---|
| 1962 | Villi ja halukas | The Wild and the Willing | Harry Brown |
| 1965 | Hupitytöt | The Pleasure Girls | Keith Dexter |
| 1966 | Mustalaistyttö | Sky West and Crooked | Roibin Krisenki |
| 1969 | Amerikkalaiset tulevat! | If It’s Tuesday, This Must Be Belgium | Charlie Cartwright |
| Taistelu Englannista | Battle of Britain | Andy Moore | |
| 1970 | Pussycat, Pussycat, I Love You | Fred C. Dobbs | |
| Notting Hill klo 11.17 | Performance | Noel (ääni) | |
| Tam Lin | Tom Lynn | ||
| Freelance | Robin ”Mitch” Mitchell | ||
| 1971 | Roisto | Villain | Wolfe Lissner |
| 1972 | Kosto on suloinen | Sitting Target | Birdy Williams |
| 1973 | Kuolema astuu laivaan | The Last of Sheila | Anthony Wood |
| 1974 | Viimeiset sekunnit | Ransom | Ray Petrie |
| 1975 | Pako Istanbulista | Journey into Fear | Banat |
| 1979 | Likaista rahaa | The Great Riviera Bank Robbery | ”The Brain” |
| The Fifth Musketeer | Nicolas Fouquet | ||
| Yesterday’s Hero | Rod Turner | ||
| 1980 | Yhdessä halvempaa | Cheaper to Keep Her | tohtori Alfred Sunshine |
| 1983 | Paljastus | Exposed | Greg Miller |
| 1984 | Syyttömän taakka | Ordeal by Innocence | Philip Durrant |
| Hyytävä pelko | Too Scared to Scream | Vincent Hardwick | |
| Kokaiinin orja | Torchlight | Sidney | |
| 2000 | Sexy Beast | Teddy Bass | |
| 2002 | Bollywood Queen | Frank | |
| 2003 | Agentti Cody Banks | Agent Cody Banks | tohtori Brinkman |
| Nemesis Game | Jeff Novak | ||
| 2005 | Yhdeksän elämää | Nine Lives | Larry |
| 2006 | Jymyjuttu | Scoop | Joe Strombel |
| We Are Marshall | Paul Griffen | ||
| 2007 | Shrek kolmas | Shrek the Third | kapteeni Koukku (ääni) |
| Hot Rod | Frank Powell | ||
| Pimeä nousee | The Seeker | Merriman Lyon | |
| Kultainen kompassi | The Golden Compass | Ragnar Sturlusson (ääni) | |
| 2008 | Kung Fu Panda | Tai Lung (ääni) | |
| Death Race – Kuolonajot | Death Race | ”Coach” | |
| 2009 | Coraline ja toinen todellisuus | Coraline | Sergei Alexander Bobinsky (ääni) |
| Tapaus 39 | Case 39 | etsivä Mike Barron | |
| Romahduksen anatomia | 44 Inch Chest | Meredith | |
| 2010 | Noidan oppipoika | The Sorcerer’s Apprentice | kertoja (ääni) |
| 2011 | Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä | Pirates of the Caribbean: On Stranger Tides | Edward ”Mustaparta” Teach |
| 2012 | Lumikki ja metsästäjä | Snow White and the Huntsman | Beith |
| 2013 | Jack the Giant Slayer | kuningas Brahmwell | |
| 2014 | Cuban Fury | Ron Parfitt | |
| Hercules | Amfiaraos | ||
| El Niño | ”El Inglés”, englantilainen | ||
| John Wick | Winston Scott | ||
| 2015 | Bilal: A New Breed of Hero | Umayya ibn Khalaf (ääni) | |
| 2016 | Grimsby | MI6:n johtaja | |
| The Hollow Point | sheriffi Leland Kilbaught | ||
| 2017 | John Wick: Chapter 2 | Winston Scott | |
| Jawbone | Joe Padgett | ||
| Pottersville | Bart | ||
| 2018 | Here Comes the Grump | The Grump (ääni; engl. versio) | |
| 2019 | Hellboy | professori Trevor ”Broom” Bruttenholm | |
| Bolden | tuomari Leander Perry | ||
| John Wick: Chapter 3 – Parabellum | Winston Scott | ||
| 2022 | Isäni lohikäärme | My Father’s Dragon | Saiwa (ääni) |
| 2023 | John Wick: Chapter 4 | Winston Scott | |
| 2024 | American Star | Wilson | |
| Kung Fu Panda 4 | Tai Lung (ääni) | ||
| 2025 | Deep Cover | Metcalfe | |
| Ballerina | Winston Scott | ||
Televisioelokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
|---|---|---|---|
| 1975 | The Lives of Jenny Dolan | Saunders | |
| 1977 | Code Name: Diamond Head | Sean Donovan / isä Horton / eversti Millard Butler | |
| A Month in the Country | Aleksei Nikolajevitš Beljajev | ||
| 1982 | Kirje | The Letter | Geoffrey ”Geoff” Hammond |
| 1983 | Grace Kelly – ruhtinattaren tarina | Grace Kelly | Monacon ruhtinas Rainier III |
| 1985 | Braker | Alan Roswell | |
| 1986 | The Murders in the Rue Morgue | poliisiprefekti | |
| 1987 | Suuri ryöstö | Grand Larceny | Flanagan |
| 1989 | Dick Francis: Hevosvarkaat | Dick Francis: Blood Sport | David Cleveland |
| Dick Francis: Kehyskertomus | Dick Francis: In the Frame | ||
| Dick Francis: Varmat vedot | Dick Francis: Twice Shy | ||
| 1990 | Perry Mason: Epätoivoinen yritys | Perry Mason: The Case of the Desperate Deception | Andre Marchand |
| 1994 | White Goods | Ian Deegan | |
| 1998 | Babylon 5 – sielujen virta | Babylon 5: The River of Souls | tohtori Robert Bryson |
| 1999 | D.R.E.A.M. Team | Oliver Maxwell | |
| 2002 | Man and Boy | Marty Mann | |
| 2019 | Deadwood: The Movie | Al Swearengen | |
Televisiosarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | Jakson nimi / määrä |
|---|---|---|---|---|
| 1962, 1966 | Armchair Theatre | Roddy Cain Geoffrey | ”Thank You and Goodnight” ”The Signal Box of Grandpa Hudson” | |
| 1963 | First Night | Max | ”Funny Noises with Their Mouths” | |
| 1963–1966 | Play of the Week | Alan Gauge Arthur Frank Barnes Mick | ”The Truth About Alan” ”A Question of Happiness #3: Watch Me I’m a Bird” ”A Spanner in the Grass Roots” ”The Caretaker” | |
| 1964 | Radiopartio | Z-Cars | Barry Hepworth | ”A Stroll Along the Sands” |
| Love Story | George Mason | ”A Girl Like Me” | ||
| The Sullavan Brothers | David Hemming | ”A Face in the Doorway” | ||
| Redcap | Sapper Russell | ”Epitaph for a Sweat” | ||
| 1966 | You Can’t Win | Joe Lunn | 7 | |
| The Wednesday Play | Frank | ”The Private Tutor” | ||
| 1967 | Humiseva harju | Wuthering Heights | Heathcliff | 4 |
| 1968–1974 | Playhouse | Caulfield Tom Derek | ”Funeral Games” ”A Sound from the Sea” ”What Would You Do?” | |
| 1969 | Rogues’ Gallery | David Garrick | ”The Wicked Stage” | |
| 1972 | ITV Sunday Night Theatre | Ken Harrison | ”Whose Life Is It Anyway?” | |
| 1975 | Avaruusasema Alfa | Space: 1999 | Anton Zoref | ”Elämän voima”, alk. ”Force of Life” |
| Matt Helm | Paul | ”Now I Lay Me Down to Die” | ||
| Police Woman | Dan Markson | ”The Chasers” | ||
| 1976 | Murharyhmä I.Q. | Most Wanted | Colin Wyatt | ”The Slaver” |
| 1977 | Juuret | Roots | Sir Eric Russell | ”Part VI” |
| The Fantastic Journey | Sir James Camden | ”Vortex” | ||
| Jeesus Nasaretilainen | Jesus of Nazareth | Juudas Iskariot | 3 | |
| 1978 | Will Shakespeare | Christopher Marlowe | ”Dead Shepherd” | |
| Disraeli | Benjamin Disraeli | 4 | ||
| Sheikki | The Pirate | Rashid | 2 | |
| 1980 | Armchair Thriller: Nousuvesi | Armchair Thriller: High Tide | Peter Curtis | 4 |
| 1981, 1982 | Magnum | Magnum, P.I. | David Norman Edwin Clutterbuck | ”Skin Deep” ”Black on White” |
| 1982 | Marco Polon matkat | Marco Polo | Ali Ben Yussouf | 2 |
| 1983 | Parfyymidynastia | Bare Essence | Niko Theophilus | 11 |
| 1985 | Anno Domini | A.D. | Sejanus | 3 |
| Evergreen | Paul Lerner | 3 | ||
| 1986 | American Playhouse | Willy Wax | ”Rocket to the Moon” | |
| 1986 1991–1994 | Lovejoy | Lovejoy | 71 | |
| 1987 | CBS Summer Playhouse | Marbury | ”Barrington” | |
| 1987, 1989 | Miami Vice | Esteban Montoya kenraali Manuel Borbon | ”Knock, Knock… Who’s There?” ”Freefall” | |
| 1988 | The Dirty Dozen | Lindberger | ”Don Danko” | |
| Tunneli vapauteen | The Great Escape II: The Untold Story | lentolaivueen komentaja Roger Bushell | 2 | |
| 1988–1989 | Sodan muisto | War and Remembrance | Philip Rule | 4 |
| 1989 | Minder | Jack Last | ”The Last Video Show” | |
| Young Charlie Chaplin | Charles Chaplin Sr. | 6 | ||
| Dallas | Don Lockwood | 13 | ||
| Chain Letter | Kuoleman sanansaattaja | pilottijakso | ||
| 1990 | Columbo | Leland St. John | ”Lepää rauhassa, rouva Columbo”, alk. ”Rest in Peace, Mrs. Columbo” | |
| Chillers | Steven Castle | ”Sauce for the Goose” | ||
| 1995 | Soulin syke | Soul Survivors | Otis Cooke | 2 |
| 1996 | Madson | John Madson | 6 | |
| 1997 | Paparazzi vasten tahtoaan | The Naked Truth | Leland Banks | 2 |
| 2001 | Ilmiantajat | Thieves | Jack | ”Jack’s Back” |
| 2002 | In Deep | Jamie Lamb | 2 | |
| West Wing | The West Wing | Nikolai Ivanovitš | ”Enemies Foreign and Domestic” | |
| 2003 | Trust | Alan Cooper-Fozzard | 6 | |
| The Twilight Zone | tohtori Chandler | ”Cold Fusion” | ||
| 2004–2006 | Deadwood | Al Swearengen | 36 | |
| 2008 | Paavo Pesusieni | SpongeBob SquarePants | Gordon (ääni) | ”Hyvät viikingit”, alk. ”Dear Vikings” |
| 2009 | Kings | kuningas Silas Benjamin | 13 | |
| 2010 | Taivaan pilarit | The Pillars of the Earth | piispa Waleran Bigod | 8 |
| 2012 | American Horror Story: Asylum | Leigh Emerson | 2 | |
| 2015 | Ray Donovan | Andrew Finney | 9 | |
| 2016 | Doctor Thorne | Sir Roger Scatcherd | 2 | |
| Game of Thrones | septoni Ray | ”Murtunut mies”, alk. ”The Broken Man” | ||
| 2017–2021 | American Gods | herra Wednesday | 24 | |
| 2019 | Kova laki: Erikoisyksikkö | Law & Order: Special Victims Unit | Sir Tobias Moore | ”I’m Going To Make You a Star” |
| 2021 | Simpsonit | The Simpsons | Artemis (ääni) | ”Baarien miehet”, alk. ”The Last Barfighter” |
| 2023 | One Piece | kertoja (ääni) | ”Romance Dawn” | |
Teatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Esitysnimi | Rooli | Esityspaikka |
|---|---|---|---|---|
| 1962 | Infanticide in the House of Fred Ginger | Charley | New Arts Theatre (West End), Lontoo | |
| 1963 | How Are You, Johnnie? | Johnnie Leigh | Vaudeville Theatre (West End), Lontoo | |
| York Mystery Plays | Lucifer / Saatana | York | ||
| 1964 | The Easter Man | Ralph | Repertory Theatre, Birmingham Globe Theatre (West End), Lontoo | |
| 1965 | Saalis | Loot | Hal | kiertue Ison-Britannian kaupungeissa |
| 1965–1966 | Lasinen eläintarha | The Glass Menagerie | Tom Wingfield | Yvonne Arnaud Theatre, Guildford Alexandra Theatre, Birmingham Theatre Royal, Brighton Golders Green Hippodrome, Lontoo Pavilion Theatre, Bournemouth Theatre Royal Haymarket (West End), Lontoo |
| 1966–1967 | Marik-parkani | The Promise | Marat (Marik) | Playhouse, Oxford New Theatre, Cardiff Fortune Theatre (West End), Lontoo Henry Miller’s Theatre (Broadway), New York |
| 1971 | Ellen | John Sutcliffe | Hampstead Theatre, Lontoo | |
| 1979 | Miten haluatte | As You Like It | Jaques | Convention and Entertainment Center Theater, Long Beach |
| 1982 | The Big Knife | Charlie Castle | Palace Theatre, Watford | |
| Petos | Betrayal | Robert | Matrix Theatre, Los Angeles | |
| 1983 | Making It | Phil Wilde | Calton Community Centre, Edinburgh | |
| 1985 | Inadmissible Evidence | Bill Maitland | Matrix Theatre, Los Angeles | |
| 1997 | The Admirable Crichton | Crichton | Festival Theatre, Chichester | |
| 1998 | Yield of the Long Bond | Paul Rosario | Matrix Theatre, Los Angeles | |
| 2000–2001 | The Witches of Eastwick | Darryl Van Horne | Theatre Royal Drury Lane (West End), Lontoo | |
| 2007–2008 | Kotiinpaluu | The Homecoming | Max | Cort Theatre (Broadway), New York |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Ian McShane TCM. Turner Classic Movies, Inc. Arkistoitu 29.7.2024. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Elauria, Jom: 10 Best Ian McShane Movies, Ranked Collider. 27.4.2024. Valnet Inc. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 Ian McShane Biyografiler.com. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Harry McShane The Herald (Glasgow). 22.11.2012. Newsquest Media Group Ltd. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Devlin, Wayne: Helping celebrate 100th birthday of Ian McShane’s mum The Messenger Newspapers. 30.9.2021. Newsquest Media Group Ltd. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Ian McShane AAE Speakers. All American Speakers Bureau. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Gilbey, Ryan: Ian McShane: rogue trader The Guardian. 16.3.2013. Guardian News & Media Limited. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Graham, Jane: Ian McShane: ”I had free further education under socialism” The Big Issue. 9.5.2017. The Big Issue Limited. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Ian McShane: Working-class actors must get more help Daily Express. 7.3.2016. Express Newspapers. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Ian McShane Theatricalia. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 Ian McShane Internet Broadway Database. The Broadway League. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Wuthering Heights: Part 1: An End to Childhood BBC Genome. BBC. Arkistoitu 10.7.2021. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Ransom Time Out. 10.9.2012. Time Out England Limited. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Ian McShane Emmys. Academy of Television Arts & Sciences (ATAS). Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Ordeal by Innocence Time Out. 10.9.2012. Time Out England Limited. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Betrayal (1982) Matrix Theatre. The Matrix Theatre Company. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Inadmissible Evidence (1985) Matrix Theatre. The Matrix Theatre Company. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Hulse, Stephen R.: Lovejoy Television Heaven. 2000. Arkistoitu 7.7.2009. Viitattu 13.7.2009. (englanniksi)
- ↑ McShane Productions Limited Gov.uk. Companies House. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Barthel, Mike: Ian McShane Made An Album In 1992: Would You Want To Listen To It? The Awl. 5.3.2012. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Ian McShane AboutTheArtists.com. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 Ian McShane Golden Globes. Hollywood Foreign Press Association. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ The 12th Annual Screen Actors Guild Awards SAG Awards. 29.1.2006. Screen Actors Guild. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Legacy: Past Annies: 36th Annual Annie Awards Annie Awards. 30.1.2009. ASIFA-Hollywood. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Kung Fu Panda 4 Dreamworks.com. 2024. DreamWorks Animation. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Bullard, Benjamin: Everything to know about ‘John Wick’s Winston Scott before ‘The Continental’ lands at Peacock Syfy.com. 13.4.2023. Syfy. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Characters: Winston John Wick -elokuvasarjan virallinen sivusto. Lions Gate Entertainment Inc. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Patten, Dominic: ‘American Gods’ Canceled At Starz; No Season 4 But Maybe A TV Movie Deadline. 29.3.2021. Deadline Hollywood, LLC. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Complete list of nominees and winners for the 23rd Critics’ Choice Awards The Envelope. 11.1.2018. Los Angeles Times. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Dixon, Marcus James: ‘American Star’s’ Ian McShane on playing a mysterious hitman: ‘There’s a whole other world out there we don’t know about’ Gold Derby. 11.11.2024. Gold Derby Media, LLC. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Cole, Samantha: Morgan McShane: Insights into Family and Public Life InBusinessDaily. 16.2.2026. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ The Wild and the Willing BFI Collections Search. British Film Institute. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ The Easter Man Theatricalia. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 Ruth Post: Everything to Know About Ian McShane’s Ex-Wife The Preston Magazine. 16.3.2026. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ The 5th Musketeer (1979) AFI Catalog. American Film Institute. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Pule, Gaone: Ian McShane’s Wife: The Actor Found Happiness with Gwen Humble after Two Failed Marriages AmoMama. 17.6.2023. Amopictures Limited. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- 1 2 Martin, Brendan: Ian McShane – I don’t regret my wild days (Alun perin julkaistu Woman’s Own -viikkolehdessä vuonna 1990) Brendan.co.uk. Brendan Martin. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Cheaper to Keep Her (1981) AFI Catalog. American Film Institute. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Death Notice: Irene McShane The Messenger Newspapers. 6.1.2022. Newsquest Media Group Ltd. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Jones, Sam: Ian McShane Finds Love and Sobriety YouTube. 30.5.2019. The Off Camera Show. Viitattu 24.5.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ian McShane Wikimedia Commonsissa
- Ian McShane Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
