Case 39

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Case 39
Case 39 2009.jpg
Ohjaaja Christian Alvart
Käsikirjoittaja Ray Wright
Tuottaja Lisa Bruce
Steve Golin
Alix Madigan
Kevin Misher
Pääosat Renée Zellweger
Jodelle Ferland
Ian McShane
Bradley Cooper
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Kanada
Tuotantoyhtiö Paramount Vantage
Misher Films
Anonymous Content
Case 39 Productions
Ensi-ilta Uuden-Seelannin lippu 13. elokuuta 2009
Yhdysvaltain lippu 1. lokakuuta 2010
Kesto 109 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 26 000 000 USD
Tuotto 28 189 979 USD
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
Allmovie

Case 39 on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Christian Alvartin ohjaama yhdysvaltalainen kauhutrilleri, jonka pääosissa ovat Renée Zellweger, Jodelle Ferland, Ian McShane ja Bradley Cooper.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Sosiaalityöntekijä Emily Jenkins (Renée Zellweger) yrittää suojella kymmenvuotiasta Lilith-tyttöä (Jodelle Ferland), jonka vanhemmat joutuvat mielisairaalaan. Lillith on tyttö, jolla on merkillinen ja salaperäinen menneisyys. Työnsä henkilökohtaisesti ottava Emily majoittaa Lilithin omaan kotiinsa, kunnes sopivat sijaisvanhemmat löytyvät. Emilyn lähipiiristä alkaa kuitenkin kuolla ihmisiä, ja Lilithillä saattaa olla asian kanssa tekemistä...

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Renée Zellweger  … Emily Jenkins  
 Jodelle Ferland  … Liliahna "Lillith" Sullivan  
 Ian McShane  … Etsivä Mike Barron  
 Bradley Cooper  … Douglas J. Ames  
 Callum Keith Rennie  … Edward Sullivan  
 Kerry O'Malley  … Margaret Sullivan  
 Adrian Lester  … Wayne  
 Georgia Craig  … Denise  
 Cynthia Stevenson  … Nancy  
 Alexander Conti  … Diego  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan käsikirjoitti Ray Wright ja elokuvan tuottivat Lisa Bruce, Steve Golin, Alix Madigan ja Kevin Misher.[1] Chloë Moretz ja Isabelle Fuhrman olivat ehdolla Lillithin rooliin.[1]

Case 39 -elokuvan kuvaukset alkoivat 6. syyskuuta vuonna 2006.[1] Elokuvaa kuvattiin Kalifornian Burbankissa, Oregonin Portlandissa, Brittiläisen Kolumbian Vancouverissa, Burnabyssä ja Coquitlamissa 26 miljoonan dollarin budjetilla.[1][2] Elokuva saatiin päätökseen vuonna 2007.

31. lokakuuta vuonna 2006 elokuvan Vancouver-lavasteet tuhoutuivat tulipalossa. Kukaan näyttelijöistä ei ollut paikalla tuolloin ja eikä kukaan loukkaantunut vakavasti, mutta lavasteet studioineen tuhoutuivat.

Case 39 sai vasta kahden vuoden valmistumisensa jälkeen ensimmäisen ensi-iltansa. Kotimaan ensi-ilta oli vasta kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta.

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Case 39 sai ensimmäisen ensi-iltansa Uudessa-Seelannissa 13. elokuuta vuonna 2009 kaksi vuotta lojuttuaan tuotantoyhtiönsä hyllyillä.[1]

Elokuvalla oli ollut monta suunniteltua kotimaan ensi-iltapäivää. Elokuvan alkuperäiseksi Yhdysvaltain ensi-iltapäiväksi suunniteltiin 8. helmikuuta 2008, jota sittemmin siirrettiin helmikuun 22. päivään 2008.[3] Tämän jälkeen ensi-iltaa siirrettiin elokuun 22. päivään 2008 asti,[4] mutta ensi-iltaa jouduttiin vielä siirtämään huhtikuun 10. päivään 2009.[5] Tällöin elokuvan alustavaksi ensi-iltapäiväksi päätettiin kuitenkin 1. tammikuuta 2010, mutta tätäkin päivämäärää jouduttiin siirtämään. Case 39 -elokuvan viralliseksi Yhdysvaltain ensi-iltapäiväksi vahvistettiin 1. lokakuuta 2010.[5][1][6] Samana päivänä elokuva julkaistiin myös Kanadassa.[1] Paramount Vantage toimi elokuvan jakelijana Yhdysvalloissa.[1] Paramount Pictures toimi elokuvan jakelijana Isossa-Britanniassa ja Kanadassa.[1]

Elokuvan julkaisupäivää myös työnnettiin useaan kertaan Australiassa ja Isossa-Britanniassa. Australiassa julkaisupäiväksi ilmoitettiin elokuun 20. päivä, mutta elokuvan julkaisupäivä siirrettiin marraskuun 5. päivään 2009.[7] Isossa-Britanniassa elokuvan olisi pitänyt tulla elokuvateattereihin huhtikuussa vuonna 2009, mutta julkaisupäivää siirrettiin syyskuun 4. päivään, sitten syyskuun 25. päivään[8] ja tämän jälkeen joulukuun 11. päivään. Case 39 sai viimein ensi-iltansa Isossa-Britanniassa 5. maaliskuuta vuonna 2010.[1]

Case 39:n julkaisupäiväongelmista huolimatta se pääsi teatterilevitykseen monissa maissa aina Etelä-Amerikasta Euroopan kautta Aasiaan.[1]

Menestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Case 39 tuotti Uudessa-Seelannissa avausviikonloppunaan 35 056 dollaria sijoittuen sijalle 12.[9] Elokuva tuotti keskimäärin 1 845 dollaria 19 elokuvateatterissa.[9] Elokuva myös pääsi vain rajoitettuun teatterilevitykseen Australiassa; kauhutrilleriä esitettiin vain 85 elokuvateatterissa.[10] Australiassa elokuva sijoittui sijalle 12 avausviikonloppunaan; elokuva tuotti Australiassa 332 956 dollaria.[10] Case 39 tuotti ulkomailla yhteensä 14 926 149 dollaria.[2]

Avausviikonloppunaan Yhdysvalloissa elokuva sijoittui sijalle 7; elokuvaa esitettiin 2 211 elokuvateatterissa ja tuotti 5 350 000 dollaria.[2] Case 39 tuotti kaiken kaikkiaan Yhdysvalloissa 13 261 851 dollaria.[2] Case 39 tuotti kokonaisuudessa 28 189 979 dollaria 26 miljoonan dollarin budjetista.[2]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Case 39 sai vuonna 2011 kaksi palkintoehdokkuutta: Fangoria Chainsaw -palkintoehdokkuuden parhaasta naissivuosasta (Jodelle Ferland) ja Young Artist -palkintoehdokkuuden parhaasta nuoresta miessivuosasta (Alexander Conti).[1]

Case 39 sai ilmestymisensä aikaan lähinnä negatiivista palautetta. Elokuvalla on Rotten Tomatoes -sivustolla 23 prosentin "mätä"-arvosana, joka perustuu 71 arvosteluun.[6] Internet Movie Databasessa elokuvalla on 6.1 tähteä kymmenestä.[1]

Dread Centralin Gareth Jones antoi elokuvalle 2 "veistä" viidestä.[11] Australialaisen televisiosarjan At the Moviesin Margaret Pomeranz antoi elokuvalle yhden tähden viidestä ja kutsui elokuvaa "yksi pelottomista ja typerimmistä elokuvista, mitä olen nähnyt pitkään aikaan." Toinen juontaja David Stratton antoi elokuvalle 1 ja puoli tähteä viidestä.[12] Iltalehti on antanut elokuvalle kaksi tähteä,[13] Telvis kaksi tähteä[14] ja Filmtown kolme ja puoli tähteä viidestä.[15]

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Case 39 julkaistiin Yhdysvalloissa ensimmäisen kerran DVD:lle 4. tammikuuta vuonna 2011.[6][16] 4. lokakuuta 2011 Case 39 julkaistiin Paranormal Activity 3:n kanssa kahden elokuvan julkaisussa.[16] Case 39 julkaistiin kahden levyn julkaisuna ja Blue-rayna 1. tammikuuta vuonna 2013.[16]

Suomessa elokuva ei päässyt teatterilevitykseen, mutta Case 39 julkaistiin DVD:lle ja Blue-raylle 7. heinäkuuta vuonna 2010.[1][17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o Case 39 (2009) IMDB.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  2. a b c d e Case 39 Boxofficemojo.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  3. Paramount Date Changes: ‘The Ruins’ and ‘Case 39′ Bloody-disgusting.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  4. Paramount Shifts ‘Case 39′ To August of 2008! Bloody-disgusting.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  5. a b Paramount Shifts ‘Case 39′ to 2009… YIKES Bloody-disgusting.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  6. a b c Case 39 (2010) Rottentomatoes.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  7. Case 39 Yourmovies.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  8. UK Cinema Releases: 2009 Filmdetails.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  9. a b New Zealand Box Office Boxofficemojo.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  10. a b CASE 39 BY COUNTRY Boxofficemojo.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  11. Case 39 (2009) Dreadcentral.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  12. Case 39 Abc.net.au. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  13. Case 39 Iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2013. (suomeksi)
  14. Case 39 Telvis.fi. Viitattu 20.1.2013. (suomeksi)
  15. Elokuvan esittely: Case 39 Filmtown.fi. Viitattu 20.1.2013. (suomeksi)
  16. a b c Releases of Case 39 Allmovie.com. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
  17. Case 39 Discshop.fi. Viitattu 20.1.2013. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]