Pimeä nousee (elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pimeä nousee
The Seeker: The Dark Is Rising
Ohjaaja David Cunningham
Käsikirjoittaja John Hodgen
Perustuu samannimiseen romaaniin
Tuottaja Marc Platt
Säveltäjä Christophe Beck
Pääosat Alexander Ludwig, Christopher Eccleston
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 5.10.2007
Kesto 95 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 45 milj. dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Pimeä nousee (engl. The Seeker: The Dark Is Rising) on vuonna 2007 Yhdysvalloissa tehty elokuva.[1] Sen ohjasi David Cunningham ja käsikirjoitti John Hodgen.[2][3][1] Elokuva perustuu löyhästi Susan Cooperin samannimiseen romaaniin.[4]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Will Stanton on Yhdysvalloista Englantiin muuttanut poika, joka täyttää elokuvan alkamispäivänä 14 vuotta.[5] Hän palaa bussilla koulusta ja bussissa kauniin tytön, jonka punainen kaulahuivi putoaa. Myöhemmin samana päivänä joulujuhlissa kartanolla hän siirtyy Merriman Lyonin ja Rouvan kanssa menneisyyteen ja saa tietää olevansa seitsemännen pojan seitsemäs poika ja yksi Ikivanhoista (engl. An Old One). Hän on etsijä ja hänen tehtävänsä on etsiä eri aikakausille piilotetut kuusi Valon tunnusta.[5] Pimeä nousee koko ajan ja on vahvimmillaan viiden päivän päästä. Jos Will ei lyödä tunnuksia ajoissa, maailma on tuhon oma.

Will elää kotonaan tunnusten etsimisen ajan täysin tavallisen näköistä elämää. Hän käy kauppakeskuksessa ostamassa siskolleen Gwenille joululahjaksi riipuksen, joka paljastuu ensimmäiseksi tunnukseksi. Willin perhe saa joululahjoja Hawaijilla olevalta Stepheniltä, joka on Stantonien perheen vanhin poika ja palvelee Yhdysvaltain laivastossa. Will saa vyön, johon kiinnittää ensimmäisen tunnuksen. Olleessaan laulamassa joulumessussa Will siirtyy uudestaan menneisyyteen (ks. aikamatkustus sarjan kirjoissa). Hän päätyy Merrimanin, Rouvan, Dawsonin ja Georgen kanssa samaan kirkkoon sellaisena, jona se oli 1400-luvulla. Willin etsiessä tunnusta kirkkoon astelee vanha nainen, joka hajoaa kappaleiksi. Hänen ruumiistaan purkautuu satoja käärmeitä, jotka nappaavat kaikki muut paitsi Willin, joka oli tippunut kerroksen alemmas. Will löytää alemmasta kerroksesta vanhan hauta-arkun, jonka pääkallossa on tunnus. Ikivanhat palaavat takaisin omaan aikaansa.

Myöhemmin kotonaan Will tapaa Maggien, kauniin tytön, jonka tapasi aiemmin bussissa. Willin isoveli James kuitenkin vie hänet ulos. Will masentuu ja lähtee puhumaan Merrimanille, joka ei kuuntele. Will palaa entistä masentuneempana ja laittaa lähellä olevan vanhan tuulimyllyn tuleen voimillaan. Hänen pikkusiskonsa Gwen tulee paikalle. He siirtyvät yhdessä menneisyyteen keskelle viikinkien hyökkäystä. Will aistii, että tunnus on erään viikingin ryöstämässä kilvessä. Viikinkien ryöstäessä kylää Will ja Gwen hiipivät veneeseen ja yrittävät varastaa kilven. Viikinki kuitenkin huomaa tämän ja yrittää tappaa Willin. Tilanteen näyttäessä toivottomalta viikinki huomaa Willin kellon ja kiinnostuu siitä. Will vaihtaa kellon kilpeen ja palaa omaan aikaansa. Hän saa aluksi huutia Merrimanilta, mutta myöhemmin he sopivat riitansa.

Pimeä nousee kaiken aikaa ja parin päivän päästä se on vahvimmillaan. Ratsastaja yrittää saada tunnukset pois Williltä apureidensa avulla. Willin isoveli Max opiskeli yliopistossa. Hän kuitenkin putosi ja siirtyi asumaan perheensä luo uskaltamatta kertoa tippumisestaan. Max masentui ja ajautui Pimeän kätyriksi. Hän yrittää varastaa tunnukset Williltä ja he siirtyvät yhdessä menneisyyteen, kun Will aistii tunnuksen. He päätyvät keskelle kukkotappelua keskiajalle vanhaan taloon. Max yrittää ottaa tunnukset väkivalloin ja kummatkin heitetään ulos. He siirtyvät uudestaan myöhempään aikaan. Tappelussa ollut kukko on vitriinissä ullakolla. Max yrittää taas ottaa tunnukset Williltä, mutta Will kolkkaa hänet. Hän ottaa tunnuksen ja he siirtyvät nykyaikaan. Max on taas järjissään eikä enää palvele Pimeää.

Pimeä on vahvimmillaan päivän päivän päästä ja yrittää riistää tunnukset Williltä. Myrsky on noussut jo jonkin aikaa ja sen käydessä sietämättömäksi kylän asukkaat muuttavat asumaan kartanoon, jossa järjestettiin joulujuhlat. Illalla kaikki on saatu turvaan kartanoon. Aamulla koko kartano on huurteen peitossa ja kovan pakkasen kynsissä. Katosta roikkuu jääpuikkoja, jotka tippuessaan ja osuessaan voisivat tappaa. Ratsastaja kertoo Willille, että jos hän ei anna tunnuksia, puikot tippuvat. Will ei taivu ja Ratsastaja tiputtaa puikot. Kaikki selviävät, mutta Pimeä hyökkää uudelleen tekemällä vedenpaisumuksen. Sen aikana Maggie yrittää taivutella Willin antamaan tunnukset. Hän kertoo, että tunnukset ovat hänellä hyvässä turvassa ja muut selviävät kyllä. Will epäröi ja Maggie yrittää riistää tunnukset häneltä. Maggie epäonnistuu, mutta Ratsastaja antaa hänelle vielä yhden tilaisuuden. Maggie yrittää ottaa tunnukset, mutta epäonnistuu. Hän vajoaa veden alle ja vain punainen kaulahuivi jää. Will löytää vielä yhden tunnuksen kartanosta. Pimeä on vahvimmillaan ja Ikivanhojen on pakko perääntyä vahvimpaan tukikohtaansa.

Tukikohtaa on hajota liitoksistaan, mutta Pimeä ei pääse sisään. Yhtäkkiä Stantonien perheen ääniä alkaa kuulua oven takaa. Will lankeaa houkutukseen ja avaa oven, jolloin Pimeä pääsee sisään. Ratsastaja luo tumman pilven, johon imee yksitellen vastarintaa yrittävät Ikivanhat. Will on epäonnistunut, koska yksi tunnus puuttuu. Kun Williä lähdetään imemään, hän muistaa Merrimanin sanat: "uhrattu sielu voi vapauttaa Valon". Will tajuaa, että kuudes tunnus on hänen sielunsa. Hän pääsee vapauttamaan Valon ja Pimeä kukistuu. Will saa Ikivanhat pois pilvestä. Vedestä nousee myös hänen viikon ikäisenä kadonnut isoveljensä Tom, jonka Ratsastaja oli kidnapannut. Elokuva loppuu kohtaukseen, jossa Will ja Tom pääsevät yhdessä kotiin.

Eroavaisuudet kirjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva perustuu Susan Cooperin samannimiseen kirjaan, mutta vain löyhästi. Kirjassa Will saa tietää olevansa Ikivanha, mutta ei hanki tunnuksia. Elokuvassa hän taas hankkii kaikki tunnukset ja kukistaan Pimeän.

Tunnusten kätköpaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Willin pikkusiskolleen Gwenille ostama riipus.
  2. Kirkosta 1400-luvulta löydetyn pääkallon sisältä löydetty tunnus.
  3. Kilpi ajalta, jolloin viikingit hyökkäsivät kylään. Will vaihtoi kilven kelloonsa.
  4. Kukkotappelussa ansioituneen kukon höyhen.
  5. Vedenalainen kartano sen tulviessa.
  6. Willin sielu.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stantonien perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mary Stanton – Willin äiti.
  • John Stanton – Willin isä. Hän on tehnyt väitöskirjan Pimeän ja Valon tasapainosta. John piti itseään syyllisenä Tomin katoamiseen.
  • Wil Stanton – Stantonien perheen nuorin – seitsemäs – lapsi, joka saa 14-vuotispäivänään tietää olevansa Ikivanha. Hänen tehtävänsä on etsiä kuusi tunnusta ja palauttaa Valon mahti.[4]
  • Tom Stanton – Stantonien perheen kuudes lapsi, joka katosi viikon ikäisenä. Tom syntyi minuutin ennen Williä.
  • Gwen Stanton – Willin pikkusisko ja perheen ainoa tyttö.
  • Max Stanton – Willin isoveli, joka opiskeli yliopistossa, mutta putosi testeissä. Hän muutti asumaan Stantoneilla ja alkoi palvella masentuneena Pimeyttä uskaltamatta kertoa yliopistosta tippumisesta kenellekään.
  • James Stanton – Willin isoveli.
  • Paul ja Robin Stanton – kaksoset, Willin isoveljiä.
  • Stephen Stanton – Stantonien perheen vanhin lapsi, joka palvelee Yhdysvaltain laivastossa. Hän on tarinan ajan Havaijilla ja lähettää sieltä joululahjoja. Will saa lahjaksi vyön, jossa hän kuljettaa keräämiään tunnuksia.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ratsastaja – Pimeän ilmentymä, joka Ikivanhojen tulee kukistaa. Hän yrittää saada tunnukset haltuunsa estääkseen Valon nousemisen.[4]
  • Maggie Barnes – tyttö, johon Will rakastuu. Maggie on Pimeän kätyri ja yrittää viekoitella tunnukset pois Williltä.
  • Merriman Lyon (myös Merry ja iso-Merry) – yksi vahvimmista Ikivanhoista ja Willin tukija.
  • Rouva – vanha naispuolinen Ikivanha.
  • Dawson ja George – Ikivanhoja, jotka tuovat Stantonien perheeseen joulukuusen ja samalla ystävystyvät Willin kanssa.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sai melko vaihtelevan vastaanoton. Sitä arvosteltiin pääasiassa elokuvaksi, joka toimii, mutta ei kuitenkaan onnistu sykähdyttämään.[2] Keskisuomalaisen arvostelijan mukaan ”ikävä kyllä huonoinkin Potter-elokuva päihittää Pimeä nousee -kaltaisen standardiesityksen”.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pimeä nousee (2007) Leffatykki. Viitattu 12.7.2012.
  2. a b c Pimeä nousee 24.2.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 10.7.2012.
  3. Pimeä nousee 25.03.2008. FilmiFIN. Viitattu 10.7.2012.
  4. a b c Pimeä nousee tv.nyt.fi. Viitattu 10.7.2012.
  5. a b Pimeä nousee Telvis. Viitattu 10.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]