Hutita veskijärv
| Hutita veskijärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Võhandu jõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Võhandu jõgi |
| Laskujoki | Võhandu jõgi [1] |
| Järvinumero | VEE2076710 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87,5 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,35 km [1] |
| Leveys | 0,11 km [1] |
| Rantaviiva | 1,586 km [1] |
| Pinta-ala | 2,5 ha [1] |
| Suurin syvyys | 3 m [1] |
| Saaria | 2 [1] |
 Hutita veskijärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hutita veskijärv (myös Utita veskijärv) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva padottu järviallas. Vironkielinen sana veski tarkoittaa vesimyllyä. Mylly on rakennettu Võhandu jõgeen 123 kilometriä sen joensuusta. Võhandua kutsutaan täällä yleensä Pühajõeksi.[1][a]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 350 metriä pitkä, 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,5 hehtaaria, johon luetaan mukaan molemmat saaret ja joiden yhteiseksi pinta-alaksi ilmoitetaan 0,38 hehtaaria. Saarten suuruus ja patojärven pinta-ala riippuu kuitenkin Võhandun vesitilanteesta, sillä saaret voivat jäädä kokonaan veden allekin. Sama koskee joessa esiintyville särkille, joiden välistä joki virtaa. Patoaltaan länsirantaan on erotettu maapadolla vesiallas, jonka tarkoitus ei ole selvinnyt. Järvialtaan itärannat ovat veteen laskeutuvaa metsäistä rinnemaata ja länsirannoilla ulottuu järven rantaan tasainen peltomaa ja sen yhteydessä olevat niittyt. Hutitan kulmakunta jää pääosin Võrusta tulevan maantien pohjoispuolelle.[1][2][a][b]
Vesimylly
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesimylly lienee väärä sana nykyiselle pienvoimalalle, jolle on ilmoitettu 20 kilowatin kapasiteetti. Pato on luonteeltaan säännöstelypato ja vesi otetaan voimalaan sisälle padon länsipuolelta myllyrakennuksen alta ja se poistuu sieltä omaa poistokanavaa pitkin takaisin jokeen. Betonipadossa on kaksi säännöstelyaukkoa ja vedelle tulee pudotusta alle kaksi metriä. Ilmakuvien ja eräiden valokuvien perusteella padon itärantaan on rakennettu kalatie, jonka yhteys yläpuoliseen patoaltaseen on järjestetty tien alittavalla putkella.[3][a]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hutita veskijärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, sillä se on rakennettu Võhandu jõgeen. Võhandu laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[a]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Hutita veskijärv (VEE2076710) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 7.7.2020. (viroksi)
- ↑ Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.7.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Utita veski, Eesti Veskivaramu, viitattu 7.7.2020
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suunnistustapahtuma vesimyllyn luonna, 2015 (valokuvia)
- Valokuva vesimyllystä vuonna 1912, Eesti Rahva Muuseum
- Kartta Võhandu jõen kohteista, Seikle veel