Hollanninrottakoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hollanninrottakoira
Hollandse Smoushond Amsterdam cropped.jpg
Avaintiedot
Alkuperämaa  Alankomaat
Määrä Suomessa rekisteröity 1[1]
Rodun syntyaika viimeistään 1800-luku
Alkuperäinen käyttö talli- ja rottakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Muita nimityksiä Hollandse Smoushond, Dutch Smoushond, smous des Pays-Bas, Holländischer Smoushund, Perro Smous Holandés
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 1.3 Rottakoira
#308
Ulkonäkö
Paino 7-11 kg
Säkäkorkeus uros 37–42 cm
narttu 35–40 cm
Väritys keltaisen eri sävyt

Hollanninrottakoira (Hollandse Smoushond) on Alankomaissa kehitetty rottakoira, joka luokitellaan pinserin- ja snautserinsukuisiin rotuihin.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollanninrottakoira borderterrierin (takana) kanssa.

Hollanninrottakoiralla on suora selkä ja voimakas lantio. Karva on karkeaa, kovaa, huonosti hoidetun näköistä ja säänkestävää. Se on tavallista pidempää poskissa, muodostaen selvästi erottuvat viikset, parran ja kulmakarvat. Värit ovat keltaisen eri sävyt, joista toivotuin on tumma oljenkeltainen. Korvat, kulmakarvat, viikset ja parta saattavat olla sävyltään tummempia kuin muu karvapeite. Urokset ovat korkeudeltaan 37–42 cm. Nartut ovat korkeudeltaan 35–40 cm. Rotu painaa 7–11 kg.[2]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollanninrottakoira on luonteeltaan eloisa, ystävällinen ja avoin.[2] Se on helppo kouluttaa ja kuuntelee mielellään omistajaansa. Iloisuus on yksi rodun piirteistä.lähde?

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Karkeakarvainen hollanninterrieri" eli hollanninrottakoira vuodelta 1915.

Hollanninrottakoiran alkuperää ei tiedetä tarkkaan, mutta yleisimmän teorian mukaan yksi sen kantaroduista on ollut alkuperäinen kellertävä snautseri. 1800-luvun puolivälissä rotu oli erittäin suosittu ylemmän keskiluokan keskuudessa, jolloin sen tehtävinä oli pyydystää rottia talleilla ja kulkea hevosvaunujen mukana. Muuan amsterdamilainen koiranmyyjä kauppasi senaikaisia hollanninrottakoiria nimellä "herrasmiehen tallikoira", mutta pian sen jälkeen nimeksi vaihtui smous ("karkeapartainen") erotukseksi belgialaisista griffoneista. Vuonna 1905 laadittiin ensimmäinen rotumääritelmä, jonka takana olivat Bylandtin kreivi, A. Woltman Elpers ja L. Seegers. 1900-luvulla rotu alkoi harvinaistua, ja vuonna 1949 Alankomaissa rekisteröitiin viimeinen pentue. Vuonna 1973 H. M. Barkman van der Weel aloitti elvytysprojektin sekarotuisilla koirilla, jotka muistuttivat rotua ulkoisesti.[2] Myös borderterrieriä käytettiin, ja sen tuomia hyviä ominaisuuksia olivat sopiva koko, lyhyt pää, tummat korvat, kaunis häntä, kova karkea karva sekä ihmisystävällinen luonne.[3] Vuonna 1978 perustettiin Hollandse Smoushonden Club, ja uusi versio alkuperäisestä rotumääritelmästä julkaistiin vuonna 1980.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hollanninrottakoira. KoiraNet-Jalostustietojärjestelmä, Suomen Kennelliitto, 2020. Viitattu 6.6.2020.
  2. a b c d Hollanninrottakoira. Suomen Kennelliitto, 5.6.2012. Haettu 6.6.2020.
  3. Terugfokprogramma. Wayback Machine: De Hollandse Smoushond. Haettu 6.6.2020.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.