Hjalmar Magnus Eklund

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Hjalmar Magnus Eklundia. Samannimisiä henkilöitä on täsmennyssivulla.

Hjalmar Magnus Eklund (12. tammikuuta 1880 Turku10. kesäkuuta 1937 Parainen) oli ensimmäinen suomalainen matemaattisen logiikan tuntija, filosofi, kansanvalistustyön edistäjä ja keinotekoisen ido-kielen uranuurtaja.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjalmar Magnus Eklund.jpg

Hjalmar Eklund oli hyvin lahjakas monella alalla. Hän opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui maisteriksi 1903. Hän keskittyi joukko-oppiin, joka sijoittuu matematiikan ja logiikan välimaastoon. Hänestä tuli täten Suomen ensimmäinen asiantuntija logiikassa, joka oli tuolloin uusi ala.

Vuonna 1906 hän työskenteli yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston fonetiikan laboratoriossa. Mahdollisesti siellä hän kiinnostui kielistä, ja kun oli matemaatikko-loogikko, luontevasti keinotekoisista kielistä.

Vuodesta 1906 vuoteen 1918 Eklund toimi opettajana eri lukioissa Turussa ja Porissa. Samoihin aikoihin hän jatkoi opintojaan ja valmistui maisteriksi 1911 filosofiassa. Hän opiskeli myös Saksassa: vuonna 1909 ja 1910 Göttingenissä matematiikkaa, 1913 Leipzigissa filosofiaa ja 1914 uudelleen Göttingenissä filosofiaa. Hänen tuon ajan merkittävimmät teokset olivat vuonna 1916 ilmestynyt “Russells antimoni och andra paradoxala motsägelser. Logiska undersökningar” ja vuonna 1918 norjalaisessa aikakauslehdessä Nyt Tidskrift for Matematik ilmestynyt “Über Mengen, die Elemente ihrer selbst sind”.

Filosofian alalla Immanuel Kantin eettinen ajattelu oli hänen pääkohteenaan. Myös Wienin piirin jäsenten eli Rudolf Carnapin, Moritz Schlickin ja Ludwig Wittgensteinin ajattelu oli hänelle tuttua.

Hjalmar Eklund oli ateisti. Hän kirjoitti kriittisesti mutta objektiivisesti uskonnonvastaisia artikkeleita. Vuonna 1906 hän oli perustamassa ylioppilasyhdistys Prometheusta, joka toimi ajatuksenvapauden puolesta. Sisällissodan jälkeen Eklund oli jäsenenä valtiollisessa uskonnonvapauskomiteassa.

Lisäksi Hjalmar Eklund oli sosialisti ja toimittaja. Hän avusti Turussa ilmestynyttä Arbetet-lehteä. Vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen Eklund oli vangittuna kapinaan osallistumisesta, mutta hän vapautui marraskuussa 1918. Vuonna 1919 Eklundista tuli Turussa ilmestyneen Demokraatin (myöh. Sosialisti) toimittaja. Siellä hänen harrastuksensa keinotekoiset kielet tulivat esille ja hän kirjoitti useita artikkeleita kansainvälisestä apukielestä idosta. Tuohon aikaan hän julkaisi myös "Ido-kielen kieliopin".

Myöhemmin vuonna 1919 Eklundista tuli vastaperustetun Työväen Sivistysliiton (TSL) ensimmäinen sihteeri Väinö Voionmaan kutsumana. Sihteerinä ollessaan hän kannusti työläisiä opiskelemaan kansainvälisiä apukieliä, varsinkin idoa. Hän toimitti myös kaksi osaa "Työväen sivistysliiton opintokirjaa". Erillisenä ilmestyi vielä "Työväen sivistysliiton opintokerhot, niiden järjestö ja tehtävät".

Vuonna 1926 hän palasi Helsingistä Turkuun ja työskenteli vakuutusyhtiö Sammossa vakuutusmatemaatikkona aina vuoteen 1933. Hjalmar Magnus Eklund kuoli 1937 Paraisilla vain 57 vuoden ikäisenä.

Eklundin kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1909: Talens och räknesättens teoretiska behandling i algebran. Åbo. Tekijä.
  • 1911: Gudsföreställningens uppkomst och utveckling. Åbo. "Arbetets" förlag.
  • 1912: När skapades världen enligt bibeln? Åbo. Tekijä.
  • 1916: Russells antinomi och andra paradoxala motsägelser. – Logiska undersökningar. Åbo. Edgrens bokh.
  • 1919: Ido-kielen kielioppi. Turku. Turun Ido-klubi.
  • 1920: Koulukysymys Suomen sos.-dem. nuorisoliiton ohjelmassa 6 liittokokoukselle K. V. Silverbergin ja Hj. Eklundin esittämien alustusten sekä kokouksen päätöksen mukaan. Pori. Suomen sos.-dem. nuorisoliitto.
  • 1921: Immanuel Kant ja jumalakysymys Kantin viimeisen, hänen jälkeensä jääneen teoksen mukaan. Helsinki.
  • 1921: Työväen sivistysliiton opintokirja. Helsinki. Työväen sivistysliitto.
  • 1922: Tahdosta ja tahdon vapaudesta. Helsinki. Tekijä.
  • 1925: Työväen sivistysliiton opintokerhot niiden järjestö ja tehtävät. Helsinki Työväen sivistysliitto.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • von Wright, Georg Henrik: Hjalmar Magnus Eklund – ett hundra års minne. Finsk Tidskrift, 1979, nro 10.
  • von Wright, Georg Henrik: Hjalmar Magnus Eklund – muuan satavuotismuisto. Tiede ja edistys, 1980, nro 1.