Prometheus-seura

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Prometheus-seura
Perustettu 1905
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Edvard Westermarck

Prometheus-seura (ruots. Studentföreningen Prometheus ’ylioppilasyhdistys Prometheus’) oli vuosina 1905–1914 toiminut suomalainen yhdistys. Yhdistyksen puheenjohtaja oli Edvard Westermarck, varapuheenjohtaja Georg Schauman ja sihteeri Svante Dahlström. Muita seuran toimintaan osallistuneita olivat muun muassa Rafael Karsten, Rolf Lagerborg, Knut Tallqvist, Wilhelm Bolin, Yrjö Hirn, Hjalmar Magnus Eklund, Harry Federley, Alma Söderhjelm, Gunnar Castrén, K. H. Wiik, Viktor Heikel, Ernst Lampén ja Hermann Friedmann. Yhdistys vaati uskonnonopetuksen poistamista koulujen yläluokilta, siviiliavioliiton hyväksymistä ja valapakon poistamista oikeudenistunnoista. Yhdistys arvosteli kristinuskon moraalia pitäen sitä vanhentuneena.[1][2][3]

Yhdistys perustettiin Helsingin yliopiston yliopistonuorison keskuudessa 20. lokakuuta 1905 hieman ennen suurlakon alkua. Seura oli aatteellisesti sekularistinen, humanistinen ja liberalistinen. Sen periaatteiden taustat palautuivat yleiseurooppalaiseen murrokseen, jossa empirismi, evolutionismi ja liberalismi saivat kannatusta oppineistossa. Seuran kannattajat eivät olleet yhteiskunnallisissa kannanotoissaan yhtenäisiä.[2] Westermarck itse arveli Prometheuksen kokoukset suositummiksi kuin yhdenkään toisen oppilasjärjestön. Prometheuksessa pidettiin luentoja humanististen aiheiden lisäksi myös teologiasta ja teosofiasta, pitäjinä muun muassa tuleva arkkipiispa Erkki Kaila.[3]

1910-luvun puolivälissä seuran toiminta hiipui samalla kun yhteiskunnallinen tilanne Suomessa kiristyi.[4][5] Varsinaisesti seura lakkautettiin sisällissodan jälkeen, valtiovallan todettua sen toiminnan propagandistiseksi.[3] Siviilivihkiminen tehtiin Suomessa lailliseksi vuonna 1917 annetulla erillislailla.[6]

Uskonnonvapauslaki säädettiin 1922, ja se tuli voimaan vuoden 1923 alusta. Uusi laki salli kansalaisten olla kuulumatta uskonnollisiin yhdyskuntiin. Vasta tämä laki antoi myös ateisteille Suomessa täydet kansalaisoikeudet. Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut täysin.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakusana vapaa-ajattelu teoksessa Otavan suuri ensyklopedia 19, Turgenev – veriryhmät. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-05082-6.
  2. a b Salomaa, Ilona: Rafael Karsten (1879-1956) as a Finnish Scholar of Religion; The Life and Career of a Man of Science 16.4.2001. Viitattu 5.6.2011.
  3. a b c Westermarck, Edvard: Minnen ur mitt liv (1927)
  4. Taarna, Jorma: Aatteellisen humanismin historiaa Suomessa. Humanisti 4/1992. Julkaistu uudelleen teoksessa Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä, s. 59–62. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4.
  5. Lisätietoa: Pelto-Piri, Jussi: Ylioppilasyhdistys Prometheuksen harjoittama kirkon ja kristinuskon kritiikki. Tutkielma: Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta, Teologinen etiikka ynnä uskonnonfilosofia. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1965.
  6. Kaivola, Terttu: Naimisiin ennen wanhaan Naimisiin.info. Viitattu 5.12.2009.
  7. Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lagerborg, Rolf: Kristinuskon opetusta vai maallista siveyskasvatusta. Prometheuksen kirjasia 2. Helsinki, 1907. Teoksen verkkoversio.
  • Lagerborg, Rolf: När föreningen Prometheus kom till 1905–06. Eripainos: Filosofisen yhdistyksen vuosikirja Ajatus, 10 (1941). Helsinki: Suomen filosofinen yhdistys, 1941.
  • Westermarck, Edvard: Siveys ja kristinusko: Esitelmä. Prometheuksen kirjasia 1. Helsinki: Prometheus, 1907. Teoksen verkkoversio.
Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.