Hervannan toimintakeskus
| Hervannan toimintakeskus | |
|---|---|
 Näkymä elokuvateatterin nurkalta kirjaston suuntaan. |
|
| Osoite |
Insinöörinkatu 38 Lindforsinkatu 1–3 |
| Sijainti | Hervanta, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi |
|
| Valmistumisvuosi | 1989 |
| Suunnittelija | Raili ja Reima Pietilä |
| Rakennuttaja | Tampereen kaupunki |
| Omistaja | eQ Yhteiskuntakiinteistöt [1] |
| Käyttäjä |
|
| Julkisivumateriaali | punatiili |
| Kerrosluku | 3 [2] |
 |
|
Hervannan toimintakeskus on arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnittelema, vuonna 1989 valmistunut rakennuskokonaisuus, joka sijaitsee Tampereen Hervannassa. Toimintakeskus on osa niin sanottua Hervannan keskusakselia, jonka Pietilät suunnittelivat 1970-luvulla. Tampereen kaupunki tilasi heiltä näyttäviä julkisia rakennuksia elävöittämään Hervannan betonista kerrostalolähiötä. Keskusakseliin kuuluu toimintakeskuksen lisäksi seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus, jotka valmistuivat vuonna 1979.[2][3][4]
Toimintakeskuksen rakentaminen aloitettiin keväällä 1985, ja tilat saatiin käyttöön neljä vuotta myöhemmin. Vihkiäisiä juhlittiin 26. toukokuuta 1989.[5]
Toimintakeskuksen rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimintakeskuksessa on kolme rakennusta – elokuvateatteri, kirjastorakennus ja terveysasema – jotka suunniteltiin ja rakennettiin samaan aikaan. Niiden väliin jää kapeahko kävelykatu ja pieni keskusaukio. Ulkoarkkitehtuurin kaarevat punatiilipinnat ja toisissaan kiinni olevat katokset liittävät rakennukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimintakeskus yhdistyy kiinteästi myös viereiseen Käärmekallioon ja Runoilijanpuistoon.[2][3][4]
Moni-ilmeisimmän osan toimintakeskuksesta muodostaa kirjastorakennus, johon sijoitettiin alun perin paitsi Hervannan kirjasto myös palo- ja poliisiasemat, nuorisotilat sekä ravintola- ja liiketiloja. Elokuvateatteriin tehtiin 100- ja 200-paikkaiset salit, ja terveysasemarakennukseen valmistui puolestaan tilat terveysasemalle, sosiaalitoimistolle ja apteekille.[2] Paloasema, poliisin palvelupiste ja sosiaalitoimisto eivät enää nykyään sijaitse toimintakeskuksessa.[4][6] Myös säännöllinen elokuvateatteritoiminta on päättynyt, mutta teatterirakennuksen salit ovat edelleen kulttuurikäytössä sekä tapahtuma- ja kokoontumistiloina.[7]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietilät valitsivat Hervannan keskusakselin julkisivumateriaaliksi punaisen tiilen, joka erottui ympäröivästä betoniarkkitehtuurista. Tiilipinnat loivat lisäksi ajatuksellisen yhteyden Tampereen vanhoihin tehdasrakennuksiin. Nuori lähiö haluttiin näin kytkeä kaupungin menneisyyteen.[2]
Toimintakeskuksen arkkitehtuurissa on historiallisia viittauksia myös eurooppalaisten kaupunkien arkadeihin ja jopa Lähi-idän rakennusperintöön. Esimerkiksi toimintakeskuksen pitkät, kaartuvat räystäät ovat saaneet vaikutteita irakilaisesta Basran kaupungista, jossa Reima Pietilä kävi luonnostelemassa katettuja basaarikatuja.[2]
Hervannan toimintakeskukseen on siirretty entisen Branderin kahvilan sisustus, jonka Pietilät suunnittelivat vuonna 1963. Kahvila toimi Kalevan kirkon sisätilojen kokeiluprototyyppinä. Branderin liiketila sijaitsi Tampereen Kauppakadun ja Hämeenpuiston kulmassa vuoteen 1984 asti. Kun Brander luopui paikasta, Tampereen kaupunki hankki omistukseensa kahvilan kalusteet sekä puiset seinä- ja kattorakennelmat.[8][9][10]
Suojelu ja merkittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimintakeskus on suojeltu asemakaavalla vuonna 2002. Sen mukaan kyseessä on ”rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä niin, että kohteen merkittävä kaupunkikuvallinen luonne ja arkkitehtoninen arvo säilyy.[2]
Museovirasto on luokitellut toimintakeskuksen ja muut keskusakselin rakennukset valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.[3] Hervannan työt ovat Pietilöiden laajin rakennuskokonaisuus Suomessa.[4] Heidän tyylinsä poikkeaa modernin arkkitehtuurin valtavirrasta.[2]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Rakennusten räystäät kaartuvat näyttävästi ylös- ja ulospäin. -
Terveysaseman julkisivussa on pilareita ja kapeita ikkunoita. -
Kirjastorakennusta ja terveysasemaa yhdistää mutkitteleva silta. -
Kirjaston sisäänkäynti sijoittuu kävelykadulle katoksen alle. -
Kaarevat muodot toistuvat ovien yksityiskohdissa. -
Kirjastorakennuksen vieressä sijaitsee Runoilijanpuisto. -
Rakennus sulautuu maastoon. Puistossa on Laila Pullisen taidetta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mäkinen, Petteri: Tammelakeskus, Hervannan paloasema, Linnainmaan hyvinvointikeskus... – Tampereella myytiin 8 kiinteistöä lähes 100 miljoonalla eurolla Tamperelainen. 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
- ↑ a b c d e f g h Lehto, Anna-Leena: Hervannan toimintakeskuksen terveysasemarakennus: Rakennushistoriaselvitys (PDF) 2014. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo. Viitattu 8.8.2017.
- ↑ a b c Hervannan keskusakseli Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ a b c d Hervanta-raitti (PDF) 2016. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Tampereen kirjastot ennen ja nyt – Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista (PDF) 2010. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto. Viitattu 8.8.2017.
- ↑ Poliisiasemat ja yhteispalvelupisteet Tampere: Sisä-Suomen poliisilaitos. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Hervannan elokuvateatteri 1.11.2017. Tampere: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Quantrill, Malcolm: Reima Pietilä, s. 215. Suomentanut Kaarina Turtia. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09143-3.
- ↑ Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 214–215. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
- ↑ Tampereen rakennuskulttuuri. Osa I. Kantakaupunki, s. 50. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1984.