Hatšepsut

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hatšepsut
Hatšepsutia esittävä patsas
Hatšepsutia esittävä patsas
Faarao
Hallitsi 1479–1458 eaa. (18. dynastia)
Edeltäjä Thutmosis II
Seuraaja Thutmosis III
Tiedot
Syntynyt 1507 eaa.
Kuollut 1458 eaa.
Vanhemmat Thutmosis I ja Ahmose
Puoliso Thutmosis II
Lapset Neferu-Ra
Hauta KV20
Monumentit kuolintemppeli Thebassa
Nimi hieroglyfein
M17Y5
N35
W9
X1
F4
X1
A51

syntymänimi: Hatšepsut
’ylevistä naisista etummainen’
N5C10D28

valtaistuinnimi: Maatkara
’Ra-jumalan sielu on totuus’

Hatšepsut (1507–1458 eaa.) oli naispuolinen faarao, joka hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1479–1458 eaa. Hän oli pisimpään hallinnut naispuolinen faarao.[1] Hatšepsut rakennutti satoja temppeleitä ja monumentteja, ja häntä pidetään yhtenä Egyptin suurimmista ja menestyksekkäimmistä faaraoista.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hatšepsut oli faarao Thutmosis I:n ja tämän ykkösvaimon Ahmosen tytär. Hänen nimensä tarkoittaa ”ylevistä naisista etummainen”. Perinteen mukaisesti Hatšepsut meni naimisiin velipuolensa Thutmosis II:n kanssa. Samalla hänet kohotettiin Amon-jumalan vaimoksi, mikä oli suurin kunnia kuningattaren arvonimen jälkeen, jonka egyptiläisnainen saattoi saada sekä hyvin vaikutusvaltainen virka. Jumalan vaimoa pidettiin jumalan puolisona, ja hänen tehtäviinsä kuului Amonin juhlien johtaminen sekä jumalalle laulaminen ja tanssiminen juhlien alussa.[2]

Valtaannousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hatšepsut ja Thutmosis II saivat tyttären nimeltä Neferu-Ra. Thutmosis II kuoli vuonna 1479 eaa. Koska hänen toisen vaimonsa kanssa saamansa poika Thutmosis III oli vielä lapsi, Hatšepsutista tuli sijaishallitsija poikapuolensa aikuistumiseen saakka. Seitsemäntenä hallitusvuotenaan Hatšepsut kuitenkin muutti lakia ja kruunautti itsensä Egyptin faaraoksi. Hän otti itselleen kaikki kuninkaalliset nimet ja arvonimet, jotka hän kaiverrutti kieliopillisesti feminiinimuodossa. Hänet oli ennen kruunaustaan vielä kuvattu naisena, mutta sen jälkeen hänet alettiin kuvata miehenä.[2] Hänen ruumiinrakenteensa ja seisoma-asentonsa kuvattiin miehekkäänä, hän esiintyi miehisin arvomerkein ja yläruumis paljaana pukunaan ainoastaan tyypillinen vanha kuninkaan asu, lyhyt palttinavaate vyötäisillään ja jopa parrakkaana.[3][2] Nimellinen kuningas Thutmosis III kuvattiin pienemmässä koossa hänen taustallaan.[2]

Kohokuva, jossa Hatšepsut oikealla merkittävämpänä ja nimellinen hallitsija Thutmosis III vasemmalla vähemmän merkittävänä

Hallituskautensa aluksi Hatšepsut naitti tyttärensä Thutmosis III:lle ja näin teki hänestäkin Amonin vaimon. Itsensä hän nosti Amonin tyttäreksi ja puolijumalaksi väittäen, että Amon oli hedelmöittänyt hänen äitinsä Thutmosis I:n hahmossa.[2]

Hatšepsut vahvisti asemaansa maan ensimmäisenä naisfaaraona myös asennuttamalla julkisiin rakennuksiin kohokirjoituksia, joissa kuvattiin kuinka Thutmosis I oli tehnyt hänestä kanssahallitsijansa ja kuinka Amon oli lähettänyt oraakkelin ennustamaan hänen valtaannousuaan. Kirjoituksissa Hatšepsutin kuvattiin perineen valtansa suoraan Ahmoselta, joka muistettiin Ala-Egyptin valloittaneiden, vihattujen hyksojen karkottajana 80 vuotta aiemmin.[2]

Rakennushankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hatšepsutin terassitemppeli Luxorissa

Hatšepsut käynnisti valtakaudellaan hyvin monia rakennushankkeita, kuten oman temppelinsä Deir el Bahrissa sekä Karnakin temppelin laajennuksen. Hatšepsutin rakennushankkeet olivat huomattavasti runsaslukuisempia ja mittavampia kuin yhdelläkään edeltäjällään, ja hänen seuraajistaankin vain Ramses II rakennutti häntä suureellisemmin. Hän aloitti myös sotaretket Syyriaan ja Nubiaan, joskin Egyptissä Hatšepsutin valtakausi oli rauhan aikaa. Puntiin Hatšepsut lähetti kaupparetkikunnan, joka palasi Egyptiin mukanaan runsaasti arvokasta kauppatavaraa. Neuvonantajanaan kaikissa toimissaan faaraolla oli hovimiehensä Senenmut, joka johti kaikkia faaraon suurimpia rakennushankkeita.[2]

Vallanmenetys ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hatšepsut oli tehnyt velipuolestaan Thutmosis III:sta Egyptin armeijan johtajan. Sen jälkeen kun Thutmosis III oli johtanut armeijansa kukistamaan kapinan Kadeshissa vuonna 1457 eaa. Hatšepsutin nimi katosi historiankirjoista. Thutmosis III kirjautti oman hallituskautensa alkaneeksi isänsä kuolemasta ja otti nimiinsä kaikki Hatšepsutin teot faaraona. Myöhemmin hän poistatti julkisista monumenteista kaikki tiedot äitipuolestaan ja hävitti kaikki todisteet tämän hallituskaudesta. Teon syytä ei tiedetä. Hatšepsutin löysi uudelleen vasta 1800-luvun alussa hieroglyfien merkityksen selvittänyt egyptologi Jean-François Champollion, joka havaitsi Hatšepsutin temppelin sisäseinään kirjoitetut feminiinimuotoiset sanat.[2]

Hatšepsutin kuoleman ajankohdasta ei ole tietoa. Egyptologi Zahi Hawassin vuonna 2006 tekemän muumiolöydön perusteella Hatšepsut olisi kuollut viisikymppisenä hampaan poistosta seuranneeseen märkäpaiseeseen.[2] Hänellä oli monia vaivoja jo ennen kuolemaansa, kuten diabetes ja syöpä.[4]

Hatšepsut rakennutti itselleen haudan Kuninkaiden laakson länsiosaan. Haudasta on löydetty käyttämätön kivinen sarkofagi; sinne ei tiettävästi ole koskaan haudattu ketään. Hatšepsut haudattiin isänsä Thutmosis I:n hautaan (KV20). Haudasta löytyi kaksi sarkofagia, joista toinen kuului Hatšepsutille (säilytetään nykyään Kairon museossa) ja toinen Thutmosis I:lle (nykyään Bostonin museossa). Hatšepsutin haudan löysi arkeologi Howard Carter vuonna 1903[5], ja muumio tunnistettiin vuonna 2007. Muumio saatiin tunnistetuksi DNA-testien avulla. Tutkijat ovat löytäneet Hatšepsutin ruumiista merkkejä diabeteksesta, osteoporoosista, nivelreumasta ja maksasyövästä. Mahdollinen syövän aiheuttaja on voinut olla hänen käyttämänsä voide: Hatšepsutin nimikaiverruksella varustetun astian[6] todettiin sisältäneen voidetta, josta löytyi merkkejä muun muassa muskottipähkinästä ja palmuöljystä sekä rasvaa, jonka valmistuksessa oli käytetty bentsopyreeniä. Aromaattista hiilivetyä sisältävä bentsopyreeni on syöpää aiheuttava karsinogeeni.[7]

Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet egyptologit pitävät Hatšepsutia yhtenä parhaiten onnistuneista faaraoista. Hän rakennutti satoja temppeleitä ja monumentteja maan halki, korjautti hyksojen toisen välikauden aikana aiheuttamia tuhoja ja lisäsi kaupankäyntiä naapurivaltioiden kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tieteen kuvalehti Historia 5/2014, s.78
  2. a b c d e f g h i Joshua J. Mark: Hatshepsut Ancient History Encyclopedia. 19.10.2016. Viitattu 18.2.2018.
  3. Kyllikki Laakso: Historia s. 518, Pikku jättiläinen, WSOY 1986, ISBN 951-0-12416-8
  4. Highfield, Roger: 'How I found Queen Hatshepsut' Telegraph. 27.6.2007. Viitattu 22.02.2018.
  5. Wilforf, Johne Noble: Tooth May Have Solved Mummy Mystery 27.6.2007. Viitattu 22.02.2018.
  6. Faraon hajuvesi herätetään henkiin Yle. 12.4.2012. Viitattu 22.02.2018.
  7. Kasvovoide saattoi tappaa farao Hatshepsutin Yle. 19.8.2011. Viitattu 22.02.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.
Edeltäjä:
Thutmosis II
Egyptin faarao
18. dynastia
Seuraaja:
Thutmosis III