Ramses II

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ramses II
Ramses II:n patsas Abu Simbelissä
Ramses II:n patsas Abu Simbelissä
Faarao
Hallitsi 1279–1213 eaa. (19. dynastia)
Edeltäjä Seti I
Seuraaja Merenptah
Tiedot
Syntynyt n. 1302 eaa.
Kuollut 1213 eaa.
Vanhemmat Seti I ja Tuja
Puoliso 8 päävaimoa
Lapset yli 100 lasta
Hauta KV7
Monumentit Abu Simbel, Ramesseum ym.
Nimi hieroglyfein
M17Y5
N35
N36
N5
Z1
F31S29M23

syntymänimi: Ramses-meryamon
’Ra-jumalasta syntynyt’
’Amonin rakastama’
N5F12C10N5
U21
N35

valtaistuinnimi: Usermaatra-setepenra
’Ra-jumalan oikeus on vahva’
’Ra-jumalan valittu’

Ramses II (myös Ramses Suuri, joskus myös Ramesses, ’Ra-jumalasta syntynyt’) oli Egyptiä 19. dynastian aikaan vuosina 12791213 eaa. hallinnut faarao.

Ramseksen hallituskausi oli poikkeuksellisen pitkä. Jo nuorella iällä hän oli isänsä Seti I:n mukana sotaretkillä, ja Setin viimeisinä hallitusvuosina hän toimi myös kanssahallitsijana. Itsenäisesti hän hallitsi ainakin 66 vuotta. Ramses rakennutti huomattavan paljon.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramses syntyi noin vuonna 1303 eaa. faarao Seti I:n ja kuningatar Tujan toisena poikana. Hän oli 14 vuoden ikäisenä mukana isänsä sotaretkillä Libyassa ja Palestiinassa. 22-vuotiaana Ramses johti itse sotaretkiä Nubiassa, ja Seti I nimitti hänet kanssahallitsijakseen. Rames ja Seti käynnistivät yhdessä useita kunnostushankkeita ja rakensivat palatsin Avarisiin.[1]

Faaraona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seti I kuoli vuonna 1279 eaa. ja Ramseksesta tuli faarao. Hän alkoi heti valmistella sotaretkiä Syyriaan ja Kanaaniin palauttamaan Egyptille heettiläisten valtaamia alueita ja kauppareittejä. Toisena hallintovuonnaan Ramses löi harhautustaktiikan avulla merikansat Niilin suistolla.[1]

Ramses aloitti Pi-Ramsesin kaupungin rakennuttamisen joskus ennen vuotta 1275 eaa. Avariksen lähelle itäiseen jokisuistoon. Kaupungista tuli pääkaupunki ja sotilaskeskus, josta Ramses saattoi hyökätä lähialueille.[1]

Neljäntenä hallintovuonnaan Ramses marssi armeijoineen Kanaaniin, joka oli heettiläisten vasallivaltio. Hän johti itse armeijansa Amon-divisioonaa. Ramses saavutti heettiläisistä maineikkaan voiton tai ainakin tasapelin Kadeshin taistelussa vuonna 1274 eaa. ja palasi Egyptiin runsaan sotasaaliin kera. Vuonna 1258 eaa. egyptiläiset ja heettiläiset allekirjoittivat maailman ensimmäisen rauhansopimuksen.[1] Kahdentenatoista hallitusvuotenaan Ramses kukisti nubialaisten kapinan poikiensa Amon-her-khepeshefin ja Khaemwasen kanssa.

Kadeshin taistelun jälkeen Ramses omistautui Egyptin infrastruktuurin parantamiseen, rajojen vahvistamiseen ja useiden rakennushakkeiden läpiviemiseen. Ramses rakennutti satoja rakennuksia, monumentteja ja temppeleitä, kuten Abu Simbelin temppelit, Karnakin temppelin salin, Ramesseum-kuolintemppelin ja Abydosin rakennuskompleksin.[1]

Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramses II:n on usein arveltu olleen se Toisessa Mooseksen kirjassa mainittu faarao, joka piti israelilaisia orjuudessa, kunnes he poistuivat maasta Mooseksen johdolla.[2][3][4] Faaraon nimeä ei Raamatussa kuitenkaan mainita, mutta hänen mainitaan rakennuttaneen muun muassa Ramses-nimisen kaupungin.[5] Raamatussa kerrotun tapahtumasarjan ajankohta ja historiallinen todenperäisyyskin ovat kuitenkin jatkuvasti kiistanalaisia.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramses II:n muumio Émile Brugschin kuvaamana.

Ramses kuoli vuonna 1213 eaa. Hänet haudattiin muiden Uuden valtakunnan faaraoiden tapaan Kuninkaiden laaksoon (hauta KV7), yhteen suurimmista Kuninkaiden laakson haudoista. 21. dynastian aikaan papit avasivat Ramseksen haudan ja veivät muumion turvaan ryöstelijöiltä. He poistivat kaikki arvometallit muumion ympäriltä ja käärivät muumion uudestaan. Ramseksen muumio sijoitettiin kuningatar Inhapin hautaan Seti I:n ja Amenhotep I:n muumion kanssa. 72 tuntia myöhemmin kaikki haudassa olleet muumiot siirrettiin turvaan ylipappi Pinudjem II:n hautaan. Muumioita peittäneestä pellavakankaasta löytyi pappien kirjoittamia asiakirjoja, joissa kerrottiin muumioiden siirtelystä.

Muumionsa perusteella Ramses oli yli 180 senttimetriä pitkä, vahvaleukainen, paksuhuulinen ja kapeanenäinen. Hänellä oli kuollessaan huonot hampaat, vakava nivelreuma ja kovettuneet verisuonet.[1]

Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramseksen pitkä valtakausi oli vakaa ja vauras. Hän turvasi valtakunnan rajat, kasvatti sen vaurautta ja laajensi sen kaupankäyntiä. Ramses mainitaan lähes jokaisessa Egyptin muinaisessa arkeologisessa kohteessa. Monet hänen seuraajansa kunnioittivat häntä käyttämällä hänen nimeään.[1]

Ramseksen pitkää valtakautta pidetään Egyptin taiteen ja kulttuurin huippukautena. Etenkin hänen vaimonsa Nefertarin hautakammion maalaukset ovat arvostettuja. Ramses tunnetaan myös kuvauksista, joita hän teetti omista saavutuksistaan.[1]

Lähisukulaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramseksen isä oli hänen edeltäjänsä Seti I ja hänen äitinsä kuningatar Tuja. Ramseksella oli yli 200 vaimoa ja jalkavaimoa sekä 156 lasta. Ramses otti ensimmäisen vaimonsa 15-vuotiaana, ja jo kymmenen vuotta myöhemmin hänellä oli jo vähintään seitsemän lasta. Hänen ensimmäinen vaimonsa Nefertari kuoli melko nuorena. Toisen vaimonsa Isetnofretin Ramses korotti kuningattareksi.[1]

Ramseksen päävaimot:

Ramsesin 16 ensimmäistä poikaa (suluissa äidit):

  • Amon-her-khepeshef (Nefertari)
  • Ramses (Isetnofret)
  • Pa-ra-her-wenemef (Nefertari)
  • Khaemwase (Isetnofret)
  • Montu-her-khepeshef
  • Neben-kharru
  • Meryamon
  • Amun-emwia
  • Seti
  • Setepenra
  • Meryra (Nefertari)
  • Hor-her-wenemef
  • Merenptah (Isetnofret, Ramseksen seuraaja)
  • Amenhotep
  • Itamun
  • Meryatum (Nefertari)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Joshua J. Mark: Ramesses II Ancient History Encyclopedia. 2.9.2009. Viitattu 20.2.2018.
  2. Uusi Tietosanakirja, 2. osa (Celli-GH), art. Egypti, s. 697, Otava 1961
  3. Svend Holm-Nielsen, Bent Noack, Sven Tito Achen: Raamattu ja sen kulttuurihistoria, 1. osa, s. 266, suom. Aarre Lauha, Aimo T. Nikolainen, Antero Sinisalo, Otava 1970, ISBN 951-1-03199-6
  4. Michal H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta, art. Mooses, Artefakti 1979, ISBN 951-99229-1-1
  5. 2. Moos. 1:8–14

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Seti I
Egyptin faarao
19. dynastia
Seuraaja:
Merenptah