Avaris

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Avaris
Auaris
Αὔαρις
𓉞𓏏𓉐𓂾𓏏𓊖   /   𓉗𓏏𓉐𓏲𓂝𓂋𓂾𓂻𓊖
Auariksen rauniokumpua.
Auariksen rauniokumpua.
Sijainti

Avaris
Koordinaatit 30°47′10″N, 31°49′21″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Tell el-Dab'a, Al-Šarqiyya
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Alue Sethroites, Delta, Egypti
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Avaris Commonsissa

Avaris[1] tai Auaris (m.kreik. Αὔαρις tai Αὐᾶρις; myös Ἄβαρις, Abaris)[2][3] eli Hut-waret (egypt. 𓉞𓏏𓉐𓂾𓏏𓊖 tai 𓉗𓏏𓉐𓏲𓂝𓂋𓂾𓂻𓊖, Ḥwt-wꜥrt)[4] oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Sethroiteen nomokseen.[5][6] Nimen perusteella kyseessä on mahdollisesti sama paikka kuin P-awi-en-Auris (egypt. Pꜣ-ꜥwj-n-ꜣwrjs), joka tunnetaan muuten huonosti.[6][7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaris sijaitsi Niilin suiston itäosassa Niilin Pelusiakos-suuhaaran eli Pelusionin suuhaaran lähellä. Kaupungin arkeologinen kohde ja tell eli rauniokumpu tunnetaan nimellä Tell el-Dab'a. Se sijaitsee koilliseen nykyisestä Kairosta.[5][6][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen suunniteltu asutus Avariksen paikalla vaikuttaa perustetun Amenemhet I:n ajalla n. 1963–1934 eaa. Jo ennen tätä paikalla on ollut Meryibre Khety I:n tila ja omistuksia noin 2160 eaa. Noin 1872–1853 eaa. paikalle rakennettiin Amenemhet I:n muistotemppeli. 12. dynastian aikana noin 1985–1773 eaa. alueelle asettui paljon syyrialais-palestiinalaista väestöä, ja kaupunki laajeni huomattavasti. Asukkaat toimivat egyptiläisten palveluksessa muun muassa sotilaina, kauppiaina ja käsityöläisinä.[9]

Aasialaisperäisen virkamiehen patsaan pää Avariksesta.

Merkittävimmillään Avaris oli Egyptin toisella välikaudella eli noin 1650–1550 eaa. eli 16. ja 17. dynastian aikana. Se toimi Egyptiä tuohon aikaan hallinneiden aasialaisten paimentolaisten hyksojen vahvasti linnoitettuna pääkaupunkina. Kaupunki kasvoi tuona aikana edelleen.[10] Hyksojen pääkaupunkina Avariksen mainitsevat Manetho ja Josephus sen kreikkalaisella nimimuodolla Auaris.[11] Egyptinkielinen sana waret (wꜥrt) voi tarkoittaa sekä ’jalkaa’[12] että ’pakenemista’,[13] ja siksi kaupungin egyptinkielinen nimi Hut-waret on tulkittu sekä muodossa ”Jalan talo”, mikä saattoi viitata Osiriksen jalkaan,[14][15] että ”Pakenemisen talo”.[3][16]

Ennallistus Avariksen niin kutsutusta palatsista G.

Egyptiläiset valloittivat alueen ja tuhosivat kaupungin Ahmosen aikana vuonna 1530 eaa. Tuon jälkeen suuri osa asutuspaikasta hylättiin.[10] Avaris kuitenkin jatkoi merkittävänä kauppapaikkana ja tukikohtana tämän jälkeenkin, ja se oli aikansa Egyptin merkittävin satama.[17] 12. dynastian aikana, tarkemmin Thutmosis III:n ja Amenhotep II:n aikana, paikalle rakennettiin palatsikompleksi. Alueella oli myös sotilas- ja laivastotukikohdat, ja tuon ajan lähteissä mainittu paikannimi Peru-nefer viittaa todennäköisesti samaan paikkaan. Horemhebin aikana aiempien rakennusten paikalle rakennettiin linnoitus, jonka tarkoituksena oli puolustautuminen heettiläisiä vastaan.[9][18] Ramses II:n pääkaupunki Pi-Ramses, joka oli olemassa noin vuosina 1275–1060 eaa., rakennettiin Avariksen lähelle.[19][20]

Myöhempinä aikoina kaupungin paikalta vietiin rakennusmateriaalia ja veistoksia Tanikseen, Bubastikseen ja Leontopoliihin. Kaupungin paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1885, 1941–1942, 1951–1954 ja 1966–1969 sekä vuodesta 1975 eteenpäin. Vuodesta 1966 lähtien kaivauksia ovat suorittaneet itävaltalaiset arkeologit.[9]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin jäännökset ovat nykyisin osaksi paikalla olevan kylän ja maanviljelysmaiden alla. Kaupungista on saatu tutkakuvia, joista erottuu muun muassa sataman paikka, katuverkostoa, taloja ja hautoja.[10]

12. dynastian aikaisia palatseja on tunnistettu kolme. Niiden kokonaispinta-ala oli noin 5,5 hehtaaria. Niistä kaksi, niin kutsutut palatsit F ja G, oli koristeltu minolaisilla freskoilla, mikä kertoo yhteyksistä Kreetalle. Freskot tunnetaan Tell el-Daban minolaisina seinämaalauksina.[9][17]

Rauniokummulla on myös Pi-Ramseksen kaupungin eteläisimpien osien jäänteitä.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mattila, Raija & Hämeen-Anttila, Jaakko & Hämeen-Anttila, Virpi (toim. Zetterberg, Seppo): ”Suuret jokilaaksot”, Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 59. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4.
  2. Salonen, Armas I.: ”Egypti”, teoksessa Iso tietosanakirja. Osa 2. 6. p., palsta 697. Otava, 1968.
  3. a b ”Auaris”, Paulys Realencyclopädie der classischen Altertumswissenschaft. Band II, 2, col. 2266–2267. Stuttgart: Metzler, 1896.
  4. Schweitzer, Simon D.: Ḥw.t-wꜥr.t Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  5. a b Avaris/Ramesses Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
  6. a b c Auaris (Tell el-Dab'a) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  7. P-awi-n-Aouris Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  8. a b Tell el-Dabꜥa Welcome to the Tell el-Dab'a-Homepage. Viitattu 7.12.2020.
  9. a b c d Tell el-Dabꜥa: History Welcome to the Tell el-Dab'a-Homepage. Viitattu 7.12.2020.
  10. a b c Muinainen Avariksen kaupunki löytyi maan alta Egyptissä Yle Uutiset. Viitattu 7.12.2020.
  11. Manetho: Egyptin historia (Aigyptiaka) 78, 86; Josephus: Apionia vastaan (Contra Apionem) 1.14, 1.26, 1.28, 1.33 (engl. käännös).
  12. Schweitzer, Simon D.: wꜥr.t Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 28.1.2021.
  13. Schweitzer, Simon D.: wꜥr.t Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 28.1.2021.
  14. de Vartavan, Christian Tutundjian: Vocalised Dictionary of Ancient Egyptian Academia.edu. Viitattu 28.1.2021.
  15. Hall, H. R.: The Ancient History of the Near East: From the Earliest Times to the Battle of Salamis, s. 341. Routledge, 2015. ISBN 9781317271642. Teoksen verkkoversio.
  16. Delitzsch, Franz Julius: Comentario al texto hebreo del Antiguo Testamento - Isaías, s. 303. Editorial CLIE, 2020. ISBN 9788416845798. Teoksen verkkoversio.
  17. a b Tell el-Daba: Late Minoan Wall Paintings Institute for Oriental and European Archaeology of the Austrian Academy of Sciences. Viitattu 7.12.2020.
  18. Tell el-Dab Publications Institute for Oriental and European Archaeology of the Austrian Academy of Sciences. Viitattu 7.12.2020.
  19. Pi-Ramesse (Qantir) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  20. Mark, Joshua J.: Per-Ramesses Ancient History Encyclopedia. 19.7.2017. Viitattu 7.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]