Harju Elekter (Suomi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harju Elekter Oy
Harju Elekter logo.jpg
Yritysmuoto Osakeyhtiö[1]
Perustettu 1988
Toimitusjohtaja Jan Osa[2]
Kotipaikka Ulvila, Suomi[1]
Toimiala infrarakentaminen, uusiutuvan energian ratkaisut ja ratkaisut teollisuudelle[3]
Liikevaihto 46,0 milj. (2019)[4]
Tilikauden tulos 3,0 milj. (2019)[4]
Henkilöstö 100 (2020) [3]
Emoyhtiö AS Harju Elekter[5]
Kotisivu harjuelekter.fi

Harju Elekter Oy (vuoteen 2020 asti Satmatic Oy ja Finnkumu Oy[6]) on Ulvilassa, Keravalla ja Kurikassa toimiva sähkö- ja automaatiotekniikan yritys, joka toimii sopimusvalmistajana ja projektiluonteisesti. Yritys on osa virolaista pörssiyhtiö AS Harju Elekteriä.[7] Yrityksellä on tuontantolaitos ja pääkonttori sijaitsevat Ulvilassa, tuotantolaitos Kurikassa ja myyntikonttori Keravalla.[6][5] [8] Yhtiö valmistaa ja markkinoi automaatio-, sähkömekaniikka- ja sähkökäyttökeskuksia sekä sähkökojeistoja, kuten esimerkiksi aurinkoenergialaitteita[9], jakelumuuntamoita[10] ja sähköautojen latausasemia[3]. Yritys tarjoaa myös niille suunnittelu-, asennus- ja huoltopalveluita.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satmatic Oy (1988–2020)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satmatic Oy perustettiin vuonna 1988 Poriin. Tuolloin aloitettiin suunnittelutoiminta ja kahtena seuraavana vuotena keskusvalmistus ja projektitoiminta, ja yritys siirrettiin Ulvilaan. Vuoden 1997 joulukuussa Satmatic myytiin Siemens Osakeyhtiölle, ja Satmatic Oy ja Satlog Oy yhdistettiin.[11]

Siemens myi Satmaticin virolaiselle AS Harju Elekterille syyskuussa 2002.[5] Satmaticin liikevaihto oli 7 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 52.[5]

Vuonna 2003 yrityksen liikevaihto ylitti viiden miljoonan euron rajan.[5] Automaation sopimusvalmistuksen osuus liikevaihdosta oli noin 60 prosenttia ja sähkökojeistojen osuus 40 prosenttia.[12]

Vuoden 2005 lopussa Satmatic avasi myyntikonttorin Vantaalle. Huhtikuussa 2006 se osti keravalaisen Finoval Oy:n, joka fuusioitiin Satmaticiin marraskuussa. Vantaan myyntikonttorin toiminnot siirrettiin Keravalle. Liikevaihto oli yli 10 miljoonaa euroa.[5]

Vuonna 2008 yhtiön liikevaihto oli yli 20 miljoonaa euroa.[5] Vuonna 2009 Satmatic laajensi Ulvilan toimipisteensä 2 500 neliöstä 4 000 neliön laajuiseksi. Samana vuonna yritys osti Siemensiltä Piharasia-liiketoiminnan.[11]

Vuoteen 2012 mennessä yhtiön liikevaihto oli noussut 21 miljoonaan euroon, työntekijöitä sillä oli 88. Satmaticin liikevaihdon osuus koko Harju Elekter -konsernin liikevaihdosta oli 40 prosenttia.[5][5]

Vuonna 2013 yhtiössä työskenteli 85 henkeä, joista 35 oli toimihenkilöitä ja 50 asentajia. Alkusyksyllä yrityksessä käytiin yt-neuvottelut.[13] [14]

Vuonna 2015 Satmatic toimitti joitakin yksittäisiä sähköautojen tai hybridiautojen lataustolppia, mutta vuonna 2018 kysyntä lähti voimakkaaseen kasvuun. Siinä missä vuonna 2017 valmistusmäärät olivat joitakin kymmeniä, vuonna 2018 niitä valmistettiin 1 100. Vuonna 2019 latausasemia myytiin jo 2 300, esimerkiksi 238 kauppakeskus Rediin ja lähes 300 Mall of Triplaan. Suuri kasvu tuli yritykselle yllätyksenä ja Ulvilaan järjestettiin suuremmat tuotantotilat latausasemien valmistumista varten.[3]

Helmikuussa 2016 Pori Energia, Lammaisten Energia ja Satmatic perustivat konsortion, jonka tarkoitus oli edistää Sun-aurinkosähköjärjestelmien myyntiä niin sanottuna täyden palvelun toimituksena. Satmaticin toimitusjohtaja Simo Puustellin mukaan Pori Energian avulla Satakunta voi nousta Suomen johtavaksi aurinkoenergiamaakunnaksi.[15] Heinäkuuhun mennessä myös Paneliankosken Voima, Rauman Energia ja Vakka-Suomen Voima liittyivät konsortioon.[16]

Vuonna 2017 Cimcorp, Satmatic, Sermatec Group, Ulvilan kaupunki ja Ulvilan Pesä-Veikot solmivat yhteistyösopimuksen, joka liittyi Ulvilan pesäpallostadionin uuteen nimeen Ulvilan Automaatio Areena.[17]

Huhtikuussa 2018 kerrottiin, että Satmatic toimitti aurinkoenergialaitteet Kokemäen Sähkön Aurinkopuistoon. Alueelle suunniteltiin tulevan yhteensä 306 paneelia eli 34 yhdeksän paneelin moduulia.[9] Elokuussa Satmaticin toimitusjohtaja Rainer Nurkkala kertoi yhtiön rekrytoivan jatkuvasti osaavia tekijöitä, sillä suunnitteluhenkilöstö oli koko ajan täystyöllistetty ja osasta uusia töitä ei uskallettu ottaa vastaan.[18]

Maaliskuussa 2020 kerrottiin, että Prizztech suunnittelee rakentavansa kakkostien varrelle Harjavaltaan Suomen suurinta aurinkosähkövoimalaa. Voimalaa se oli suunnitellut Boliden Harjavalta Oy:n, Lammaisten Energia Oy:n ja Satmatic Oy:n kanssa.[19] Heinäkuussa Satmaticin toimitusjohtaja Jan Oja kertoi, että emoyhtiö Harju Elekter oli yhdistämässä suomalaiset tytäryhtiönsä Finnkumun, Satmaticin ja Telesillan Harju Elekter Oy:ksi. Yritysten vanhoja nimiä voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan tuotteissa.[7] Vuonna 2020 AS Harju Elekter omisti Satmaticin lisäksi Kurikassa toimivan Finnkumun ja Uudessakaupungissa toimivan Telesillan. Konsernin liikevaihdosta yli puolet tuli Suomesta tai Suomen kautta.[7]

Finnkumu Oy (2003–2020)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnkumu Oy perustettiin vuonna 2003.[10]

Vuonna 2013 Kurikassa toimineen yhtiön liikevaihto oli lähes 11 miljoonaa euroa ja se työllisti 25 henkilöä.[20]

Vuonna 2014 Satmatic osti Finnkumun, joka oli Suomen suurin muuntamovalmistaja.[20]

Finnkumun liikevaihto oli 13,6 miljoonaa euroa vuonna 2020. Se suunnitteli, valmisti, asensi ja myi jakelumuuntamoita ja muita sähkön siirtoon ja jakeluun tarkoitettuja kojeistoja. Yritys työllisti 25 henkilöä.[10]

Harju Elekter Oy (2021–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harju Elekter Oy aloitti toimintansa tammikuussa 2021, kun Satmatic Oy ja Finnkumu Oy fuusioituivat.[6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harju Elekter Oy toimii Ulvilassa, Keravalla ja Kurikassa ja sillä on noin 130 työntekijää. AS Harju Elekter työllistää noin 800 henkilöä.[8]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harju Elekter Oy valmistaa muun muassa

  • aurinkoenergialaitteita[9]
  • jakelumuuntamoita ja muita sähkön siirtoon ja jakeluun tarkoitettuja kojeistoja[10]
  • sähköautojen tai hybridiautojen latausasemia, joiden tehot vaihtelevat peruslaturin 3,8 kilowatista 22 kilowattiin. Osa asemista on yhteydessä pilveen, ja asemaa voidaan ohjata mobiilisovelluksella. Ensimmäiset sähköautojen latausasemat valmistettiin vuonna 2010.[3]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2014 Asiakastieto valitsi Finnkumun Suomen vahvimmaksi yritykseksi. Finnkumu oli kasvattanut liikevaihtoaan kahdella peräkkäisellä tilikaudella yli 50 prosenttia ja sen vakavaraisuus oli hyvä.[21]
  • Vuonna 2015 Finnkumu palkittiin Etelä-Pohjanmaan Maakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä ytj.fi. Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 7.1.2014.
  2. Hallinto Satmatic. Viitattu 12.8.2020.
  3. a b c d e Ulvilasta lähtee tuhansia sähköautojen latausasemia ympäri Suomea – ”Kysyntä pääsi yllättämään” www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  4. a b Satmatic Oy - Y-tunnus: 1762518-9 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 21.8.2020.
  5. a b c d e f g h i Harju Elekter Yearbook 2012, s. 11, 17, 23. AS Harju Elekter, 2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.1.2014). (englanniksi)
  6. a b c Entistä vahvempia yhdessä Harju Elekter Oy. Viitattu 6.4.2021.
  7. a b c Virolaisyritykset ostavat yhä enemmän suomalaisyrityksiä ja niiden brändejä – tytäryhtiöiden perustamisia silti enemmän www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  8. a b Harju Elekter Harju Elekter Oy. Viitattu 6.4.2021.
  9. a b c Kokemäki pääsee maakunnan suurien aurinkosähkön tuottajien sarjaan www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  10. a b c d Finnkumu Oy Kauppalehti. Viitattu 7.4.2021.
  11. a b c Mäkelä, Riikka: Asiakastyytyväisyyden ja -suhteiden ylläpitäminen business to business markkinoilla, Case: Satmatic Oy, s. 8,9. (Markkinoinnin ja viestinnän koulutusohjelma). Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.1.2014).
  12. Leino, Raili: Satmatic nousi pöytälaatikosta tekniikkatalous.fi. 9.9.2003. Talentum Oyj. Viitattu 7.1.2014.
  13. Antti Laakso: Automaatioyhtiö Satmatic lomauttaa ja irtisanoo Ulvilassa YLE Satakunta, yle.fi. Viitattu 11.1.2014.
  14. Isto Laaksonen: Satmatic irtisanoo kolme asentajaa, lomauttaa lähes kaikki toimihenkilöt 3.9.2013. Satakunnan Kansa, satakunnankansa.fi. Viitattu 11.1.2014.
  15. Pori Energia mukaan myymään aurinkosähköratkaisuja www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  16. Luvassa aurinkoa www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  17. Ulvilan perinteikäs pesäpallokenttä sai uuden nimen www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  18. Satakunnassa on ala, jolla oli viime vuonna tarjolla satoja työpaikkoja, mutta huutava pula osaajista – kasvuhaaveet tyssäävät, kun tekijöitä ei enää maakunnasta löydy: "Välillä on jouduttu myymään ei-oota" www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  19. Harjavaltaan suunnitellaan valtavaa aurinkosähkövoimalaa – toteutuessaan se on kolme kertaa suurempi kuin tällä hetkellä isoin voimala www.satakunnankansa.fi. Viitattu 12.8.2020.
  20. a b Leino, Raili: Suomen suurin muuntamovalmistaja myytiin Talouselämä. 17.6.2014. Alma Talent. Viitattu 19.5.2017.
  21. I.-Mediat Oy: Finnkumu on Suomen vahvin yritys Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 7.4.2021.
  22. Maakunnalliset Vuoden yrittäjät palkittiin Torstai-lehti. Viitattu 7.4.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]