Hannu Ylönen
Hannu Juhani Ylönen (s. 1955)[1] on suomalainen eläintieteilijä ja professori. Hän on toiminut Jyväskylän yliopiston Konnevedellä sijaitsevan tutkimusaseman johtajana vuodesta 2005. Tutkijana Ylönen on erikoistunut nisäkäsekologiaan. Hänen keskeinen tutkimusalansa on myyrätutkimus.
Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannu Ylönen on opiskellut biologiaa Hallen yliopistossa Saksassa ja valmistunut sieltä maisteriksi.[2] Hän väitteli 1989 tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa.[3] Valmistumisen jälkeen hän on toiminut Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella monissa eri tutkimus- ja opetustehtävissä. Hän on toiminut muun muassa ekologian ja ympäristönhoidon yliassistenttina.[2] Opettajana Ylöstä on luonnehdittu monipuoliseksi ideoijaksi, joka pyrkii innostamaan opiskelijoita omalla esimerkillään.[4] Suomen lisäksi Ylönen on työskennellyt ulkomailla, muun muassa Saksassa ja Israelissa, sekä kahdesti vierailevana tutkijana Australiassa.[3]
Dosentti Jussi Viitalan jäätyä eläkkeelle 2005 Ylönen nimitettiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman johtajaksi ja hän aloitti virassaan elokuun alussa.[3][2] Tutkimusasemalla tehdään muun muassa merkittävä osa Jyväskylän yliopiston evolutiivisen ekologian kenttätutkimuksesta.[2] Vuonna 2007 Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen myönsi Ylöselle oikeuden käyttää professorin arvonimeä.[3]
Tutkimusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Professori Ylönen on tutkinut yli 20 vuoden ajan nisäkkäiden käyttäytymistä ja ekologiaa.[3] Biologina hänen tutkimuskohteensa ovat olleet varsinkin myyrät. Hänen keskeinen tutkimuslajinsa on metsämyyrä (Myodes glareolus). Tutkimuksissaan Ylönen on tarkastellut myyrien käyttäytymistä, kilpailua, lisääntymisstrategioita, infantisidia eli poikasten tappamista sekä myyrien ja pienten petojen kuten lumikkojen ja kärppien välistä vuorovaikutusta eli peto-saalis-suhdetta.[2] Suomalaisten myyrälajien lisäksi hän on tutkinut jyrsijälajeja myös ulkomailla. Israelissa hän tutki aavikkojyrsijöitä ja Australiassa kotihiiren ja pienten pussieläinten ekologiaa.[3]
Aloittaessaan Konneveden tutkimusaseman johtajana Ylönen selvitti parhaillaan syitä, miksi pohjoisen myyräyhteisön rakenne oli muuttunut. Myyrien ohella tutkimusasemalla on Ylösen johdolla tutkittu monien nisäkkäiden, lintujen ja hyönteislajien käyttäytymistä ja elinkiertoja. Tutkijat ovat myös tarkastelleet, miten kalojen lois-isäntä-suhde kehittyy evoluution mukana.[2]
Ylönen on uransa aikana julkaissut tai toimittanut yli 150 tieteellistä artikkelia.[5][6][7]
Luontoasiantuntija, toimittaja ja kirjailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannu Ylönen on arvostettu luontoasiantuntija, jonka asiantuntemusta on usein hyödynnetty eri tiedotusvälineissä. Hän on jo pitkään tehnyt biologian kysymyksiä tunnetuksi suurelle yleisölle. Tavallisesti ne liittyvät nisäkkäisiin tai hirvikärpäsiin. Ylönen on järjestänyt Konneveden tutkimusasemalla vuosikymmenen ajan suosittuja Luontoiltoja.[4]
Tutkimusuran ohella professori Ylönen on kirjoittanut kirjoja ja lehtiartikkeleita. Hän toimii kolumnistina Laukaa–Konnevesi-lehdessä. Hän on kirjoittanut muun muassa lastenkirjan Tarinoita pienestä purresta ja sen ympäriltä.[4]
- Hannu Ylönen: Tarinoita pienestä purresta ja sen ympäriltä. Kustannusosakeyhtiö Hai, 2014. ISBN 9789525934588
- Ylönen, H. 2018. Myyrän salainen elämä – Atena, Jyväskylä, 213 s., ISBN 978-952-300-410-8
- Ylönen, H. 2020. 52 tulikärpästä - Kustannusosakeyhtiö Hai, Kuopio, 189 s. ISBN 978-952-7307-12-0
Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän yliopisto myönsi vuosijuhlassaan maaliskuussa 2016 Ylöselle tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon.[4] Palkinto myönnettiin hänelle hänen tekemästään työstä tieteen popularisoimiseksi. Professori Ylönen on myös pyrkinyt edesauttamaan, että tutkijoiden keräämää tutkimustietoa sovellettaisiin mahdollisimman laajasti käytäntöön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.[8]
Itsenäisyyspäivänä 2018 tasavallan presidentti myönsi Ylöselle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I Luokan Ritarimerkin.[9]
Vuonna 2019 Tieteellisten seurain valtuuskunta myönsi Ylöselle Tiedeyhteisön Kultaisen Ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta tieteen hyväksi.
Perhe ja harrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannu Ylönen on naimisissa Anu Ylösen kanssa.[10] Hänellä on viisi lasta: kaksi lasta edellisestä avioliitosta sekä kolme yhdessä Anu Ylösen kanssa.[7]
Vapaa-ajallaan Ylönen harrastaa kirjoittamista, veneilyä, lukemista ja taiteita.[10][7] Lisäksi hän pelaa sulkapalloa.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tarinoita pienestä purresta ja sen ympäriltä[vanhentunut linkki] Fennica - Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 26.5.2016
- ↑ a b c d e f Hannu Ylönen aloitti Konneveden tutkimusaseman johtajana (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2005. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ a b c d e f Hannu Ylöselle professorin arvonimi (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2007. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ a b c d Arvo Vuorela: Hannu Ylönen pokkasi palkinnon luontotiedon levittämisestä – Jyväskylän yliopisto palkitsi tieteen ja opetuksen taitajia Yle Keski-Suomi, 10.3.2016. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Hannu Ylösen tieteelliset julkaisut Jyväskylän yliopisto. (englanniksi) Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Professori Ylösen tieteelliset julkaisut Researchgate-palvelun sivustolla. (englanniksi) Viitattu 26.5.2016.
- ↑ a b c Professori Hannu Ylönen, henkilökohtainen tiedonanto 24.5.2016.
- ↑ Vuosijuhlassa palkittiin ansioituneita yliopistolaisia (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2016. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ 06.12.2018 Itsenäisyyspäivä Ritarikunnat. Viitattu 18.4.2022.
- ↑ a b c Hannu Ylösen kotisivu Jyväskylän yliopisto. (englanniksi) Viitattu 9.5.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Professorit Ylösen tutkimusalat ja -projektit (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
