Tämä on lupaava artikkeli.

Hammerheart

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hammerheart
Bathory
Studioalbumin Hammerheart kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  elokuu 1989
 Studio  Heavenshore Studio, Tukholma, Ruotsi
 Julkaistu 16. huhtikuuta 1990
 Formaatti LP, C-kasetti, CD-levy
 Tuottaja(t) Thomas Forsberg, Börje Forsberg
 Tyylilaji viikinkimetalli
 Kesto 55.43
 Levy-yhtiö Saksa Noise Records
Bathoryn muut julkaisut
Blood Fire Death
1988 		Hammerheart
1990 		Twilight of the Gods
1991

Hammerheart on ruotsalaisen äärimetalliyhtye Bathoryn viides studioalbumi. Se jatkoi edeltäjänsä Blood Fire Deathin (1988) siirtymää pois black metalista kohti hitaampaa, raskassoutuisempaa viikinkimetallia. Blood Fire Deathin tavoin Hammerheart on yksi viikinkimetallin kulmakivistä, ja se on yksi yhtyeen arvostetuimmista levyistä.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholmassa vuonna 1983 perustettu[1][2] black metal -yhtye Bathory oli julkaissut 1980-luvulla uraauurtavia black metal -levyjä. Ne olivat saavuttaneet suurta suosiota äärimetallin maailmassa[3][4] ja myivät underground-julkaisujen mittapuulla hyvin.[5] Yhtyeen miehistötilanne oli kuitenkin epävakaa, ja yhtyeen keulahahmo Thomas ”Quorthon” Forsbergillä oli vaikeuksia ylläpitää yhtyettä.[5] Vasta neljännen studioalbumin Blood Fire Deathin tuotannon aikana Forsberg löysi muusikoita, joista hän sai muodostettua vakinaisemman kokoonpanon.[6]

Äänitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimpien yhtyeen albumien tavoin Hammerheart äänitettiin Tukholman Heavenshore-studiolla, joka oli karu, muunneltu autotalli.[7][8] Hammerheart oli ensimmäinen kerta, kun tuotannossa käytettiin kehittyneempiä ääniefektejä,[8][9] kuten laulaja-kitaristi Forsbergin lauluraitojen monistaminen kuoron kuuloiseksi.[10] Levy äänitettiin vuoden 1989 kesällä, ja Forsberg kuvaili myöhemmin äänitystä vaikeaksi, sillä studiossa oli epämukavan kuuma ja ovea jouduttiin pitämään auki tuulettamiseksi.[8] Albumin tuotti yhtyeen aikaisempien albumien tavoin Thomaksen isä Börje Forsberg, joka käytti tuottajanimeä Boss.[11]

Kuten Bathoryn albumeilla yleensä, Forsberg kirjoitti ja sanoitti kaikki kappaleet, lauloi sekä soitti Ibanezin Destroyer I -sähkökitaraa.[7][9] Blood Fire Deathin tapaan Hammerheartilla soittavat myös basisti Kothaar sekä rumpali Vvronth,[7] joiden nimiä käyttivät useat eri henkilöt yhtyeen eri julkaisuilla.[12][13]

Hammerheartin äänittämisen aikoihin yhtye työsti toista viikinkimetallialbumia jota se oli alkanut äänittää jo Blood Fire Deathin sessioissa. Levy oli aikanaan hyllytetty, koska sen katsottiin poikkeavan liikaa yhtyeen black metal -tyylistä.[14][15][16] Nimeämätön albumi hyllytettiin jälleen, mutta se julkaistiin lopulta 1996 nimellä Blood on Ice.[17]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkinäyte
”Home of Once Brave” on hypnoottinen kappale, joka kuvaa pohjoismaiden luontoa ja historiaa.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Blood Fire Death erosi sanoituksiltaan edeltäjistään, mutta musiikillisesti se edusti muutamia folk-elementtejä lukuun ottamatta black metalia.[18] Hammerheart olikin aiempaa selkeämpi muutos, ja sen tuotantoarvot olivat Bathoryn varhaistuotantoa paremmat.[19] Albumin myötä black metal -vaikutteet poistuivat yhtyeen musiikista ja kaikki sanoitukset käsittelivät nyt viikinkejä ja skandinaavista mytologiaa sekä historiaa.[7][10][20] Musiikki vaihtui nopeasta ja raa’asta black metalista kohti raskassoutuista ja hidastempoista doom metal -vaikutteista[21] tunnelmointia, jonka äänimaailmaa täydentävät ääniefektit ja akustinen kitara.[19] Forsbergin laulutyyli vaihtui rääkymisestä selkeään laulamiseen.[10]

Albumi luokitellaan useimmiten viikinkimetalliksi, jonka asema itsenäisenä lajityyppinä on toisinaan kyseenalaistettu. Forsberg itse kutsui viikinkialbumeitaan ”nordic metaliksi”.[5][22]

Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forbserg lähti Hammerheartin tiimoilta promootiomatkalle Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin yhdessä tuottajaisänsä Bossin anssa.[23]

Albumin kansikuvana toimii Blood Fire Deathin tapaan skandinaaviaiheinen maalaus, Frank Dickseen The Funeral of a Viking (suom. Viikinkihautajaiset) vuodelta 1893.[7]

Saksalainen Noise Records julkaisi albumin vinyylilevynä, C-kasettina sekä CD-levynä huhtikuussa 1990. Ensimmäisen painoksen takakanteen painettiin kappaleluettelo aakkos-, ei kuuntelujärjestyksessä. Tämä on korjattu myöhemmissä painoksissa. Myöhemmät uusintapainokset julkaisi ruotsalainen Black Mark.[7]

Musiikkivideo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

” Now this house of a foreign god does stand
Now must they leave us alone
Still he heard from somewhere in the woods
Old crow of wisdom say
...people of Asa land, it's only just begun... 		”

– ”One Rode to Asa Bayn” viimeinen säkeistö.[7]

Albumin viimeisestä kappaleesta ”One Rode to Asa Bay” kuvattiin yhtyeen ainoa musiikkivideo.[24] Kappale ja video käsittelevät Ruotsin käännytystä kristinuskoon.[25] Thomas Forsberg rahoitti musiikkivideon itse ja myös näyttelee siinä osaa.[7][26] Videolla kristitty mies saapuu fiktiiviseen Asan kylään ja alkaa seurueineen levittää sanomaa Jumalasta. Alkuepäilyjen jälkeen kyläläiset käännytetään uskoon ja he rakentavat kylään sen ensimmäisen kirkon. Kylän vanhin seuraa sivusta murtuneena nähdessään uusien sukupolvien unohtavan vanhempiensa jumalat. Video käyttää apunaan myös arkistokuvaa keskiaikaisista puukirkoista, ja leikkaa silloin tällöin yhtyeeseen soittamassa kappaletta ulkoilmassa.[24]

Videon tuotantoprosessi oli vaikea, eikä Forsberg ollut lopputulokseen tyytyväinen. Tästä huolimatta osa videosta esitettiin MTV:n Headbangers Ball -ohjelmassa haastattelunsa ohella.[27][28] Samaisessa haastattelussa Forsberg kertoi mahdollisista tulevista musiikkivideoista. ”One Rode to Asa Bay” jäi kuitenkin yhtyeen ainoaksi videoksi.[29]

Vastaanotto ja jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaanotto
Arvostelupisteet
JulkaisuPisteet
AllMusic
Eduardo Rivadavia		4/5 tähteä[10]
Collector's Guide to Heavy Metal: Volume 3: The Nineties
Martin Popoff		8/10[30]
Rumba4/5 tähteä[31]

Hammerheart sai aikanaan myönteisen vastaanoton, ja jälkiarvioissa levyn maine on pysynyt hyvänä. Sitä pidetään yhtenä ensimmäisistä viikinkimetallialbumeista.[20] Hammerheartin katsotaan nostaneen viikinkimytologian äärimetallin muoti-ilmiöksi,[10][32] ja sillä oli merkittävä vaikutus Enslavedin kaltaisten viikinkimetalliyhtyeiden musiikkiin.[33] Suurin osa albumin saamasta kritiikistä kohdistuu Forsbergin puhtaaseen lauluääneen, jota pidetään usein huolimattomana ja kyvyttömänä.[7][33] Tuoreemmassa arviossa AllMusicin Eduardo Rivadavia kuvailee albumin musiikkia majesteettiseksi kokonaisuudeksi, jota edes Forsbergin heikko lauluääni ei pilaa. Rivadavia antaa albumille neljä tähteä viidestä.[10] Albumin 30-vuotisjuhlapäivänä julkaistussa artikkelissa Rivadavia kehuu sitä yhtyeen uran ehdottomaksi kohokohdaksi.[20]

Kanadalainen metallikirjailija Martin Popoff antaa albumille kirjassaan Collector's Guide to Heavy Metal: Volume 3: The Nineties arvosanan 8/10.[30]

Encyclopaedia Metallum -tietokannassa albumin 14 käyttäjäarvioon perustuva keskimääräinen pistemäärä on 90 sadasta (2020).[7]

Minnesotan osavaltioon Yhdysvaltoihin avattiin vuonna 2012 HammerHeart Brewing Co. -niminen panimo, joka lainasi nimensä albumilta.[34] Perustaja Nathaniel Chapmanin mukaan panimon oluiden nimet ovat saaneet innoitusta skandinaavisesta mytologiasta.[34] Panimon kuvasto ja imago rakentuu skandinaavisen sekä kelttiläisen mytologian, kuin myös heavy metal -alakulttuurin ympärille.[35]

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kappaleet säv. ja san. Thomas Forsberg[7].

A-puoli
NroNimiKesto
1.Shores in Flames11.09
2.Valhalla09.35
3.Baptised in Fire and Ice07.58
B-puoli
NroNimiKesto
4.Father to Son06.29
5.Song to Hall Up High02.31
6.Home of Once Brave06.45
7.One Rode to Asa Bay10.24
8.Outro00.52
55.43

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikot[7]

Muut[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Popoff, Martin: Collector's Guide to Heavy Metal: Volume 3: The Nineties. Collector's Guide Publishing, 2007. ISBN 978-1894959315. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Bathory - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 18.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Lahtinen, Luxi: BATHORY - An Epic Interview With Quorthon metalrules.com. 17.11.2001. Arkistoitu 18.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Ekeroth 2008, s 32.
  4. ↑ Rivadavia, Eduardo: Artist Biography by Eduardo Rivadavia AllMusic. ”debut and its like-minded successor, 1985's The Return were so inaccessible, so unprecedented in their abrasive anti-commercialism, as to be ahead of their time, carving a niche all their own” Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Under The Sign Of The Black Mark bathory.nu. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 26.12.2020.
  6. ↑ Names Rumors Legends Music and Image bathory.nu. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m Bathory - Hammerheart - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Recording the debut album bathory.nu. Arkistoitu 11.5.2010. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  9. ↑ a b What you have always wanted to know about BATHORY (but was always too busy headbanging to ask) bathory.nu. Arkistoitu 28.8.2008. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f Rivadavia, Eduardo: Hammerheart AllMusic. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Boss - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 20.12.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Kothaar - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 18.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Vvornth Encyclopaedia Metallum. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Vuoden 1996 puhelinhaastattelu Godreah-fanzinelle, kohta 1.11–1.32.
  15. ↑ Vuoden 1996 puhelinhaastattelu Godreah-fanzinelle, kohta 3.14–3.30
  16. ↑ Vuoden 1996 puhelinhaastattelu Godreah-fanzinelle, kohta 3.30–3.41
  17. ↑ Bathory - Blood on Ice - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.12.2020. (englanniksi)
  18. ↑ Rivadavia, Eduardo: Blood Fire Death AllMusic. Arkistoitu 18.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  19. ↑ a b Writing the deeds of Darkness and Evil bathory.nu. Arkistoitu 28.8.2008. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  20. ↑ a b c Rivadavia, Eduardo: How Sweden’s Bathory Conquered Their Base Black Metal Instincts To Reinvent Themselves As Viking Metal Pioneers AllMusic. 16.4.2020. Arkistoitu 26.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Bathory / Tankard / Rage Sampler - Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives (Sivun oikea puoli, split-levyn takakannen kuva) Encyclopaedia Metallum: The Metal Archives. Arkistoitu 19.12.2020. ”Doom metal combining ancient history and gothic overtones” Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Becoming the sons of the bloodcountess bathory.nu. Arkistoitu 25.8.2008. ”make the transition from Black Metal to Nordic Metal” Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Bathory - Hammerheart Promo Tour (DVD) (Koko video koostuu Hammerheart-promokiertueen kuvamateriaalista. Kopioitu In Memory of Quorthon -kokoelmasetin DVD-levystä.) YouTube. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  24. ↑ a b Bathory - One Rode To Asa Bay (Music Video with Lyrics) (Musiikkivideo on kopioitu In Memory of Quorthon -kokoelmasetin DVD-levystä.) YouTube. Arkistoitu 26.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Headbangers Ball -haastattelu, kohta 1.04–1.12
  26. ↑ Toinen Headbangers Ball -haastattelu, kohta 0:06–0:13
  27. ↑ QUORTHON introducing Bathory's promo video on MTV [1990] (Quorthon esittelee videolla "One Rode to Asa Bayn" musiikkivideon Headbangers Ball -ohjelmassa.) YouTube. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Bathory - Mtv Original Interview (1990) (Quorthon kertoo Bathoryn uudesta musiikkityylistä ja yhtyeen tulevaisuudesta.) YouTube. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Headbangers Hall -haastattelu, kohta 0.19–0.35
  30. ↑ a b Popoff 2007, s. 42
  31. ↑ ”Vastustamatonta voimaa” – Bathoryn Hammerheart 30 vuotta Rumba. 16.04.2020. Viitattu 4.5.2023.
  32. ↑ Ruskell, Nick: Why Emperor’s In The Nightside Eclipse Is The Most Important Black Metal Album (Artikkelin alkuosa) Kerrang!. 21.1.2020. ”--before bringing Viking mythology and the grandeur it deserves with their Blood, Fire, Death, Hammerheart and Twilight Of The Gods.” Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  33. ↑ a b Morgan, Anthony: DANIEL EKEROTH – Under The Influence Of BATHORY Metal Forces Magazine. Toukokuu 2012. Arkistoitu 25.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  34. ↑ a b Backus, Nick: By the hammer of Thor: New brewery lands in Lino Quad Community Press. 7.8.2012. Arkistoitu 26.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  35. ↑ McCormic, Zach: Norwegian Nights: HammerHeart Brewing Company is an oasis of heavy beers and heavier metal in Lino Lakes The Growler. 26.3.2019. Arkistoitu 26.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hammerheart&oldid=22205748”