HMS Alarm (J140)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Algerine-luokan miinanraivaajasta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Alarm
HMS Alarm
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Harland and Wolff, Belfast, Pohjois-Irlanti
Kölinlasku 15. maaliskuuta 1941
Laskettu vesille 5. helmikuuta 1942
Palveluskäyttöön 18. toukokuuta 1942
Palveluskäytöstä tuhoutunut 2. tammikuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 850 t
Pituus 68,58 m (kokonaispituus)
Leveys 10,82 m
Syväys 2,59 m
Koneteho 2 000 shp
Nopeus 16,5 solmua
Miehistöä 85
Aseistus 1 x 4" (102 mm) QF Mk V -ilmatorjuntatykki
4 x Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä

HMS Alarm (viirinumero J140) Britannian Kuninkaallisen laivaston Algerine-luokan miinanraivaaja toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 15. marraskuuta 1940 Harland and Wolffin telakalta Belfastista Pohjois-Irlannista. Aluksen köli laskettiin 15. maaliskuuta 1941 telakkanumerolla 1133[1] ja se laskettiin vesille 5. helmikuuta 1942.[2] Alus valmistui vielä samana vuonna 18. toukokuuta.[3]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Alarm liitettiin palvelukseen oton jälkeen toukokuussa 1942 12. Miinanraivaajalaivueeseen. Alus siirtyi koeajojen päätyttyä Tobermoryyn koulutettavaksi sekä valmistautumaan miinanraivaustehtäviin. Koulutuksen päätyttyä alus siirtyi kesäkuussa Port Edgariin harjoittelemaan miinanraivausta Forthin alueella.[2]

HMS Alarm siirtyi heinäkuussa Harwichiin, jossa se liittyi HMS Algerineen ja HMS Albacoreen palvellakseen tilapäisesti 9. Miinanraivaajalaivueessa. Alus raivasi laivueen mukana itärannikon laivareiteillä taatakseen turvallisen meriliikenteen Thamesin suistossa.[2]

12. Miinanraivaajalaivue perustettiin syyskuussa, jolloinHMS Alarm sai määräyksen valmistautua siirtymään laivueen mukana Välimerelle tukemaan Pohjois-Afrikan maihinnousua. Alus liittyi lokakuussa laivueeseensa, jonka muodostivat HMS Acute, HMS Algerine, HMS Albacore ja HMS Cadmus. Alus suojasi 22. lokakuuta Clydestä laivueen mukana saattuetta KMS1 matkalla Gibraltarille.[2]

HMS Alarm kolaroi 5. marraskuuta korvetti HMS Penstemonin kanssa, jolloin aluksen keula vaurioitui lievästi. Alus erkani seuraavana päivänä saattueesta, minkä jälkeen se liittyi loppumatkaksi saattueeseen KMF1. Gibraltarille saavuttuaan alus valmistautui laivueen mukana tulevaan maihinnousuun.[2]

HMS Alarm raivasi 8. marraskuuta laivueen mukana BAKER rannalle menevien alusten edellä. Alus oli 10. marraskuuta sukellusveneentorjuntapartiossa, josta se palasi 13. marraskuuta. Se aloitti matkansa Bougieen maihinnousua tukeviin miinanraivaustehtäviin (operaatio Perpetual).[2]

HMS Alarm ja HMS Algerine joutuivat 15. marraskuuta Italian laivaston sukellusveneen Ascianghin hyökkäyksen kohteeksi, jolloin HMS Algerine upposi torpedon osuttua vieden mukanaan kaikki upseerit sekä 80 miehistönjäsentä. HMS Alarm pelasti uppoavan aluksen eloonjääneet.[2]

HMS Alarm joutui 2. tammikuuta 1942 Bonessa ilmahyökkäykseen, jolloin se kärsi pahoja vaurioita. Alus jouduttiin ajamaan matalikolle vaurioiden selvittämiseksi, jolloin siihen osui uusi pommi. Se todettiin korjauskelvottomaksi ja se romutettiin.[2]

Päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksen ainoana päällikkönä oli komentajakapteeni Russell Patterson 21. helmikuuta 1942 alkaen aluksen tuhoutumiseen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Williams, Jack: The Algerines - Fleet Minesweepers of the Royal Navy 1942–1961. Blackpool, Englanti: omakustanne, 1995. ISBN 0-9523141-1-8. (englanniksi)
  • Lynch, John: Belfast Built Ships. Stroud, Englanti: The History Press, 2012. ISBN 978-0-7524-6339-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lynch, John s. 202
  2. a b c d e f g h Naval-history.net HMS Alarm
  3. Williams, Jack s. 365
  4. uboat.net - HMS Alarm