Geoff Emerick

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emerick (vas.) ja Phil Cristian vuonna 2010.

Geoffrey Emerick (5. joulukuuta 1945 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta2. lokakuuta 2018 Los Angeles, Yhdysvallat) oli englantilainen studiotyöntekijä, joka tunnetaan parhaiten työstään äänittäjänä The Beatlesin albumeilla Revolver, Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, The Beatles ja Abbey Road.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emerick aloitti työnsä EMI-levy-yhtiössä apulaisäänittäjänä 15-vuotiaana. Toisena työpäivänään hän pääsi seuraamaan Beatlesin ensimmäistä äänityssessiota, jossa yhtye taltioi ensisinglensäLove Me Do”. Varsinaisena äänittäjänä toimi tuolloin Norman Smith. Emerick työskenteli apulaisäänittäjänä myös monilla muilla Beatlesin alkuajan levytyksillä. Näiden lisäksi hän osallistui myös monien muiden EMI:n artistien, muun muassa Judy Garlandin levytyksiin.[1]

Saatuaan ylennyksen äänittäjäksi Emerick toimi äänittäjänä Manfred Mannin vuonna 1966 ilmestyneellä ”Pretty Flamingo” -singlellä, joka nousi Iso-Britannian listaykköseksi.[2] Samana keväänä Emerickistä tuli tuottaja George Martinin pyynnöstä Beatlesin äänittäjä. Ensimmäinen Beatles-albumi, jolla Emerick työskenteli äänittäjänä, oli samana vuonna ilmestynyt Revolver, jonka päätöskappaleen ”Tomorrow Never Knowsin” lauluosuudet äänitettiin Emerickin ehdotuksesta Leslie-kaiuttimen kautta, jotta kappaleeseen saatiin John Lennonin haluama eteerinen äänimaisema.[2]. Seuraavana vuonna ilmestyneen Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band-albumin johdosta hänelle myönnettiin Grammy-palkinto parhaasta äänitystyöstä. [3]

Emerick ilmoitti heinäkuussa 1968 lopettavansa työt Beatlesin äänittäjänä The Beatles -albumin sessioissa väsyneenä jatkuvaan riitelyyn. Hän palasi vielä yhtyeen äänittäjäksi seuraavana vuonna ilmestyneelle Abbey Road-albumille, voittaen jälleen Grammyn parhaasta äänitystyöstä. [4] 1969 hän siirtyi Beatlesin Apple Corps Ltd. -yhtiön palvelukseen valvomaan yhtiön äänitysstudion rakentamista äänitystöiden ohessa.[5]

The Beatlesin hajoamisen jälkeen Emerick työskenteli muun muassa Paul McCartneyn, Elvis Costellon, Badfingerin, Supertrampin ja Cheap Trickin kanssa.[6]

Beatlesin jälkeen Emerick palkittiin Grammy-palkinnolla vielä kahdesti, vuonna 1974 äänitystyöstään McCartneyn Band on the Run -albumilla ja vuonna 2003 elämäntyöstään.[7]lähde tarkemmin?

Vuonna 2006 Emerick julkaisi Howard Masseyn kanssa koostamat muistelmansa Here, There, and Everywhere: My Life Recording the Music of The Beatles (Gotham Books, ISBN 1-59240-179-1).

Emerick kuoli 2. lokakuuta 2018 sydänkohtaukseen 72-vuotiaana. [8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]