Fotofinlandia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fotofinlandia on Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry:n järjestämä valokuvauskilpailu. Fotofinlandia-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988.[1] Palkinnot rahoitetaan osallistumismaksuilla ja Kopioston valokopiointikorvauksista kerätyillä varoilla.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fotofinlandia-kilpailun tärkeimpänä alkuunpanijana pidetään valokuvauksen taiteilijaprofessorina toiminutta Seppo Savesta. Hänen tavoitteenaan oli luoda jokaiselle suomalaiselle avoin valokuvakilpailu, jonka pääpalkinto mahdollistaisi kuvaajan keskittymisen luovaan työhön tietyksi ajaksi. Kilpailun oli myös tarkoitus nostaa valokuvauksen yleistä arvostusta tasa-arvoisena muiden taidemuotojen kanssa. Kilpailua tukivat ensi vaiheessa Tekniikan Maailma -lehti ja ammattivalokuvaajien Valokuva-lehti. Tekniikan Maailma luopui yhteistyöstä kolmen vuoden jälkeen, ja 1994 tilalle saatiin Helsingin kaupungin kulttuurikeskus. Valokuva-lehden jatkaja Kuva-lehti lopetti ilmestymisensä vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen yhteistyökumppanina oli Kamera-lehti vuosina 2000, 2004 ja 2006.[1]

Alkuvuosien palkintosumma oli sata tuhatta Suomen markkaa, saman verran kuin kirjallisuuden vuosittainen Finlandia-palkinto. Rahasumman kustansivat fotoalan maahantuojat Canon, Nikon, Kodak ja Agfa vuoteen 1996 saakka, minkä jälkeen palkinnot on kustannettu Kopiosto ry:n valokopiointikorvauksista kerätyistä varoista. Palkintosumma pieneni 50 000 markkaan vuonna 1994 ja kaksi vuotta myöhemmin edelleen 30 000 markkaan, minkä lisäksi tosin kaikki finalistit palkittiin 3 000 markan stipendeillä. Suomen siirryttyä euroon 2002 palkintosummaksi tuli 17 000 euroa. Viime vuosina summa on ollut 20 000 euroa.[1]

Fotofinlandia-kilpailun voittajat ja finalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu oli aluksi avoin kaikille osallistujille. Siihen osallistuttiin valokuvasarjalla. Voittajan valitsi joko yksittäinen tuomari tai asiantuntijoiden ryhmä. Vuonna 2016 Fotofinlandiaan tuli kahdeksan eri sarjaa, joiden voittajien joukosta kansainvälinen tuomaristo valitsee lopullisen voittajan. Pääpalkinnon ohella myös kunkin kategorian kolme parasta saa rahapalkinnon.[1][2]

Keskustelu kilpailun luonteesta ja kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fotofinlandia-palkinto on alusta alkaen herättänyt kiivasta keskustelua. Palkinto perustettiin alun perin nostamaan valokuvan arvostusta erityisesti taidemuotona. Alkuvuosien voittajat olivat merkittäviä suomalaisia valokuvaajia, myöhemmin joukossa oli myös dokumenttikuvaajia.[1][11] Valokuvataiteilijat kuuluivat 1988 perustettuun Valokuvataiteilijoiden liittoon, joka ei ollut Finnfoton jäsen. 2000-vuosikymmenellä lehtikuvaajat erosivat Finnfotosta. Valokuvausalan opiskelijat lähtivät järjestöstä kun heidän järjestäytynyt toimintansa loppui. Fotofinlandian sääntöjä uudistettiin palvelemaan jäljelle jäänyttä jäsenkuntaa, jotka olivat pääosin mainos- ja muotokuvaajia sekä valokuvaharrastajia.[2][12] 2010-luvun loppupuolella uudistunutta Fotofinlandiaa on kritisoitu voimakkaasti ja värikkäin sanankääntein esimerkiksi fantasiaestetiikan ja runsaan kuvankäsittelyn suosimisesta ja alkuperäisen tarkoituksensa unohtamisesta.[2][13][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Fotofinlandian 25 vaikuttavaa vuotta Fotofinlandia.fi. Viitattu 12.3.2016.
  2. a b c Niskanen, Markku: Fotofinlandia oli ennen korkeatasoinen valokuvataiteen mittelö, nyt se esittelee voimakkaasti käsiteltyjä vauvakuvia ja fantasiakuvia – mitä kisalle tapahtui?. Helsingin Sanomat, 6.11.2020. Sanoma Osakeyhtiö. Digilehti (maksullinen) Viitattu 6.11.2020.
  3. Uimonen, Anu: Kolmas Fotofinlandia nosti kilvan tasoa. Helsingin Sanomat, 11.1.1991, s. 20. Näköislehti (maksullinen) Viitattu 7.11.2020.
  4. Näyttelyt. Helsingin Sanomat, 3.4.1992, s. 44. Näköislehti (maksullinen) Viitattu 7.11.2020.
  5. Uimonen, Anu: Fotofinlandia-finalistit Kaapelitehtaalla. Helsingin Sanomat, 9.4.1994. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.11.2020.
  6. Suomen Kuvalehti, 20/1996. Näköislehti (maksullinen) (PDF) Viitattu 6.11.2020.
  7. Uimonen, Anu: Närhi vei Fotofinlandian. Helsingin Sanomat, 15.5.1996, s. 35. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.11.2020.
  8. Fotofinlandia 2008 -pääpalkinto Hannes Heikuralle. Suomen Kuvalehti, 21.11.2008. Arkisto (maksullinen) (PDF) Viitattu 6.11.2020.
  9. Fotofinlandian voittaja on Maija Tammi Lehdistötiedote 7 Julkaisija = Finnfoto. 2011. Viitattu 7.11.2020.
  10. Fotofinlandia-palkinto lapsuuden kuvaajalle, katso runolliset kuvat Satakunnan Kansa. 4.3.2016. Viitattu 7.11.2020.
  11. Niskanen, Markku: Fotofinlandia oli ennen korkeatasoinen valokuvataiteen mittelö, nyt se esittelee voimakkaasti käsiteltyjä vauvakuvia ja fantasiakuvia – mitä kisalle tapahtui?. Helsingin Sanomat, 6.11.2020. Digilehti (maksullinen) Viitattu 6.11.2020.
  12. Fotofinlandian 25 vaikuttavaa vuotta Fotofinlandia.fi. Viitattu 12.3.2016.
  13. Lehmusvesi, Jussi: Fotofinlandia vai ”photoshop-Finlandia” – ammatti­kuvaajat närkästyivät rajusti käsitellyistä finaali­töistä valokuva­kilpailussa. Helsingin Sanomat, 12.3.2018. Sanoma Osakeyhtiö. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.11.2020.
  14. Karppanen, Joel: Valokuvakilpailu Fotofinlandia on vitsi, ja sama kamerakerhoskeida on vallannut valtamediankin Ylioppilaslehti. 6.11.2020. Helsinki. Viitattu 7.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]