Espoon uskonto ja uskonnolliset yhteisöt
Tämä artikkeli käsittelee Espoon uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Espoon kaupungissa 50,3 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,8 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 45,9 prosenttia väestöstä.[1] Muun pääkaupunkiseudun tavoin kirkon jäsen kirkon jäsenmäärään vaikuttaa kirkosta eroamisten sekä maahanmuuttajien väestöosuuden kasvaminen. Lisäksi kirkkoon kuuluvaa väkeä muuttaa pois pääkaupunkiseudulta.[2]
Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoon seurakuntayhtymään kuuluu kuusi seurakuntaa: Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoonlahden seurakunta, Olarin seurakunta, Tapiolan seurakunta, Leppävaaran seurakunta sekä Espoon ruotsalainen seurakunta.[3]
Espoon tuomiokirkolla on erityinen profiili Espoon historiassa. Espoon seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1458 ja tuomiokirkko rakentui vuosien 1485–1490 aikana. Samalla paikkalla oli jo 1350–1360 -lukujen vaihteessa puukirkko.[4] Muut kirkot ovat valmistuneet Espoon kaupungistumisen ja kasvun myötä: Tapiolan kirkko 1965, Leppävaaran kirkko 1979, Espoonlahden kirkko 1980 ja Olarin kirkko 1981.[5]
Kaupunkilähetys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elintarvikeaputyötä tehdään Espoossa useiden kristillisten yhdistysten ja seurakuntien yhteistyönä. Hyvä Arki -yhdistys tarjoaa elintarvikeapua Suvelassa sijaitsevassa toimintakeskuksessa.[6] Manna-Avun toimintakeskus sijaitsee Tuomarilassa, jossa se tarjoaa elintarvikeapua ja ylläpitää hävikkipuotia.[7] Lisäksi Espoonlahden seurakunta jakaa hävikkiruokaa.[8] Pelastusarmeija ylläpitää Espoossa asumispalveluyksikköä Asunto Ensin -periaatteella sekä ikäihmisten hoivakotia.[9]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhoillislestadiolainen herätysliike toimi Espoossa pitkään osana Helsingin rauhanyhdistystä. Espoon rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1998 ja vuonna 2005 rauhanyhdistys rakensi oman toimitalon Vanttilaan. Espoon rauhanyhdistys on jäsenmäärältään Suomen 10. suurin rauhanyhdistys.[10][11] Evankelinen lähetysyhdistys järjestää säännöllisesti toimintaa Espoossa.[12] Herännäisten valtakunnalliset Herättäjäjuhlat järjestettiin Espoossa vuonna 2008.[13]
Vapaakirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vapaakristillinen liike on toiminut pääkaupunkiseudulla liikkeen alkuvuosista eli 1800-luvulta lähtien. Erityisesti Matinkylän ja Soukan alueella toimiva Majakka-seurakunta perustettiin vuonna 1998.[14] Espoon vapaaseurakunta perustettiin Helsingin vapaaseurakunnan työn kautta vuonna 2002.[15] Majakka-seurakunta ja Espoon vapaaseurakunta toimiva vuonna 2021 Matinkylään valmistuneessa Valotalossa. Samassa yhteydessä toimivat myös Espoon kristillinen koulu, päiväkoti Aarteet sekä taidekoulu Talentti.[16]
Metodistit aloittivat toimintansa Kauniaisissa vuonna 1912. Betlehem-kirkko rakentui vuonna 1917 ja vuonna 1930 seurakunta irtautui Helsingin yhtyedestä omaksi seurakunnakseen.[17]
Espoon helluntailiike juontaa juurensa 1930-luvulle. Kilossa toiminut helluntaiseurakunta ylläpiti vuosikymmenen aikanan Betlehem-lepokotia Leppävaarassa. Tämän jälkeen helluntailaiset toimivat pitkään Helsingin seurakuntien yhteydessä.[18] 1970-luvulla Espooseen perustettiin sekä suomenkielinen helluntaiseurakunta (1971) että ruotsinkielinen helluntaiseurakunta (1971).[19] 1990-luvulla Espoon helluntaiseurakunta ja helsinkiläiset helluntaiseurakunnat käynnistivät toimintaa Kivenlahdessa ja Espoon keskuksessa.[20] Leppävaaran Lähetyskappeli aloitti toimintansa vuonna 1993.[21]
Ei-kristilliset yhdyskunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Islamilaiset yhdyskunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoossa toimivia islamilaisia yhdyskuntia ovat Espoon Islamilainen Yhdyskunta Suomessa sekä Ikhlas.[22] Muslimeilla on moskeijat Leppävaarassa, Kilossa, Olarissa ja Matinkylässä.[23]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Muuttoliike on uusi syy kirkon jäsenten vähenemiseen pääkaupunkiseudulla Kirkko ja kaupunki. 2.2.2022. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Tietoa Espoon seurakunnista espoonseurakunnat.fi. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Espoon tuomiokirkko: historia Espoon seurakunnat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Kirkot Espoon seurakunnat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Hyvä Arki Hyvä Arki. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Info Manna-Apu . Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Apua ja tukea Espoon seurakunnat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Espoo Pelastusarmeija. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Espoossa on vilkasta Suviseurat. 2022. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Rytkönen, Jussi: Herätysliikkeet mahtuvat kirkon liivintaskuun Kotimaa. 6.2.2014. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Kalenteri Evankelinen lähetysyhdistys. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Seurakunta Majakka-seurakunta. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Historia Espoon vapaaseurakunta. 5.9.2005. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ Espoon kristillinen koulu Hoivatilat. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Elfving, Björn: Metodistkyrkan i Finland 100 år, s. 49. Metodistkyrkan i Finland, 1981. ISBN 951-99587-1-1.
- ↑ Herberts, Arne: Ett folk på väg, s. 59. Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år. Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2.
- ↑ Uskonnot Suomessa - Espoon Helluntaiseurakunta uskonnot.fi. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 31.1.2013.
- ↑ Espoon helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 11.4.2018. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Yhteystiedot Lähetyskappeli. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Islam Uskonnot Suomessa. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ Moskeijoita Suomessa Islam-opas . Viitattu 26.7.2024.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||