Erkki Aho (pääjohtaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Aho (keskellä) Porin kirjastotalon peruskiven muurauksessa vuonna 1975. Hänen vasemmalla puolellaan Mikko Sävelä ja Jouko Tyyri, oikealla Heikki Koski ja Olli Sten.

Erkki Aho (s. 11. toukokuuta 1937 Vehkalahti) oli Kouluhallituksen pääjohtaja vuosina 1973–1991.[1] Aho ajoi kouludemokratian kehittämistä. Puoluekannaltaan hän on sosiaalidemokraatti.

Elämäkertatietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työläisperheessä varttunut Aho valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1958 ja työskenteli ensin opettajana Keski-Suomessa, 1963–1965 Jyväskylän yliopiston assistenttina, 1965–1966 Suomen ensimmäisenä koulupsykologina Lahdessa ja sen jälkeen virkamiehenä kouluhallituksessa. Kouluhallituksen pääjohtajana hän toimi 1973–1991.

Aho vihittiin kasvatustieteen kunniatohtoriksi Oulun yliopistossa 1983, ja hän sai professorin arvonimen 2006.

Toiminta kouluhallituksen pääjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aho aloitti kouluhallituksen pääjohtajana vuoden 1973 alusta Reino Oittisen jäätyä eläkkeelle.

Aho oli jo vuonna 1970 johtanut kouludemokratiatyöryhmää, joka esitti kouluneuvostojen perustamista, mikä toteutui hänen pääjohtajakautensa alussa vuonna 1973.[2]

Kouluneuvostojen epäonnistumisesta ja 1985 tapahtuneesta lakkauttamisesta huolimatta Aho jatkoi pääjohtajana kunnes kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi vuonna 1991. Hänen edeltäjänsä Oittisen kaudella perustetun peruskoulujärjestelmän vakiinnuttaminen ja kehittäminen muodostuikin Ahon kestävimmäksi saavutukseksi.

SDP:n vasenta laitaa edustanut Aho oli edistysmielinen ja kouludemokratiahankkeissa pitkälti samoilla linjoilla kuin Teiniliiton radikaalit, joista monet lukeutuivat taistolaisiin kommunisteihin. Vuonna 2016 julkaistun kirjan mukaan[3] pääjohtaja Aho olisi ollut neuvostoliittolaisia näkökantoja heijastaneen Pirkkalan koulukokeilun keskeinen alullepanija.[4] Aho on kiistänyt väitteen. Seura-lehden julkaiseman artikkelin mukaan kokeilun valvonta ei kuulunut Aholle vaan kouluhallituksen opetusosastolle.[5]

Luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aho oli pitkään Suomi–Neuvostoliitto-Seuran johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja vuosina 1990–1991 sekä Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja 1987–1993.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka kukin on 1994, s. 26. Otava, Helsinki 1994.
  • Kärenlampi, Paavo: Taistelu kouludemokratiasta: Kouludemokratian aalto Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1999.
  • "Lahti oli suunnannäyttäjä. Koulupsykologitoiminta alkoi Suomessa vuonna 1965." Psykologi-lehti 1/2015, s. 14–17.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämäläinen, Irja (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1994, s. 26. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
  2. Kärenlampi: Taistelu kouludemokratiasta, s. 70–72.
  3. Leskinen, Jari: Kohti sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973–75. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-326-0.
  4. Himberg, Petra: Uusi tutkimus esitti Pirkkalan koulukokeilulle vaiettuja mittasuhteita Elävä arkisto. 30.9.2016. Yle. Viitattu 4.6.2020.
  5. Saari, Miia: Dosentti heittäytyi poliitikoksi: Leimasi kirjassaan maanpetoksen valmistelijaksi kouluhallituksen ex-pääjohtajan Seura. 6.10.2016. Viitattu 7.9.2020.