Eero Hautojärvi
| Eero Hautojärvi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. toukokuuta 1908 Ähtäri |
| Kuollut | 14. joulukuuta 1991 Hyvinkää |
| Ammatti | poliisi |
Eero Johannes ”Patu” Hautojärvi (21. toukokuuta 1908 Ähtäri – 14. joulukuuta 1991 Hyvinkää)[1][2][3] oli suomalainen satamatyömies, joka toimi pitkään Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) toimitsijana ja järjestysmiehenä. Hän oli vuonna 1948 lyhyen aikaa Helsingin liikkuvan poliisin komentajana, ja hänen komentamansa osaston kuviteltiin olleen keskeisessä osassa kommunistien väitetysti suunnittelemassa vallankaappauksessa.
Ähtärissä syntynyt Hautojärvi liittyi työväenliikkeeseen työskennellessään Inhan tehtaalla ja toimi myöhemmin satamatyömiehenä Helsingissä. Hänet tunnettiin rajuissa satamatappeluissa karaistuneena kiivaana ja rohkeana miehenä sekä vankkumattomana kommunistina. Liityttyään kommunistinuorten toimintaan hän osallistui 1932 SKP:n kursseille Moskovassa. Hautojärvi joutui pidätetyksi Vilho Pentikäisen vakoilujutun yhteydessä joulukuussa 1933 ja sai kolmen ja puolen vuoden kuritushuonetuomion. Vapauduttuaan vuoden 1936 lopussa hän osallistui vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan 1937–1938. Menomatkalla hän jäi tovereineen kiinni Ranskassa ja joutui viettämään siellä kahdeksan kuukautta vankeudessa ennen pääsyään Espanjaan. Talvisodan ajan Hautojärvi onnistui piilottelemaan Helsingissä. Talvisodan päätyttyä hän perusti yhdessä Urho Oraksen, Lauri Kantolan ja Lauri Vileniuksen kanssa omin päin uuden väliaikaisen johtoelimen SKP:lle. Hautojärvi myös järjesti Helsingissä mellakoita Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran kokousten yhteydessä, kunnes hänet pidätettiin elokuun 1940 alussa. Koko jatkosodan ajan hän oli vankeudessa. Häntä pidettiin Espanjan-taustansa vuoksi liian vaarallisena sijoitettavaksi Pärmin pataljoonaan, ja hän joutui sen sijaan Riihimäen vankilan kautta Koverin keskitysleirille Itä-Karjalaan.[4]
Jatkosodan jälkeen Hautojärvi valittiin ensi alkuun Helsingin kunnantyöntekijöiden SKP:n osaston puheenjohtajaksi. Syksystä 1945 alkaen hän työskenteli kahden vuoden ajan Punaisessa Valpossa, ensin ylimääräisenä kuulustelijana ja keväästä 1946 alkaen passitoimiston apulaispäällikkönä. Hän johti myös SKP:n epävirallista järjestyskaartia. Syksyllä 1947 Hautojärvi nimitettiin liikkuvan poliisin Helsingin osaston toimiupseeriksi ja keväällä 1948 päälliköksi. Hänen alaisuudessaan oli noin sata poliisia, joista ainakin puolet katsottiin kommunisteiksi. Kun Suomen johto huhtikuussa 1948 kuvitteli kommunistien aikovan yrittää vallankaappausta, Helsingin poliisikomentaja Erik Gabrielsson takavarikoi liikkuvan poliisin aseet ja lukitsi ne Suurkirkon kryptaan sekä pidätti Hautojärven virantoimituksesta. Hautojärvi jatkoi SKP:n järjestysmiehenä ja joutui pidätetyksi vuoden 1949 Kemin tapahtumien yhteydessä. Myöhemmin hän toimi SKDL:n toimitsijana ja taloudenhoitajana sekä Helsingin Kulttuuritalon isännöitsijänä ja vahtimestarina.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juusela, Jyrki: Suomalaiset Espanjan sisällissodassa 1936–1939. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-324-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hautojärven kuolinilmoitus, Tiedonantaja 10.1.1992, s. 23.
- ↑ Arkistoyksikkö: 1830: Hautojärvi Eero Johannes (Arkistoitu – Internet Archive) Kansallisarkisto. Viitattu 16.2.2017. (mainitsee syntymäpaikkana Helsingin)
- ↑ Juusela 2003, s. 327, 416, 429. (mainitsee kuolinpaikkana Helsingin)
- ↑ Juusela 2003, s. 135–136, 307, 313–315, 319, 429.
- ↑ Juusela 2003, s. 326–327.