Demolition 23.

Wikipedia
Ohjattu sivulta Demolition 23
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Demolition 23.jpg
Tiedot
Toiminnassa: 19931995
Tyylilaji: punk, glam punk, hard rock, sleaze rock
Kotipaikka: Flag of the United States.svg New York, USA
Flag of Finland.svg Helsinki, Suomi
Laulukieli: englanti
Jäsenet
Michael Monroe Laulu, huuliharppu
Sam Yaffa Basso, taustalaulu
Nasty Suicide Kitara, taustalaulu
Jimmy Clark Rummut, taustalaulu
Entiset jäsenet
Jay Hening Kitara, taustalaulu
Levy-yhtiöt
Renegade Nation  

Demolition 23. oli Michael Monroen johtama suomalais-yhdysvaltalainen Hanoi Rocksin jälkeinen hard rock-, glam punk, glam rock- ja punkvaikutteinen yhtye, joka toimi vuosina 19931995. Se on edelleen ainut Hanoi Rocksin jälkeinen yhtye, jossa on ollut enemmistö Hanoi Rocksin alkuperäiskokoonpanosta. Vuonna 2002 uudelleen perustetussa Hanoi Rocksissa on vain Michael Monroe ja Andy McCoy, kun taas Demolition 23:ssa oli Monroen lisäksi Nasty Suicide ja Sam Yaffa. Yhtyeestä piti tulla uusi menestyvä ja kokoonpanoltaan kiinteä yhtye, jolla olisi mahdollisuudet uuteen Hanoi Rocksin tyyliseen menestykseen.

Yhtyeen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 New Yorkissa laulaja Michael Monroe ja basisti Sam Yaffa päättivät perustaa yhtyeen Michael Monroe & Friends. Mukana yhtyeessä oli Damned-yhtyeen entinen rumpali Rat Scabies ja Bruce Springsteenin E-Street Bandissa vaikuttanut kitaristi Little Steven. Tosin jo vuonna 1993, kun yhtyeen nimeksi oli vaihtunut Demolition 23, Scabies korvattiin Jimmy Clarkilla ja Little Steven Star Star -yhtyeessä ja Johnny Thundersin kanssa soittaneella kitaristilla Jay Heningillä.

Vuonna 1994 yhtye julkaisi ainoaksi jääneen, yhtyeen nimeä kantavan albumin Demolition 23. Kitaristi Jay Hening tipahti pois yhtyeestä, kun hän ei päässyt passiongelmiensa takia Euroopan- ja Japanin-kiertueelle. Monroe otti Heningin tilalle Hanoi Rocksin entisen kitaristin ja ystävänsä Nasty Suiciden, joka ilmoitti yllättäen lehdistötilaisuudessa Tavastian keikan jälkeen 12. elokuuta olevansa yhtyeen pysyvä jäsen. Suicide oli eronnut Cheap and Nasty -yhtyeestään maaliskuussa 1994.

Yhtye esiintyi 14. helmikuuta 1995 Tavastia-klubilla Helsingissä. Esiintymisestä teki historiallisen se, että ainoastaan sillä keikalla ovat Hanoi Rocksin jäsenet, rumpalia lukuun ottamatta, esiintyneet yhdessä Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeen. Andy McCoy nimittäin tuli lavalle soittamaan yhdessä Nasty Suiciden, Michael Monroen ja Sam Yaffan kanssa Hanoi Rocksin kappaleet "Problem Child", "In the Year '79" ja "I Feel All Right".

Yhtye hajosi hyvästä alusta ja levyn hyvästä vastaanotosta huolimatta vuonna 1995, kun Nasty Suicide erosi yhtyeestä kesken Euroopan- ja Britannian-kiertueen. Britanniassa levy oli ollut "Indie Record Charts" -listan ykkösenä sekä saanut hyvät arvostelut. Nasty Suiciden eroaminen lamaannutti yhtyeen ja Michael Monroen muuttaessa takaisin Suomeen kesällä 1995 sekä Jay Heningin tehdessä itsemurhan huhtikuun lopulla 1997 toiveet yhtyeen kokoamisesta uudelleen katosivat.

Yhtyeen hajoamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajoamisen jälkeen Michael Monroe teki suomalaismuusikoiden ja Demolition 23. -rumpalin Jimmy Clarkin kanssa yhteistyötä Suomessa. Jimmy Clark oli rumpalina myös Monroen sooloalbumilla Peace of Mind. Monroe jatkoi soolouraansa Hanoi Rocksin uudelleenperustamiseen saakka. Sam Yaffa soitti Jan Stenforsiksi nimensä takaisin muuttaneen Nasty Suiciden kanssa tämän viimeisellä ja ainoalla soololevyllä Vinegar Blood. Stenfors siirtyi levyn jälkeen siviilielämään ja Sam Yaffa palasi takaisin Yhdysvaltoihin. Sam Yaffa vaikuttaa nykyään yhtyeissä Mad Juana, New York Dolls, ja Michael Monroen uudelleen vuonna 2010 kootussa sooloyhtyeessä.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]