Demolition 23. (albumi)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Demolition 23.
Demolition 23.
Studioalbumin Demolition 23. kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  1994
 Julkaistu 1994
 Tuottaja(t) Little Steven
 Tyylilaji sleaze rock, hard rock, punk
 Kesto 38.06
 Levy-yhtiö Renegade Nation
Music For Nations

Demolition 23. on Demolition 23:n ensimmäinen ja ainoa albumi, joka julkaistiin vuonna 1994. Levy ja yhtye on yksi menestyneimmistä, ellei menestynein Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeinen albumi, jolla soittavat entiset yhtyeen jäsenet. Levy menestyi hyvin, mutta pian julkaisua seuranneiden kiertueiden jälkeen yhtye käytännössä hajosi alkuvuodesta 1995, kun yhtyeen uudeksi kitaristiksi tullut ex-Hanoi Rocks Nasty Suicide erosi yhtyeestä levyttääkseen sooloalbumin.

Vuonna 1993 ex-Hanoi Rocks-laulaja Michael Monroe halusi kasata yhtyeen, joka tekisi hänelle sooloalbumin. Basistiksi Monroe otti heti ex-Hanoi Rocks basisti Sam Yaffan. Jimmy Clark otettiin rumpuihin ja Jay Hening kitaristiksi. Yhtyeen pohjana oli vuonna 1992 perustettu yhtye Michael Monroe & Friends, jonka kokoonpano oli ollut Michael Monroe (laulu), Sam Yaffa (bassokitara), Little Steven (kitara) ja Rat Scabies (rummut).

Michael Monroe antoi uudelle vuoden 1993 kokoonpanolle ja sen esikoisalbumille nimen Demolition 23., joka löytyi William Burrougs'n kirjasta Exterminator. Levy äänitettiin Power Station Studios-studiolla New Yorkissa kahdessa viikossa. Miksaajana ja äänittäjänä toimi Ben Fowler. Levy on masteroitu "Sterling Soundissa", New Yorkissa. Tuottajana toimi Little Steven. Levy julkaisi alun perin japanilainen Renegade Nation, ja lisäksi Britanniassa sen julkaisi Music For Nations.

Tyyliltään levy edustaa punkin ja hard rockin sekoitusta. Kappaleissa voi toki kuulla myös Hanoi Rocksin vaikutuksen. Kappale "I Wanna Be Loved" on Johnny Thunders-cover, "Ain't Nothin' to Do The Dead Boys-cover ja Endangered Species UK Subs-cover. Muuten kappaleen sanoitukset kertovat aikojen muuttumisesta ja ystävien menettämisen surusta. Esimerkiksi kappale "Hammersmith Palais" kertoo samannimisestä lontoolaisklubista, jossa Hanoi Rocks kävi katsomassa yhtyeitä. Levyn julkaisun aikoihin klubi oli jo suljettu. Kappaleisiin on siis vaikuttanut nostalgia ja havainnot siitä, että asiat ovat muuttuneet eivätkä välttämättä positiivisesssa mielessä, eivätkä palaa enää koskaan ennalleen.

Levy on omistettu 3. kesäkuuta 1990 kuolleelle Stiv Batorille. Etukannen kuvan on ottanut Mark Higashino ja takakannen George Du Bose, joka on myös suunnitellut levyn asun. Levyn Demolition 23.-logon on suunnitellut Sam Yaffa, joka toimi levyn taideavustajana ja suunnitteli bändin logon, kun päävastaajana toimivat Monroe ja hänen vaimonsa Jude Wilder.

Nasty Suicide ei soita levyllä, koska hän tuli yhtyeeseen vasta, kun Jay Hening ei päässyt passiongelmien takia Yhdysvalloista kiertueelle Eurooppaan ja Japaniin.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nothin's Alright – 3.29 (säv. Monroe/Wilder/Steven Van Zandt)
  2. Hammersmith Palais – 3.59 (säv. Monroe/Wilder/Van Zandt)
  3. The Scum Lives On – 3.40 (säv. Monroe/Wilder/Van Zandt)
  4. Dysfunctional – 4.24 (säv. Monroe/Wilder/Van Zandt)
  5. Ain't Nothin' to Do – 3.23 (Dead Boys -cover, säv. Bator/Chrome)
  6. I Wanna Be Loved – 2.37 (säv. Johnny Thunders)
  7. You Crucified Me – 5.27 (säv. Monroe/Wilder/Van Zandt)
  8. Same Shit Different Day – 3.22 (säv. Monroe/Wilder/Van Zandt)
  9. Endangered Species – 3.36 (UK Subs -cover, säv. Harper/Garratt)
  10. Deadtime Stories – 4.09 (säv. Monroe/Wilder)

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]