UK Subs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
UK Subs
UK Subs esiintymässä vuonna 2007
UK Subs esiintymässä vuonna 2007
Tiedot
Toiminnassa 1976
Tyylilaji punk rock
Laulukieli englanti
Jäsenet

Charlie Harper, laulu (1976–)
Steve Straughan
Jamie Oliver
Alvin Gibbs

Aiheesta muualla
Kotisivut

U.K. Subs on loppuvuodesta 1976 Lontoossa perustettu, laulaja Charlie Harperin johtama brittiläinen punk-yhtye. U.K. Subs on lyhenne alun perin pidemmästä nimestä Subversives. Yhtye julkaisi aluksi singlejä. Niistä kuusi ylsi Ison-Britannian top 40 -listalle.[1]

U.K. Subsin jäsenet Harperia lukuun ottamatta ovat vaihtuneet verrattain tiuhaan jo ensimmäisistä vuosista alkaen, mutta se ei ole estänyt yhtyettä keikkailemasta aina näihin päiviin asti.[1]

Charlie Harper perusti U.K. Subsin vuonna 1976. Harperin aiempi kokoonpano The Marauders soitti rhythm and blues -tyyppistä musiikkia, mutta Lontoon klubeilla esiintyneet The Damned ja Sex Pistols innoittivat vaihtamaan tyyliä punk rockiin.[1] Hän perusti Subversives-nimisen yhtyeen, jonka jäsenet olivat kitaristi Nicky Garratt, basisti Steve Slack ja rumpali Pete Davies. Yhtyeen nimi lyhennettiin pian muotoon U.K. Subs.[2]

U.K. Subs aloitti esiintymisen Lontoon klubeilla ja sai merkittävää huomiota BBC:n vaikutusvaltaiselta DJ:ltä John Peeliltä, joka kutsui yhtyeen kahteen radioäänitykseen vuosina 1977 ja 1978. Vaikka bändin tunnettuus kasvoi, he saivat levytyssopimuksen vasta vuonna 1979 GEM Recordsin kanssa, joka julkaisi heidän ensimmäisen albuminsa Another Kind Of Blues (1979). Albumia pidetään brittiläisen punk rockin klassikkona ja se määritti heidän tunnusomaisen tyylinsä. Yhtyeen musiikki oli yksinkertaista ja tarttuvaa brittipunkia, joka muistutti alkuvaiheen Clashia, mutta raskaammalla otteella.[2]

Monien punk- ja new wave -yhtyeiden hajotessa (kuten Sex Pistols, X-Ray Spex ja Generation X) tai kokeillessa uusia suuntia (kuten Clash ja Damned), U.K. Subs osoitti, että yksinkertaiselle punkrockille oli yhä yleisöä. Another Kind of Blues nousi yllättäen Britannian listalla sijalle 21. Yhtyeen toinen albumi, vuoden 1980 Brand New Age, menestyi vielä paremmin, nousten sijalle 18. Samana vuonna julkaistiin kaksi live-albumia: Crash Course, joka nousi Britannian listan sijalle kahdeksan, ja ilman bändin lupaa julkaistu Live Kicks. Elokuvaohjaaja Julien Temple dokumentoi heidän live-esiintymisensä elokuvassa Punk Can Take It![2].

UK Subs-yhtyeen laulaja Charlie Harper

Vaikka useat brittipunk-bändit kohtasivat Yhdysvalloissa välinpitämättömän yleisön, U.K. Subsin ensimmäinen Pohjois-Amerikan kiertue järjestettiin jo vuonna 1980. Samana vuonna yhtye koki ensimmäiset suuret kokoonpano muutoksensa, kun rumpali Davies sairastui ja hänen tilalleen tuli Steve Roberts. Myös basisti Slack jätti bändin ja hänen tilalle tuli Alvin Gibbs. Uuden kokoonpanon ensimmäinen julkaisu oli "Party In Paris" single, jossa The Damned-yhtyeen Captain Sensible soitti koskettimia. Sitä seurasi UK Subs albumi Diminished Responsibility, ja kiertue Euroopassa.

Diminished Responsibility -albumin myötä yhtye saapui myös Suomeen kiertueelle, joissa heidän lämmittelybändinä toimi suomalainen Hanoi Rocks. Yhtyeen jäsenet ystävystyivät Hanoi Rocksin kanssa ja myöhemmin Charlie Harper ja Alvin Gibbs perustivat sivuprojektin, The Urban Dogsin, johon liittyi mukaan Hanoi Rocksin kitaristi Andy McCoy. Vuonna 1982 U.K. Subs siirtyi NEMS Recordsille ja heidän ensimmäinen levynsä uudella levy-yhtiöllä oli Endangered Species, jota pidetään yleisesti yhtenä heidän parhaimmista levyistä.[2]

Seuraavina vuosina U.K. Subs kiersi jatkuvasti Britanniassa, Euroopassa ja Japanissa ja julkaisi lukuisia studioalbumeita, livelevyjä ja kokoelmia. UK Subs oli ensimmäinen lännen punk-bändi, joka kiersi kommunistisessa Puolassa, joka oli edelleen kenraali Jaruzelskin alaisuudessa.[3] Charlie Harperin periksiantamattomuus varmisti, että U.K. Subs jatkoi toimintaansa 1980-luvulta eteenpäin, vaikka yhtyeen kokoonpano muuttui usein. Esimerkiksi Rancid-yhtyeen Lars Frederiksen liittyi bändiin lyhyesti 1990-luvun alussa. Ajan myötä U.K. Subsista tuli entistä nopeampi ja suoraviivaisempi. Heidän musiikkinsa sai myöhemmin vaikutteita myös heavy metallista.[2]

U.K. Subsin pitkäaikainen rumpali Steve Roberts kuoli 68-vuotiaana lokakuussa 2022.[2]

UK Subsin vaikutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993, Guns N' Roses levytti cover version UK Subs yhtyeen kappaleesta "Down on The Farm," albumilleen The Spaghetti Incident? Suomessa UK Subsin kappaleita on esittänyt Michael Monroe. Hän on levyttänyt Demolition 23-yhtyeen kanssa cover version UK Subs yhtyeen kappaleesta Endangered Species. UK Subsia ei aina muisteta punkin historiasta kertovissa tv-ohjelmissa. Silti he saavuttivat neljä top 20 -albumia ja ovat kestäneet paljon pidempään kuin useimmat punk-aikalaisensa. He ovat yhä yksi Britannian rakastetuimmista bändeistä punk-fanien keskuudessa.[2]

Pääartikkeli: UK Subsin diskografia
  • Another Kind of Blues (1979)
  • Brand New Age (1980)
  • Crash Course (1980)
  • Diminished Responsibility (1981)
  • Endangered Species (1982)
  • Flood of Lies (1983)
  • Gross Out USA (1984)
  • Huntington Beach (1985)
  • In Action (1985)
  • Japan Today (1987)
  • Killing Time (1988)
  • Mad Cow Fever (1991)
  • Normal Service Resumed (1993)
  • Occupied (1996)
  • Peel Sessions 1978-79 (1997)
  • Quintessentials (1997)
  • Riot (1997)
  • Universal (2002)
  • Violent State (2005)
  • Work In Progress (2011)
  • XXIV (2013)
  • Yellow Leader (2015)
  • Ziezo (2016)
  • Subversions (2018)
  • Subversions II (2019)
  • Reverse Engineering (2022)
  1. a b c U.K. SUBS | full Official Chart History | Official Charts Company www.officialcharts.com. Viitattu 28.7.2019.
  2. a b c d e f g Deming, Mark: U.K. Subs Biography All Music. Viitattu 20.11.2024.
  3. Ogg, Alex: No More Heroes - A complete history of UK Punk from 1976 to 1980. Cherry Red Books, 2006.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä yhtyeeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.