DRG-järjestelmä
DRG-järjestelmä on sairaanhoidossa käytettävä potilashoidon luokittelujärjestelmä, jossa hoito ja potilastapaukset ryhmitellään diagnoosin ja muiden potilaasta kirjattujen tietojen perusteella lääketieteellisesti ja kustannuksiltaan samankaltaisiin ryhmiin. DRG tulee sanoista diagnosis related group.[1] Ryhmät ovat kansallisesti määriteltyjä ja niitä on esim. Suomessa käytössä olevassa NordDRG-ryhmittelijässä noin 900.[2] Kullakin DRG-ryhmällä on sen tarkoittamaa hoitoa kuvaava koodi ja nimi.[3]
DRG-luokittelujärjestelmää käytetään sairaanhoidon palvelujen tuotteistuksessa, hinnoittelussa ja laskutuksessa sekä sairaaloiden toiminnan ja talouden analysoinnissa ja tuottavuusvertailuissa.[1][4] DRG-järjestelmän käyttö laskutuksessa tarkoittaa sairaaloiden laskutusta vakuutusyhtiöiltä, valtiolta, maakunnilta tai kunnilta riippuen maan sairaanhoidon järjestelmästä. DRG-ryhmiin perustuvassa laskutuksessa potilaan hoito laskutetaan kiinteällä DRG-ryhmän keskihinnalla, riippumatta hoidon todellisista kustannuksista.[5][6] Outlier-rajoilla voidaan määritellä erityisen kalliit ja halvat potilastapaukset laskutettavaksi todellisten kustannusten mukaan tai outliereille voidaan määritellä erillismaksuja.[6][7]
DRG-järjestelmä syntyi alun perin Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Nykyisin järjestelmä on käytössä useissa maailman maissa.[8][9]
DRG-ryhmittelyn tietojärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DRG-ryhmittelyn tietojärjestelmä muodostuu DRG-ryhmistä, jotka määritellään kansallisesti tai valtioiden välisenä yhteistyönä asiantuntijaorganisaatioissa. Suomessa käytössä olevan NordDRG-luokittelujärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa yhteispohjoismainen Nordic Casemix Centre.[10][11] Esimerkiksi Yhdysvalloissa DRG-ryhmät määrittää valtion sairausvakuutusta (Medicare) varten liittovaltion virasto: Centers for Medicare & Medicaid Services (CMS).[12][13] Isossa Britanniassa määrittelyt tekee National Cacemix Office Britannian julkista terveydenhuoltoa (NHS) varten.[14]
DRG-tietojärjestelmään kuuluu keskeisenä osana DRG-ryhmittelijä, joka on tietokoneohjelma, joka ryhmittelee potilaan saaman hoidon tiettyyn DRG-ryhmään kuuluvaksi potilaasta kirjattujen tietojen perusteella. Pää- ja sivudiagnoosin lisäksi ryhmittelyyn vaikuttavat potilaalle mahdollisesti tehty kirurginen toimenpide sekä potilaan ikä, poistumistapa, hoidon kesto ja mahdolliset komplikaatiot.[15] Tietojärjestelmään sisältyy myös ohjelma, jonka avulla lasketaan potilaan hoidon todelliset kustannukset sairaalan suoritehinnaston perusteella.[16]
DRG-järjestelmän synty ja käyttö eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DRG-järjestelmän synty Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DRG-järjestelmän kehittivät Yhdysvalloissa 1970-luvulla Yalen yliopiston tutkijat Robert B. Fetter ja John D. Thompson. DRG-järjestelmä sai alkunsa, kun heidät kutsuttiin kehittämään paikalliselle yliopistolliselle sairaalalle järjestelmää suoritteiden ja kustannusten mittaamiseksi vastauksena valtion sairausvakuutuksen Medicare-ohjelman rekisteröintivaatimuksiin. Fetterin ja Thompsonin ensimmäisessä DRG-luokittelujärjestelmässä, jonka he kehittivät vuonna 1973, oli 333 DRG-ryhmää. DRG-järjestelmän lopullinen versio sisälsi 470 DRG-ryhmää. Sen kehitystyöstä vastasi Yalen yliopiston terveydenhuoltojärjestelmien johtoryhmä ja kehitystyön rahoituksesta HCFA (Health Care Financing Administration), joka oli CMS:n edeltäjä. Vuonna 1983 DRG-ryhmät otettiin Yhdysvalloissa käyttöön valtion sairausvakuutuksesta sairaaloille suorittamien maksujen perusteena.[17][18]
DRG-järjestelmä otettiin Yhdysvalloissa käyttöön sairaanhoidon kustannusten kasvun hidastamiseksi. Sairaaloiden saama vakiohinta tietyn DRG-ryhmän potilaan hoidosta kannusti niitä tuottamaan hoidon taloudellisesti ja tehokkaasti verrattuna aikaisemmin käytössä olleeseen kustannusten korvaamiseen perustuvaan järjestelmään.[13] Yhdysvalloissa valtion sairausvakuutuksesta sairaaloille maksamat korvaukset perustuvat edelleen DRG-järjestelmään. Myös tietyt yksityiset sairausvakuutusyhtiöt käyttävät DRG-maksujärjestelmää.[5]
Käyttö eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DRG-järjestelmän innovaatio levisi Yhdysvalloista hyvin nopeasti muihin maihin. Ensimmäisenä Eurooppaan ja Australiaan. Ranskan terveysministeriön isännöimään DRG-konferenssiin vuonna 1984 osallistui viisi Euroopan maata (Belgia, Ranska, Irlanti, Alankomaat ja Portugali). Vuonna 1987 Lissabonissa pidettyyn konferenssiin osallistui 15 Euroopan maata. Kokouksessa sovittiin perustettavaksi asiantuntijaverkosto (Systems Network) DRG-luokitusten kehittämiseksi Euroopan maille. Samanaikaisesti eurooppalaisen kehityksen kanssa Australiassa pidettiin vuonna 1984 kansallinen DRG-konferenssi.[17]
DRG-järjestelmät otettiin Euroopassa ensimmäisenä käyttöön Portugalissa vuonna 1984, Ranskassa 1991 ja Englannissa vuonna 1992. DRG on nykyisin käytössä useimmissa Euroopan maista. Järjestelmiä käytetään paitsi laskutuksen perusteena myös sairaaloiden resurssien allokointiin ja suunnitteluun sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaukseen (taulukko 1).[19]
Useimmat Euroopan maat käyttävät omia kansallisesti määriteltyjä DRG-ryhmiä. Irlannilla, Portugalilla ja Espanjalla on käytössä joko Yhdysvaltain tai Australian DRG-ryhmät.[19] Pohjoismaat, Viro ja Latvia käyttävät yhteistä NordDRG-luokittelua, mutta kullakin maalla on siitä maakohtaiset erityispiirteet huomioon ottavat DRG-ryhmittelyt.[20]
Australiassa kansallinen AN-DRG-ryhmittely valmistui vuonna 1992 ja vuonna 2005 DRG-järjestelmä otettiin käyttöön julkisten sairaaloiden rahoituksen perusteena.[21]
DRG-järjestelmä on käytössä myös mm. Japanissa,[22] Venäjällä,[23] Thaimaassa[24] ja Kiinassa osittaisena Pekingin alueella.[25]
DRG-järjestelmä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa DRG-järjestelmän käyttö alkoi 1980-luvun lopulla, kun Yhdysvalloissa käytössä olleen DRG-luokittelun pohjalta kehitettiin suomalainen FinDRG-järjestelmä vuonna 1987. NordDRG-luokitusjärjestelmä tuli käyttöön 1990-luvun puolivälissä. FinDRG:tä ja NordDRG:tä käytettiin alkuvuosina pääasiassa sairaaloiden toiminnan analysointiin ja tuottavuusvertailuihin.[8][19]
Suomen Kuntaliitto käynnisti vuonna 2005 sairaaloiden tuotteistuksen standardointi-hankkeen (SaTu-hanke) tarkoituksena ottaa DRG-järjestelmä käyttöön sairaanhoitopiirien kunnilta laskuttamien palvelujen tuotteistuksessa ja hinnoittelussa.[26] Hankkeen loppuraportti[27] ja suositukset[28] DRG-pohjaisen laskutuksen toteuttamiseksi valmistuivat vuonna 2007. Tavoitteena oli DRG-ryhmiin perustuvan laskutuksen käyttöönotto sairaaloissa vuoteen 2011 mennessä.[26] Monissa sairaanhoitopiireissä DRG-pohjainen laskutus oli alkanut jo ennen SaTu-hanketta. Vuonna 2005 se oli kymmenellä sairaanhoitopiirillä käytössä.[29]
Kansallisen DRG-keskuksen toiminta käynnistyi vuonna 2005 osana Suomen Kuntaliiton tytäryhtiön Finnish Consulting Group Oy:n toimintaa. Keskuksen tehtävänä on DRG:n käyttöön liittyvä konsultointi, DRG-luokittelun ylläpito ja kehittäminen sekä DRG-painokertoimien tuottaminen.[29][9]
Vuonna 2019 DRG-järjestelmä oli käytössä kaikissa Suomen 20 sairaanhoitopiirissä (ilman Ahvenanmaata). Toiminnan ja talouden analysoinnissa ja suunnittelussa järjestelmää käyttivät kolmea lukuun ottamatta kaikki sairaanhoitopiirit. Kuntalaskutuksen perusteena DRG-ryhmittelyä käytti 12 sairaanhoitopiiriä.[30]
Taulukossa 2. on esimerkkejä erikoissairaanhoidon DRG-ryhmistä, niiden nimistä, koodeista ja kuntalaskutushinnoista HUS:n vuoden 2020 hinnaston perusteella.[31]
THL:n sairaaloiden tuottavuuden benchmarking-tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aikaisemmin Stakes aloitti DRG-ryhmittelyyn perustuvat Suomen sairaaloiden tuottavuuden benchmarking-tutkimukset 2000-luvun alussa.[32] Tutkimukset on siitä lähtien toteutettu vuosittain. Sairaaloiden tuottavuuden vertailututkimuksessa sairaalan tuotos lasketaan painottaen DRG-ryhmien suoritemäärät (hoitojaksot, avohoitokäynnit) DRG-ryhmien kustannuspainoilla. Sairaalan kustannukset perustuvat sairaanhoitopiirien kirjanpidon perusteella ilmoittamiin tietoihin. Tuottavuus lasketaan sairaaloittain vertailukelpoisten DRG-painotettujen suoritteiden (DRG-pisteiden) ja kustannusten suhdelukuna.[4] Tuottavuuden benchmarking-tutkimuksessa ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirit.[33]
Taulukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa
|
Käyttöönotto
|
Alkuperäinen tarkoitus
|
Päätarkoitus 2010
|
Koodi
|
DRG-ryhmä
|
Hinta €
|
Hinta alaraja
|
Hinta yläraja
|
Outlier
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b NordDRG–opas 2019 - Sivut 4-5 Kansallinen DRG–keskus - FCG-konsultointi Oy. Arkistoitu 15.2.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ NordDRG–opas 2019 - Sivu 7 Kansallinen DRG-keskus - FCG KonsultointiOy. Arkistoitu 15.2.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ DRG-tuotehinnat - Lasten ja nuorten sairaudet - Sivu 2 HUS Palveluhinnasto 2020. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Sairaaloiden toiminta ja tuottavuus - Tilaston menetelmäkuvaus 14.5.2020. THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Elizabeth Davis: How a DRG Determines How Much a Hospital Gets Paid VeryWellHealth.com. 9.3.2020. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Kustannuslaskennan ohje - Sivut 15-17 NordDRG-opas 2019. Kansallinen DRG–keskus - FCG Konsultointi Oy. Arkistoitu 9.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Outlier Payments Centers for Medicare & Medicaid Services (CMS.cov). Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Satu Kapiainen, Mikko Peltola, Unto Häkkinen, Hanna Rättö: DRG:n käyttö ja toimivuus Euroopassa - Sivut 7-8 Raportti 42/2012. THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Tuotteistus ja potilas- ja asiakasryhmittelyt Suomen Kuntaliitto. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ NordDRG-opas 2019 - Sivu 5 Kansallinen DRG–keskus - FCG KonsultointiOy. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 7.1.2020.
- ↑ We fulfill the Casemix needs in healthcare Nordic Casemix Centre. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ MS-DRG Classifications and Software Centers for Medicare & Medicaid Services (CMS.cov). Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b John Biebelhausen, Jennifer Cowart, Aaron Hamilton: Who makes the rules? CMS and IPPS The Hospitalist. 12.10.2019. Society of Hospital Medicine. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Development of the Healthcare Resource Groups National Casemix Office team. NHS National Health Service. Arkistoitu 9.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ NordDRG–opas 2019 - Sivut 6-7 Kansallinen DRG–keskus - FCG Konsultointi Oy. Arkistoitu 15.2.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Petra Kokko: Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi Sote-johdon neuvottelupäivät. 14.2.2017. FCG Konsultointi Oy. Arkistoitu 9.1.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Reinhard Busse, Alexander Geissler, Wilm Quentin, Miriam Wiley: Diagnosis-Related Groups in Europe - Sivut 3-5 European Observatory on Health Systems and Policies Series. 2011. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Judith Mistichelli: Diagnosis Related Groups (DRGs) and the Prospective PaymentSystem: Forecasting Social implications Bioethics Research Library. Kesäkuu 1984. The Joseph and Rose Kennedy Institute of Ethics. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b c d Reinhard Busse, Alexander Geissler, Wilm Quentin, Miriam Wiley: Diagnosis-Related Groups in Europe - Sivut 10-12 European Observatory on Health Systems and Policies Series. 2011. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ NordDRG–opas 2019 - Sivut 21-22 Kansallinen DRG–keskus - FCG-konsultointi Oy. Arkistoitu 15.2.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Caryn Bredenkamp, Sarah Bales, Kristiina Kahur: Transition to Diagnosis-Related Group (DRG) Payments for Health - Sivu 17 Lessons from Case Studies. 2020. World Bank. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Payment System Japan Health Policy Now. Health and Global Policy Institute. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Russian DRG manual for hospital and day case care in 2017 13.7.2017. Med Tech Reimbursement Consulting. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Thailand to share knowhow of DRG payment system 30.7.2020. National Health Security Office. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Diagnosis-Related Groups' Payment Reform in Beijing Chinese Medical Journal 131(14): 1763–1764. 20.7.2018. The National Center for Biotechnology Information NCBI. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b DRG-hanke FCG Finnish Consulting Group. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa 2007. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ SaTu-suositukset Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa. 2007. Suomen Kuntaliitto. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Heikki Punnonen: NordDRG etenee ja kehittyy Lääkärilehti 5/2005. 4.2.2005. Suomen Lääkärilehti. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ NordDRG–opas 2019 - Sivut 26-27 Kansallinen DRG–keskus - FCG Konsultointi Oy. Arkistoitu 15.2.2021. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ a b Palveluhinnasto 2020 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Raimo Tuomainen, Mauno Tuomainen: Benchmarking-arviointi ja erikoissairaanhoidon alueelliset erot Yhteiskuntapolitiikka 68:2. 2003. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Sairaaloiden toiminta ja tuottavuus 14.5.2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Viitattu 7.1.2020.