Corkin kreivikunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Corkin kreivikunta
County Cork
Contae Chorcaí
Vaakuna
Vaakuna
Kreivikunnan sijainti Irlannissa
Kreivikunnan sijainti Irlannissa
Valtio Irlanti
Provinssi Munster
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Cork
Pinta-ala 7 402,94[1] km²
Väkiluku (2016) 416 574[1]
 – väestötiheys 56,3[1] as./km²
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus C[1]
 – ISO 3166 IE-CO
Kreivikunnan internetsivut

Corkin kreivikunta (iiriksi Contae Chorcaí) on Irlannin tasavallan kreivikunta Munsterin historiallisessa provinssissa maan lounaisosassa. Se ympäröi Corkin kaupunkia, joka toimii sen hallinnollisena pääkaupunkina. Kreivikunnassa on 416 574 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala on 7 402,94 neliökilometriä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Corkia kutsutaan usein ”Kapinalliseksi kreivikunnaksi” (The Rebel County) sen värikkään historian takia. Corkilaiset tukivat Perkin Warbeckia vuonna 1491 ruusujen sodan aikana. Myös Irlannin sisällissodassa vuosina 1922–1923 Cork asettui Ison-Britannian ja Irlannin sopimusta vastustaneiden kapinallisten puolelle.

Suuri osa nykyisestä Corkista oli aikanaan osa Deis Muinin kuningaskuntaa (Etelä-Munster), jota hallitsi MacCarthy Mor -klaani. Normannien hyökkäyksen hälkeen 1100-luvulla MacCarthy-klaani ajettiin nykyiseen Länsi-Corkiin ja Kerryn kreivikuntaan. Pohjoisesta ja itäisestä Corkista tuli Hiberno-Normannien aluetta Fitzgeraldien hallituskauden aikana. Corkin kaupunki annettiin Englannin kuninkaallisen konsession haltuun, ja se toimikin vuosisatoja vanhan englantilaisen kulttuurin etuvartioasemana.

Vuonna 1491 Corkilla oli vahva asema ruusujen sodan yhteydessä, kun Perkin Warbeck, Englannin kruunun tavoittelija, rantautui Corkiin ja yritti värvätä tukijoukkoja syrjäyttääkseen Englannin kuninkaan Henrik VII:n. Corkin pormestari ja muutamat muut vaikutusvaltaiset kansalaiset lähtivät Warbeckin kanssa Englantiin. Kapinan tukahduttua nämä kuitenkin vangittiin ja teloitettiin. Corkin nimitys ”Rebel County” juontuu näiltä ajoilta; myöhemmin koko maata alettiin kutsua kapinalliseksi.

Geraldiinien aikakausi loppui desmondilaiskapinoihin 1569–1573 ja 1579–1583. Suuri osa Corkin kreivikuntaa tuhottiin kapinoiden aikana, erityisesti toisen desmondilaiskapinan aikoihin. Myöhemmin pakkoasutuksen aikoihin englantilaiset siirtolaiset asuttivat suuren osan Corkia. Vuonna 1601 ratkaiseva Kinsalen taistelu (iiriksi Cath Cionn tSáile) saavutti Corkin, josta Englannin miehitystä johdettiin vuosisatoja. Kinsale oli ollut espanjalaisten maihinnousupaikka yhdeksänvuotisessa sodassa vuosina 1594–1603, jolloin nämä tukivat irlantilaisia kapinallisia.

1900-luvulla Cork oli feeniläisten sekä Irlannin parlamentaarisen puolueen (Irish Parliamentary Party) keskus. Kreivi­kunta oli sissien keskus Irlannin itsenäisyyssodan aikana 1919–1921. Siellä toimi kolme corkilaista IRA:n prikaatia, yksi niistä itse Corkin kaupungissa. Prikaatien merkittävimpiin sotatoimiin kuuluvat muun muassa Kilmichaelin väijytys marraskuussa 1920 ja Crossbarryn väijytys maaliskuussa 1921. Vastavallankumoukselliset poliisivoimat (Black and Tans) tuhosivat Corkin kaupungin keskustan joulukuussa 1920 monien muiden kaupunkien tavoin. Eräs Tom Barryn johtama eteläcorkilainen IRA:n sissiosasto tuli tunnetuksi Ken Loachin elokuvasta The Wind That Shakes the Barley (2006).

Irlannin sisällissodan aikana 1922–1923 suurin osa IRA:n yksiköistä Corkissa asettui vastustamaan Ison-Britannian ja Irlannin sopimusta. Vuoden 1922 heinäkuusta elokuuhun kreivikunta kantoi nimeä Munsterin tasavalta. Vapaavaltion kannattajat kuitenkin valloittivat kreivikunnan ja kaupungin elokuussa 1922 hyökkäyksillä sekä maalta että mereltä käsin. Sodan loppuvaiheessa vapaavaltion vastustajat kävivät sissisotaa Michael Collinsin johtamia joukkoja vastaan. Michael Collins, joka oli vapaavaltion keskeisempiä johtajia, syntyi lähellä Cloankiltyä ja salamurhattiin sisällissodan loppuvaiheessa Béal na Bláthissa. Sekä Cloankilty että Béal na Bláth sijaitsevat Länsi-Corkissa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Corkin kreivikunnassa on kaksi Gaeltacht-aluetta, joissa iiri on edelleenkin enemmistön kieli. Alueet ovat Múscraí (englanniksi Muskerry), joka sijaitsee kreivikunnan pohjoisosissa, ja Oileán Chléire (englanniksi Cape Clear), joka on lännessä oleva saari, jonne pääsee ainoastaan lautalla.

Kulttuuri ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Corkin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Blarneyn kivi (Blarney Stone) ja Cobh, josta monet irlantilaiset maastamuuttajat lähtivät Yhdysvaltoihin, Australiaan, Kanadaan, Uuteen-Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Cobh oli myös viimeinen satama, jossa Titanic pysähtyi ennen uppoamistaan. Corkin kaupunki on Irlannin tasavallan toiseksi suurin kaupunki ja Munsterin hallinnollinen keskus. Kreivikunnan läntisin alue, Länsi-Cork, on suosittu turistikohde pienine kylineen ja lukemattomine saarineen, joita ovat muun muassa Sherkin saari, Oileán Chléire (Cape Clear Island) ja Durseyn saari. Myös Irlannin lounaisin kolkka Mizen Head sijaitsee Corkin kreivikunnassa. Länsi-Cork on tunnettu luonnonkauneudestaan, kauniista rannoista ja ystävällisistä ihmisistä sekä ilmapiiristä. Monet tunnetut käsityöläiset, muusikot, runoilijat ja näytelmäkirjailijat ovat Corkista kotoisin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ireland: Administrative Division Citypopulation.de. Viitattu 25.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]