Ruusujen sota

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yorkin ruusu
Lancasterin ruusu

Ruusujen sota tai ruusujen sodat (engl. Wars of the Roses) on yhteisnimitys vuosina 14551485 käydyille monimutkaisille taisteluille Englannin kruunusta Lancasterin ja Yorkin sukujen välillä. Molemmat suvut olivat Plantagenetin suvun haaroja, joiden juuret ulottuivat Edvard III:een. Nimitys ”ruusujen sota” on keksitty jälkikäteen, ja se tulee sukujen tunnusmerkeistä: Lancasterin punaisesta ja Yorkin valkoisesta ruususta. Lancaster-sukua kannatettiin pääosin maan pohjois- ja länsiosissa, kun taas York-suvun kannatus oli suurinta etelässä ja idässä. Ruusujen sota ei kuitenkaan juuri koskettanut väestön valtaosaa, vaan oli aateliston sisäistä valtakamppailua. Ruusujen sota oli eräs tärkeimpiä tekijöitä aateliston vallan heikentymisessä, sillä ylhäisaatelisia kuoli taisteluissa suuret määrät, mikä valmisti maata Tudor-suvun hallintaan, jossa valta oli keskitettyä. Tudor-suku yhdisti kilpailevat suvut keskenään, kun Henrik VII polveutui äitinsä kautta Juhana Gentistä eli ensimmäisestä Lancasterin herttuasta. Tätä Beaufortin sukuhaaraa pidettiin kyseenalaisena valtaistuimelle, joten Henrik VII nai Yorkin Elisabetin ja varmisti näin jälkeläistensä olevan oikeutettuja valtaistuimelle. Punavalkoinen Tudorin ruusu symboloi Henrikin ja Elisabetin liittoa ja ruusujen sodan loppumista.

Taisteluita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikhard III.
  • St. Albansin taistelu (1455) oli sodan ensimmäinen taistelu. Se syttyi, kun sijaishallitsija Rikhard, Yorkin herttua ei suostunut luopumaan vallasta kuningas Henrik VI:n parannuttua mielisairaudesta. Yorkilaiset voittivat.
  • Wakefieldin taistelu (1460), jonka lancasterilaiset voittivat, ja jossa Yorkin herttua Rikhard sai surmansa.
  • Towtonin taistelu (1461) oli suuri taistelu, johon osallistui aikalaisarvioiden mukaan jopa 100 000 miestä (myöhemmät arviot ovat olleet pienempiä). Yorkilaiset voittivat Rikhardin pojan Edvard IV:n johdolla. Henrik VI pakeni ja joutui myöhemmin vangiksi. Towtonia on pidetty verisimpänä Englannin maaperällä käytynä kenttätaisteluna.
  • Barnetin taistelu (1471), joka taisteltiin Edvard IV:n palatessa maanpaosta ja jossa hän löi lancasterilaiset. Warwickin jaarli, joka oli ensin tukenut yorkilaisia mutta loikannut lancasterilaisten puolelle, kaatui,
  • Tewkesburyn taistelu (1471), joka käytiin pian Barnetin taistelun jälkeen ja oli myös voitto Yorkin suvulle. Henrik VI teloitettiin pian tämän jälkeen ja Edvard IV palasi valtaistuimelle.
  • Bosworthin taistelu (1485), jossa Henrik Tudor (Henrik VII) löi Edvard IV:n veljen, vallan kyseenalaisesti veljenpojaltaan ottaneen Rikhard III:n, nousi kuninkaaksi ja aloitti Tudor-hallitsijasuvun valtakauden. Ruusujen sota käytännössä päättyi tähän taisteluun.

Avainhenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla on yksinkertaistettu sukupuu Lancaster- ja York-suvuista. WarRosesFamilyTree.png

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]