Clare Winger Harris

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Clare Winger Harris
Clare Winger
Science Wonder Quarterly -lehdessä 1929 julkaistu kuva.
Science Wonder Quarterly -lehdessä 1929 julkaistu kuva.
Henkilötiedot
Syntynyt18. tammikuuta 1891
Freeport, Illinois, Yhdysvallat
Kuollut26. lokakuuta 1968 (ikä 77)
Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti kotirouva, kirjailija
Puoliso Frank Clyde Harris
Lapset 3
Muut tiedot
Aktiivisena 1920–1930-luvut
Tyyli tieteiskirjallisuus

Clare Winger Harris (1891–1968) oli yhdysvaltalainen eräs ensimmäisistä tieteiskirjallisuutta kirjoittaneista naisista. Hänen tuotantonsa ilmestyi Weird Talesin ja Amazing Storiesin kaltaisissa pulp-lehdissä 1920- ja 1930-luvuilla.[1] Harris kirjoitti myös historiallisen romaanin Persephone of Eleusis (1923).[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Clare Winger syntyi Illinoisissa 1891. Hän luki lapsena paljon ja oli kiinnostunut mm. Jules Vernestä ja H. G. Wellsistä.[1] Vuonna 1917 hänen isänsä julkaisi Verne-vaikutteisen romaanin The Wizard of the Island, or The Vindication of Prof. Waldinger. Ei tiedetä, oliko perheen tieteiskirjallisuusharrastus isän vai tyttären aloittama.[3]

Winger opiskeli massachusettsilaisessa Smith Collegessa, joka tunnettiin luonnontieteistä kiinnostuneitten naisten opinahjona. Valmistuttuaan hän matkusteli Euroopassa ja Egyptissä. Vuonna 1912 Winger avioitui chicagolaisen insinöörin Frank C. Harrisin kanssa. Iowan Fairfieldiin asettunut pariskunta sai kolme poikaa, ja Clare Harris pitikin itseään ensisijaisesti kotirouvana. Väestönlaskennassa hän ilmoitti työkseen ”ei ammattia”.[1]

Harrisin esikoisteos, romaani Persephone of Eleusis: A Romance of Ancient Greece, ilmestyi 1923.[3] Heinäkuussa 1926 hän julkaisi ensimmäisen tieteisnovellinsa ”A Runaway Worldin” pulp-lehti Weird Talesissa. Se sijoittuu tulevaisuuteen, jossa Maapallo ja Mars sinkoutuvat radoiltaan tähtienväliseen avaruuteen ja ihmiskunta joutuu tuottamaan tarvitasemansa lämmön atomivoimalla.[1] Vuodenvaihteessa 1926–1927 hän osallistui tieteislehti Amazing Storiesin novellikilpailuun, sijoittui 359:n osallistujan joukosta kolmannelle sijalle ja sai 500 dollarin[a] palkinnon.[3] Harrisista tuli pian lehden suosittu vakioavustaja.[1]

Viimeisen novellinsa Harris julkaisi Science Wonder Quarterlyn toukokuun 1930 numerossa, minkä jälkeen 39-vuotias kirjailija keskittyi lastensa kasvattamiseen.[3] Vanhempiensa tapaan näistä tuli tiedemiehiä ja insinöörejä.[1]

Kirjailijanuran päättymisen jälkeen Harrisin vaiheista ei tiedetä paljoakaan.[3] Vuonna 1947 hän julkaisi omakustanteisen novellikokoelman Away from the Here and Now.[2] Kirja voitti losangeleslaisen kirjailijayhdistyksen palkinnon.[1]

Harris kuoli kotonaan Pasadenassa lokakuussa 1968.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harrisilta julkaistiin 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa toistakymmentä tieteisnovellia. Ne ovat toiminnantäyteisiä kertomuksia, jotka heijastelevat optimistista uskoa tieteen ja teknologian mahdollisuuksiin. Toisaalta hänen tuotannossaan näkyy Frankensteinin ja muun goottilaisen tieteiskirjallisuuden vaikutus, ja hän kritisoi novelleissaan tapaa, jolla naiset jätettiin tiedeyhteisön ulkopuolelle. Teknologian ohella Harris käsitteli novelleissaan yhteiskunnallisia teemoja, seksuaalisuutta ja sukupuolta[1] sekä ihmisyyden rajoja,[2] mikä oli sotienvälisen ajan tieteiskirjallisuudelle epätavallista. Monet hänen päähenkilöistään ovat ajalle epätyypillisiä itsenäisiä ja toiminnallisia naisia,[1][2] ja Jane Donawerth (2022) pitää häntä esimerkkinä varhaisesta feministisestä tieteiskirjallisuudesta.[2]

Harrisin ainoa romaani Persephone of Eleusis on muinaiseen Kreikkaan sijoittuva kertomus vailla yliluonnollisia aineksia.[2]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jane Donawerthin (2022) mukaan Harris ei ollut ensimmäinen pulp-lehdissä julkaissut naispuolinen tieteiskirjailija (Francis Stevensiä oli julkaistu Weird Talesissa jo 1923), mutta hän oli ensimmäinen, jonka ura käynnistyi fantasia- ja tieteislehdistä.[2] Lisa Yaszekin ja Patrick B. Sharpin (2016) mukaan Harris oli ensimmäinen nainen, joka julkaisi tieteiskirjallisuuteen erikoistuneissa lehdissä novelleja omalla nimellään. Tämä herätti herätti joissakin aikalaisissa kummastusta: kun Harris sijoittui Amazing Storiesin kilpailussa kolmanneksi, päätoimittaja Hugo Gernsback totesi, etteivät ”naiset yleisesti ottaen ole hyviä tieteisfiktion kirjoittajia, sillä heidän koulutuksensa ja yleinen suuntautumisensa tieteellisiin seikkoihin on rajoittunutta”. Todellisuudessa Harris oli hyvin perillä tieteen kehityksestä ja seurasi tarkasti aikansa tiedejournalismia.[1]

Vuonna 1931 Harris hahmotteli Wonder Storiesille lähettämässään lukijakirjeessä tieteiskirjallisuuden luokitusjärjestelmää ja luetteloi 16 tyypillistä aihetta, joita olivat esimerkiksi ”säteitä ja värähtelyjä käsittelevät tarinat”, ”keinotekoisen elämän luominen”, ”luonnonmullistukset” sekä ”jättiläismäiset ihmissyöjäkasvit”. Yaszek ja Sharp (2016) arvelevat luokituksen olleen ensimmäinen laatuaan.[1]

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Persephone of Eleusis: A Romance of Ancient Greece (romaani, 1923)
  • Away from Here and Now: Stories in Pseudo-Science (novellikokoelma, 1947)
  • The Fate of the Poseidonia (sähkökirja, 2011)
  • The Artificial Man and Other Stories (novellikokoelma, 2019)

Novellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”A Runaway World” (Weird Tales, heinäkuu 1926)
  • ”The Fate of the Poseidonia” (Amazing Stories, kesäkuu 1927)
  • ”A Certain Soldier” (Weird Tales, marraskuu 1927)
  • ”The Miracle of the Lily” (Amazing Stories, huhtikuu 1928)
  • ”The Menace of Mars” (Amazing Stories, lokakuu 1928)
  • ”The Fifth Dimension” (Amazing Stories, joulukuu 1928)
  • ”The Evolutionary Monstrosity” (Amazing Stories Quarterly, talvi 1929)
  • ”The Diabolical Drug” (Amazing Stories, toukokuu 1929)
  • ”The Artificial Man” (Science Wonder Quarterly, talvi 1929)
  • ”A Baby on Neptune” (Amazing Stories, joulukuu 1929, kirjoitettu Miles J. Breuerin kanssa)
  • ”The Ape Cycle” (Science Wonder Quarterly, kevät 1930)
  • ”The Vibrometer” (Science Fiction, 1933)

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Vuoden 2023 rahassa noin 8 500 dollaria[4] eli noin 7 700 euroa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Yaszek, Lisa & Sharp, Patrick B. (toim.): Sisters of Tomorrow. The First Women of Science Fiction, s. 8–9. Middletown, Connecticut: Wesleyan University Press, 2016. ISBN 9780819576255. Google-kirjat (viitattu 6.4.2023). (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g Donawerth, Jane: Harris, Clare Winger (Toim. John Clute & David Langford) The Encyclopedia of Science Fiction. 12.9.2022. London & Reading: SFE Ltd & Ansible Editions. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Liptak, Andrew: The Pioneering Clare Winger Harris Kirkus. 2.7.2015. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)
  4. ↑ $500 in 1926 is worth $8,498.31 today CPI Inflation Calculator. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)
  5. ↑ 8,500 USD to EUR - Convert US Dollars to Euros xe. Viitattu 12.4.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Clare_Winger_Harris&oldid=21546170”