Christopher Plummer
| Christopher Plummer | |
|---|---|
 Christopher Plummer vuonna 2014. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Arthur Christopher Orme Plummer |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1929 Toronto, Ontario, Kanada |
| Kuollut | 5. helmikuuta 2021 (91 vuotta) Connecticut, Yhdysvallat |
| Ammatti | näyttelijä, ääninäyttelijä |
| Puoliso |
Tammy Grimes (1956–1960) Patricia Lewis (1962–1967) Elaine Taylor (1970–2021) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1953–2021 |
| Merkittävät roolit |
Sound of Music Beginners All the Money in the World |
| Palkinnot | |
|
Paras miessivuosa Oscar |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Arthur Christopher Orme Plummer (13. joulukuuta 1929 Toronto, Ontario – 5. helmikuuta 2021 Connecticut, Yhdysvallat[1]) oli kanadalainen näyttelijä, jonka ura ulottui seitsemälle vuosikymmenelle ja sisälsi rooleja niin elokuvissa, televisiossa kuin teatterissakin. Kenties parhaiten hänet tunnetaan roolistaan kapteeni Georg von Trappina musikaalielokuvassa Sound of Music (1965).
Vuonna 2012 Plummerista tuli kaikkien aikojen vanhin Oscar-voittaja, kun hän sai 82-vuotiaana parhaan miessivuosan palkinnon roolistaan Beginners-elokuvassa.[2] Plummer sai Oscar-ehdokkuuden myös vuonna 2018 elokuvasta All the Money in the World. Hän oli tuolloin vanhin koskaan ehdolla ollut näyttelijä.[3][4]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Christopher Plummer syntyi Isabella Mary Plummerin ja John Orme Plummerin ainoaksi lapseksi 13. joulukuuta 1929. Plummerin äiti oli Kanadan pääministerin, John Abbottin lapsenlapsi.[5] Plummer oli myös sukua näyttelijä Nigel Brucelle, joka tunnettiin roolisuorituksistaan tohtori Watsonina Sherlock Holmes -elokuvissa.[5] Plummerin vanhemmat erosivat vain viikkoja poikansa syntymän jälkeen. Eron jälkeen Plummerin äiti ja tädit kasvattivat hänet. Plummerin äiti arvosti suuresti taiteita, ja hän oli usein lapsena äitinsä mukana seuraamassa balettia, oopperaa ja eri näytelmiä.[5][6][7]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plummer kiinnostui pianon soittamisesta ja halusi tulla konserttipianistiksi. Plummer muutti kuitenkin mielensä, sillä hänen mukaansa ammattipianistin työ olisi ollut hyvin yksinäistä ja kovaa työtä.[8][7] Plummer kiinnostui kouluikäisenä näyttelemisestä, ja hänen ensimmäinen roolisuorituksensa oli 15-vuotiaana herra Darcyna näytelmässä Ylpeys ja ennakkoluulo.[9][10]
Plummer sai Ottawassa vuonna 1950 ensimmäisen roolin ammattinäyttelijänä. Tämän hän jälkeen työskenteli joitakin vuosia kanadalaisissa repertuaariteattereissa. Hänen ensiesiintymisensä New Yorkissa vuonna 1954 herätti heti kriitikoiden huomiota, ja seuraavana vuonna hän alkoi tehdä nimeä American Shakespeare Festival Companyssä Shakespeare-näyttelijänä. Plummerin ensimmäinen elokuvaesiintyminen tapahtui vuonna 1958 elokuvassa Viattomuuden kukka.[11]
Huipulle Sound of Musicista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viattomuuden kukan jälkeen Plummer sai vuonna 1959 ensimmäisen Tony-ehdokkuutensa näytelmästä J.B. ja Emmy-ehdokuutensa Hallmark Hall of Fame -antologiasarjan jaksosta. Hän alkoi saada monia rooleja teatterissa ja valkokankaalla, ja vuonna 1965 Plummer kohosi kansainväliseksi tähdiksi musikaalista Sound of Music. Von Trappien perheen tositarinaan perustuneessa elokuvassa Plummer näytteli leskimiestä kapteeni von Trappia, joka rakastuu lastenhoitajaksi palkkaamaansa nuoreen nunnaan. Vaikka elokuva oli suuri menestys, Plummer on myöhemmin kertonut ylenkatsoneensa roolia aikanaan. Hän kutsui itseänsä vanhanaikaiseksi teatterinäyttelijäksi, joka ei arvostanut elokuvien tekemistä.[8]
Plummer jatkoi Sound of Musicin jälkeen uraansa teatterissa, ja vuonna 1974 hän sai uransa ensimmäisen Tony-palkinnon näytelmästä Cyrano, jossa hän näytteli pääroolia. Kaksi vuotta myöhemmin Plummer palkittiin myös Emmyllä minisarjasta The Moneychangers. Plummerin 1970-luvun lopun keskeisimpiä elokuvia olivat Vaaleanpunaisen pantterin paluu (1975), Man Who Would Be King – Seikkailujen sankarit (1975) ja Yli esteiden (1978).[8] Seikkailujen sankarissa hän näytteli Rudyard Kiplingiä ja Murhassa tilauksesta (1979) Sherlock Holmesia.[12]
Plummer näytteli 1980-luvulla Shakespearen Broadway-tuotannoissa. Othellossa (1982) hän oli Iago ja Macbethissä (1988) päähahmo. Plummerin televisioprojekteja olivat puolestaan minisarja Okalinnut ja lastenelokuva The Velveteen Rabbit (1985), jossa Plummer toimi kertojana.[8] Toisen Emmynsä hän puolestaan voitti lastensarjasta Madeline (1993–1995). Palkinto tuli parhaasta voice over -suorituksesta.[11] Plummerin elokuvauralla monia 1980- ja 1990-luvun rooleja ei erityisesti arvosteta, mutta huippukohtia olivat klingonikapteeni elokuvassa Star Trek VI – Tuntematon maa (1991), rasistinen vankilan kappalainen elokuvassa Malcolm X (1992) ja virologi elokuvassa 12 apinaa (1995).[12] Plummer sai kehuja myös roolisuorituksestaan toimittaja Mike Wallacena elokuvassa The Insider – sisäpiirissä (1999). Hänen seuraavia tuotantojaan olivat muun muassa draama Kaunis mieli (2001) ja trilleri Cold Creek Manor (2003).[8]
2000-luvulla vanhimmaksi Oscar-voittajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plummerin ura jatkui 2000-luvun alussa monipuolisesti, sillä hän teki edelleen säännöllisesti elokuvia ja teatteritöitä.[8] Seikkailuelokuva National Treasure – kansallisaarre sai ensi-iltansa vuonna 2004 sekä romanttinen komedia Vain koiraihmisille ja poliittinen draama Syriana vuonna 2005. Broadwayllä hän näytteli vuonna 2004 Shakespearen Kuningas Learissa ja vuonna 2007 Inherit the Windissä. Hän sai molemmista roolitöistä Tony-ehdokkuuden.[8]
Plummerin ensimmäinen Oscar-palkintoehdokkuus tuli vasta vuonna 2010, kun hän oli ehdolla parhaasta miessivuosasta elokuvasta Viimeinen asema, jossa hän näytteli kirjailija Leo Tolstoita.[8] Vaikka Oscar menikin Christoph Waltzille, Plummerin kysyntä kasvoi.[12] Oscarin hän voittikin jo seuraavana vuonna elokuvasta Beginners, jossa hän näytteli vanhoilla päivillään kaapista ulos tulevaa isää.[8] Plummer oli vanhin oscarin voittanut näyttelijä.[12]
Vuonna 2014 Plummer kiersi yhden miehen näytelmänsä A Word or Two kanssa. Samana vuonna valmistui romanttinen elokuva Elsa & Fred ja seuraavana vuonna Danny Collins. Plummer sai puolestaan roolin J. Paul Gettynä elokuvasta All the Money in the World, kun Kevin Spaceyä vastaan oli nostettu useita syytöksiä seksuaalisesta ahdistelusta. Plummer joutui uudelleenkuvaamaan kohtauksia vain muutamia viikkoja ennen alkuperäistä julkaisupäivää. Tästä huolimatta hänelle myönnettiin elokuvasta sekä Golden Globe- että Oscar-ehdokkuus.[8] Hän oli 88-vuotiaana vanhin ehdokkuuden saanut näyttelijä.[12]
Plummer jatkoi uraansa aina 90-vuotiaaksi saakka, ja vuonna 2018 hän näytteli elokuvassa Boundaries ja seuraavanan vuonna elokuvassa Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä.[8]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plummer oli elämänsä aikana kolme kertaa naimisissa. Hän solmi ensimmäisen avioliittonsa näyttelijä Tammy Grimesin kanssa vuonna 1956 ja heille syntyi vuonna 1957 tytär Amanda, joka myöhemmin jatkoi vanhempiensa jalanjäljissä näyttelijänä.[5] Grimes ja Plummer erosivat vuonna 1960. Vuosina 1962–1967 Plummer oli naimisissa brittiläisen journalistin, Patricia Lewisin kanssa.[5] Kolmannen vaimonsa, näyttelijä Elaine Taylorin, kanssa Plummer meni naimisiin vuonna 1970.[5]
Plummer kuoli rauhallisesti kotonaan 91-vuotiaana 5. helmikuuta 2021. Kuolemaan johtaneena syynä oli Plummerin aiempi kaatuminen ja siitä saatu päävamma.[13][14]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Plummerille myönnettiin Oscar-, Tony-, Bafta-, Golden Globe- ja Emmy-palkintojen lisäksi myös lukuisia muita palkintoja ja kunnianosoituksia elämänsä aikana. Näitä olivat muun muassa:
- 1968: Order of Canada -kunniamerkki
- 1986: American Theater Hall of Famen jäsenyys
- 1997: Oma tähti Kanadan Walk of Famelle.
- 1999: The National Arts Club of American elämäntyöstä myöntämä kultainen mitali
- 2001: Kanadan kenraalikuvernöörin luovuttama elämäntyöpalkinto
- 2002: Jason Robards Award -palkinto nimikkeellä "Excellence in the Theatre".[15]Plummer oli ensimmäinen henkilö, jolle palkinto myönnettiin.[16]
- 2004: The Shakespeare Society Medal -mitali
- 2006: John Gielgud Award -palkinto
Lisäksi Plummerilla oli kolme New York Drama Desk Award -palkintoa ja kunniatohtorin arvonimi McGillin, Toronton, Ryersonin, Western Ontarion, Ottawan ja Guelphin yliopistoissa sekä Juilliardissa.[15]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Natale, Richard: Christopher Plummer, Legendary ‘Sound of Music’ Star, Dies at 91 Variety. 5.2.2021. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Sivuosa-Oscar kaikkien aikojen vanhimmalle voittajalle Yle Uutiset. 27.2.2012. Viitattu 27.2.2012.
- ↑ Episodi episodi.fi.
- ↑ Ikärasismia Hollywoodissa: Oscareita vanhoille ja nuorille yle.fi.
- ↑ a b c d e f Christopher Plummer nndb.com.
- ↑ Christopher Plummer: The Canadian Holmes bakerstreetdozen.com.
- ↑ a b Christopher Plummer famouscanadians.org.
- ↑ a b c d e f g h i j k Christopher Plummer Biography The Biography.com. 5.2.2021. &E Television Networks. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Montrealer Christopher Plummer triumphs at Academy Awards montreal.ctvnews.ca.
- ↑ Back to his school days archive.vn.
- ↑ a b Christopher Plummer Encyclopedia Britannica. 5.2.2021viitattu=5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Andrew Pulver: Christopher Plummer, Sound of Music star and oldest actor to win an Oscar, dies aged 91 The Guardian. 5.2.2021. Guardian News & Media Limited. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Christopher Plummer, Sound of Music star and oldest actor to win an Oscar, dies aged 91 the Guardian. 5.2.2021. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Bruce Weber: Christopher Plummer, Actor From Shakespeare to ‘The Sound of Music,’ Dies at 91 The New York Times. 5.2.2021. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Christopher Plummer thecanadianencyclopedia.ca.
- ↑ Christopher Plummer Awarded First Robards Award, c/o NYC's Roundabout, April 22 playbill.com.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Christopher Plummer Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Christopher Plummerin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa