Chris Spedding

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Chris Spedding vuonna 1979.

Chris Spedding (alkuperäiseltä nimeltään Peter Robinson, s. 17. kesäkuuta 1944 Staveley, Derbyshire) on englantilainen rock- ja jazzkitaristi, jolla on myös laaja studiomuusikkoura.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spedding ei ehtinyt nähdä isäänsä, joka oli lentäjä ja kuoli sodassa. Äiti antoi hänet adoptoitavaksi, missä yhteydessä myös nimi vaihtui.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spedding soitti 1960-luvulta alkaen bändeissä ja studiomuusikkona. Hänen oman arvionsa mukaan studiomuusikkouran alkua edesauttoi, että Jimmy Page ja Big Jim Sullivan olivat siirtyneet urallaan eteenpäin.[1]

Spedding soitti muun muassa Dusty Springfieldin, Jack Brucen, John Calen, Roy Harperin, Roxy Musicin, Bryan Ferryn, Harry Nilssonin ja Sixto Rodriguezin levyillä ja kiertueilla sekä ensimmäisessä Jesus Christ Superstar -levytyksessä. Spedding soitti myös anonyymisti eri yhtyeiden, kuten Bay City Rollersin, levyillä.[2] Spedding oli lisäksi mukana BBC:n The Wombles -lastenohjelman pohjalta toimineessa samannimisessä yhtyeessä. Yhtye esiintyi tv:ssä vompeliasuissa.[3][4] Spedding teki myös soololevytyksiä. Vuonna 1975 hänellä oli Iso-Britannian Top 20:ssä hitti "Motorbikin". Seuraavana vuonna Spedding levytti Vibratorsin kanssa "Pogo Dancing" -kappaleen ja esitteli kykyään jäljitellä kitaristeja singlellä "Guitar Jamboree". Hän tuotti Sex Pistols -yhtyeen ensimmäiset demot 15. toukokuuta 1976. Speddingin mukaan tämä tapahtui, koska hän osti vaatteita Malcolm McLarenin ja Vivienne Westwoodin Sex-kaupasta.[5] Samana vuonna Spedding esiintyi vielä Top of the Pops -ohjelmassa Bryan Ferryn kitaristina kappaleessa "Let's stick together".[4]

Vuonna 1978 Spedding siirtyi Robert Gordonin kitaristiksi. Levytys ”Rock Billy Boogie” on Gordonin tunnetuimpia. 1980-luvulla Spedding soitti Joan Armatradingin Me Myself I -levyllä, Nina Hagenin NunSexMonkRockilla sekä Paul McCartneyn Give My Regards to Broad Streetillä ja Tom Waitsin Rain Dogsilla.

Spedding on soittanut uransa aikana useissa yhtyeissä sekä levyttänyt toistakymmentä sooloalbumia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Garth Cartwright: Chris Spedding: the best-connected guitarist you've never heard of Classic Rock Magazine. 20.2.2015. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  2. Coy, Wayne: Bay City Babylon: The Unbelievable But True Story of the Bay City Rollers, s. 42. Cactus Moon Publishing, 2005.
  3. David Mead: One for the road - Chris Spedding: “Spinal Tap moments? I’ve appeared in a Womble suit… that probably covers that one” MusicRadar. 29.10.2018. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  4. a b Paul Gorman: Chris Spedding: A 1970s Unsung Style Hero Flashbak. 22.11.2016. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  5. Dmitry M. Epstein: Interview with Chris Spedding DMME.net. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)


Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.