Celebesinkakadu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Celebesinkakadu
Gelbwangenkakadu 8559.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kakadut Cacatuidae
Suku: Töyhtökakadut Cacatua
Laji: sulphurea
Kaksiosainen nimi

Cacatua sulphurea
Gmelin, 1788

Celebesinkakadun levinneisyys
Celebesinkakadun levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Celebesinkakadu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Celebesinkakadu Commonsissa

Celebesinkakadu eli aiemmalta nimeltään keltatöyhtökakadu[2] (Cacatua sulphurea) on äärimmäisen uhanalainen Indonesiasta kotoisin oleva kakadulaji.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oranssitöyhtöinen celebesinkakadu.
Cacatua sulphurea citrinocristata, joka joissain lähteissä kuvataan omana lajinaan.

Celebesinkakadu on kooltaan noin 33–35 cm ja sen pääväri on valkoinen. Posken kohdalla, sekä siipien ja pyrstön alapinnoilla on kuitenkin keltaista väritystä. Celebesinkakadun päätä koristaa koristeellinen, kirkkaan keltainen töyhtö. Kultatöyhtökakadu muistuttaa ulkonäöltään celebesinkakadua, mutta on kuitenkin kooltaan huomattavasti suurempi, noin 44–50 cm pitkä alalajista riippuen. Celebesinkakadu ääntelee usein hyvin kovaäänisesti, mutta päästelee myös hiljaisempia vihellyksiä ja vingahduksia.[1] Sen huuto on revityn ja karkean kuuloinen.

Celebesinkakadulla, kuten muillakin papukaijoilla, on suuri koukkunokka, ja varpaat jakautuneet kaksi eteen ja kaksi taakse. Jalat ovat tumman harmaat, nokka musta. Naaraiden silmät ovat punaruskeat, koirailla tummemmat, jopa mustat.[3]

Celebesinkakadulla on useita alalajeja, joiden ulkonäkö vaihtelee hieman. Esimerkiksi alalajin Cacatua sulphurea citrinocristata töyhtö on enemmän oranssi kuin keltainen. Joissain lähteissä, esim. World Parrot Trustin tietokannan[4] ja BirdLife Internationalin[5] mukaan tämä on oma lajinsa erillisenä celebesinkakadusta.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmen kuukauden ikäinen poikanen Děčínin eläintarhassa.

Celebesinkakaduja tavataan Indonesian ja Itä-Timorin alueella Sumban, Komodon, Timorin, Sulawesin, Sumbawan ja Rincan saarilla, sekä joillakin muilla pienemmillä saarilla. Vuonna 2007 lajin maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioitiin vain alle 7 000 yksilöä, joista 3 200-5 000 eli Sumban saarella.[1] Lajin alkuperäisen elinalueen ulkopuolella sitä tavataan myös Hongkongissa, jossa elävät yksilöt polveutuvat vapaaksi päästetyistä lemmikeistä.[6] Hongkongin tapaan lajia tavataan myös Singaporessa.[1]

Lajia pidettiin aikaisemmin kokonaan riippuvaisena tiheälatvaisesta metsäympäristöstä, mutta sitä tavataan myös aukeilla savanneilla. Laji tarvitsee kuitenkin puita pesimistä varten. Lajin pesimäkausi kestää syyskuusta toukokuuhun ja se rakentaa pesänsä puun koloihin. Kolot ovat usein muiden eläinlajien tekemiä ja sijaitsevat usein kuolleissa ja lahoavissa puissa.[1]

Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Celebesinkakadujen kannat ovat pudonneet romahdusmaisesti. Suurimmat syyt tälle ovat laiton eläinkauppa ja elinympäristön tuhoutuminen metsien katoamisen seurauksena. Paikallinen väestö tämän lisäksi suhtautuu lintuun tuhoeläimenä.[7] Lintuja on pyritty suojelemaan erilaisin projektein paikallisissa kylissä. Sen kuvaa tuhoeläimenä on pyritty ehkäisemään esimerkiksi istuttamalla auringonkukkaviljelmiä, joiden tarkoituksena on houkutella linnut pois paikallisten viljelijöiden viljelmiltä.[1]

Historiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Celebesinkakadun tai kultatöyhtökakadun alalajin lahjoitti sulttaani al-Kamil keisari Fredrik II:lle. Tieto on peräisin Fredrik II:n teoksesta De arte venandi cum avibus. Lajia ovat selvitelleet suomalaiset tutkijat, ja tutkimuksen perusteella on voitu osoittaa varhaisin kulttuuriyhteys Euroopan ja Wallacen linjan itäpuolisten alueiden välillä.[8]

Lemmikkinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Celebesinkakadu ei ole kovin yleinen lemmikkinä, mutta sitä tavataan myös Suomessa.

Hoidoltaan ja vaatimuksiltaan se muistuttaa muita lemmikkilintuja: Voidakseen hyvin se tarvitsee muun muassa lajitoverin tai samaan sukuun kuuluvan lintutoverin seuraa, paljon tilaa, lajityypillisen ruokavalion, runsaasti erilaisia virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.

Isojen kakadujen ominaispiirteitä lemmikkinä ovat niiden kova ääni, aktiivisuus, älykkyys ja loputon tuhovimma. Linnut tarvitsevat paljon aktiviteetteja, sallittua tuhottavaa (kuten puuleluja ja oksia) sekä omistajan, joka on valmis sietämään niiden kaikki lintumaiset puolet. Kakadut eivät ole tunnettuja puhuja- tai matkijalajeja. Celebesinkakadu on lemmikkinä pitkäikäinen, todistettu ikäennätys vankeudessa on 49,7 vuotta.[9]

Celebesinkakadu kuuluu CITES I/A -liitteeseen, jonka vuoksi kaikessa siihen liittyvässä kaupankäynnissä myös Suomen sisällä linnulle vaaditaan alkuperätodistus, tunnistemerkintä (siru tai umpirengas) sekä Suomen ympäristökeskuksen myöntämä EU-lupanumero. Ilman näitä myös celebesinkakadujen pesittäminen eli poikasten tuottaminen on kiellettyä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f BirdLife International: Cacatua sulphurea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)
  2. BirdLife Suomi 1999: Muuttuneet suomenkieliset nimet (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Yellow crested cockatoo Parrot encyclopedia. World Parrot Trust. Viitattu 12.4.2022.
  4. Citron Crested Cockatoo Parrot encyclopedia. World Parrot Trust. Viitattu 12.4.2022.
  5. Citron-crested Cockatoo Cacatua citrinocristata Birdlife International. Viitattu 12.4.2022.
  6. Mark Kinver: New beginning for illegally traded endangered species BBC Science & Environment. BBC. Viitattu 5.1.2017. (englanniksi)
  7. Yle Uutiset yle.fi. 23. lokakuuta 2008. Viitattu 23. lokakuuta 2008. (suomeksi)
  8. Antti Kivimäki: Rauhan kakdu tuli Fredrkin hoviin kaukaa. Helsingin Sanomat, 21.6.2018, s. B 14 – B 15.
  9. Yellow crested cockatoo Longevity AnAge Database of Animal Ageing and Longevity. Viitattu 15.4.2022.