Carnegie-mitali
| Carnegie-mitali Carnegie Medal |
|
|---|---|
| Palkitaan | lasten- tai nuortenkirjailija |
| Palkinnon antaja | Chartered Institute of Library and Information Professionals |
| Maa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ensimmäinen palkinto | 1937 |
| Virallinen internet-sivu | |
Carnegie-mitali (engl. Carnegie Medal) on Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin[2] lastenkirjallisuuspalkinto. Englantilaisen kirjastoseuran (Library Association) vuonna 1936 perustama ja skotlantilaissyntyisen Andrew Carnegien mukaan nimetty palkinto on jaettu ansiokkaille lasten- ja nuortenkirjoille vuosittain 1937 lähtien. Vuodesta 2002 lähtien palkinnon on myöntänyt CILIP (Chartered Institute of Library and Information Professionals).[1]
Voittajan valitsee edellisenä vuonna Britanniassa julkaistuista kirjoista kahdestatoista kirjastonhoitajasta koostuva raati. Carnegie-mitali ei sisällä lainkaan rahapalkintoa, sillä voittajalle myönnetään kultainen mitali ja viidensadan punnan arvosta kirjoja lahjoitettavaksi valitsemalleen kirjastolle.[3] Valintamenettelyltään Carnegie-palkinto vastaa Newbery-mitalia, yhdysvaltalaista lastenkirjallisuuspalkintoa, jonka jakaa American Library Association.
Carnegie-mitalin ovat vuosien saatossa voittaneet muun muassa C. S. Lewis (1957), Richard Adams (1973), Philip Pullman (1996) ja Terry Pratchett (2002). Kahdesti palkinnon on saanut kaikkiaan seitsemän kirjailijaa: Robert Westall (1976 & 1982), Jan Mark (1977 & 1984), Peter Dickinson (1980 & 1981), Margaret Mahy (1983 & 1985), Berlie Doherty (1987 & 1992), Anne Fine (1990 & 1993) ja Patrick Ness (2011 & 2012).[4]
Vuonna 1955 Carnegie-mitalin rinnalle perustettiin myös lastenkirjojen kuvittajille tarkoitettu Kate Greenaway -mitali.[5]
Valintaprosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]CILIP on Ison-Britannian suurin kirjasto- ja informaatioalan järjestö, jolla on noin 24 000 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on oikeus nimetä ehdolle Carnegie-mitalin saajaksi vuosittain kaksi erityislaatuisen hyväksi kokemaansa lastenkirjaa. Kirjan on oltava englanninkielinen, suunnattu lapsille tai nuorille ja julkaistu kuluneena vuonna. Alkuperäisistä poiketen nykyiset säännöt sallivat palkinnon jo aiemmin voittaneiden kirjailijoiden uudet teokset ehdokkaiksi. Kirjoja voivat asettaa ehdolle myös järjestön paikallisryhmät ja alajaostot.[6][7] Alun perin palkintoehdokkaiksi kelpasivat vain englantilaisten kirjailijoiden Englannissa julkaistut kirjat, mutta vuodesta 1969 lähtien kaikki englanniksi kirjoitetut teokset on hyväksytty,[8] kuitenkin sillä ehdolla, että Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella julkaistut kirjat on täytynyt julkaista myös Britanniassa kolmen kuukauden sisällä ensijulkaisusta.[7] Carnegie-mitali voidaan jakaa myös tietokirjalle. Palkinnon saaneita tietokirjoja ovat ainakin Agnes Allenin The Story of Your Home (1949), Edward Osmondin A Valley Grows Up (1953) ja Ian W. Cornwallin ja Howard M. Maitlandin The Making of Man (1960); Eleanor Doorlyn vuonna 1939 julkaistu The Radium Woman on lapsille suunnattu elämäkerta fyysikko Marie Curiesta.[8] Vuonna 2009 palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa postuumisti, sillä kirjailija Siobhan Dowd kuoli syöpään vain kolme kuukautta palkitun neljännen kirjansa julkaisun jälkeen.[9]
Valintaraadin muodostaa kaksitoista CILIP:n lastenkirjallisuuteen keskittyneen jaoksen YLG:n (Youth Libraries Group) jäsentä, jotka siis ovat ammatiltaan lastenkirjastonhoitajia. He lukevat ja arvioivat kaikki kirjaehdokkaat, ja valitsevat sitten niistä noin kuusi finalistia. Lista finaaliin selvinneistä teoksista julkistetaan vuosittain huhtikuussa ja Carnegie-mitalin voittaja paljastetaan heinäkuisessa palkintoseremoniassa.[6] Samassa juhlassa jaetaan myös kuvittajien Kate Greenaway -mitali, jonka valitsee sama raati.
Ammattilaisten suorittamaa valintaa on pidetty yhtenä syynä palkinnon saavuttamaan arvostukseen.[10] Lastenkirjoihin erikoistuneilla kirjastonhoitajilla voidaan katsoa olevan ammattinsa kautta poikkeuksellisen hyvä tuntuma myös kirjojen todellisen kohderyhmän mielipiteistä.[2] Toisaalta The Daily Telegraph -lehden vuonna 2002 teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin kirjastojen Carnegie-aiheisiin lukuryhmiin osallistuneiden nuorten mielipiteitä, palkinnosta päättävien aikuisten tuomareiden kritisoitiin suosivan teoksia, jotka käsittelevät vaikeita ja kiistanalaisia teemoja vähemmän räväköistä aiheista kertovien tarinoiden kustannuksella. Haastatellut nuoret katsoivat, että myös kirjojen varsinaisella kohderyhmällä pitäisi olla jonkinlaista sananvaltaa voittajan valinnassa. Vuosituhannen vaihteen tuntumassa palkinnon voittivat muun muassa Beverley Naidoon Nigeriasta Britanniaan saapuvista pakolaislapsista kertova The Other Side of Truth, Aidan Chambersin eutanasiaa ja seksuaalista heräämistä käsittelevä Postcards From No Man’s Land sekä Melvin Burgessin Hepo, jonka päähenkilö on heroiiniaddikti.[11] Nuorten lukijoiden suosikeista esimerkiksi J. K. Rowling ja Roald Dahl ovat jääneet vaille Carnegie-mitalia.[2]
Luettelo voittajista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luettelon vuosiluvut viittaavat kirjan alkuperäiseen julkaisuvuoteen; kukin palkinto on jaettu seuraavana vuonna. Vuosina 1943, 1945 ja 1966 julkaistujen kirjojen osalta palkinto jätettiin jakamatta, koska minkään teoksen ei katsottu vastaavan vaatimuksia.[4]
| Julkaisuvuosi | Kirjailija | Palkittu teos | Suomennos |
|---|---|---|---|
| 1936 | Arthur Ransome | Pigeon Post | – |
| 1937 | Eve Garnett | The Family from One End Street | Kulmakujan perhe, WSOY 1956 |
| 1938 | Noel Streatfeild | The Circus is Coming | – |
| 1939 | Eleanor Doorly | Radium Woman | – |
| 1940 | Kitty Barne | Visitors from London | – |
| 1941 | Mary Treadgold | We Couldn’t Leave Dinah | – |
| 1942 | Denys Watkins-Pitchford (salanimellä B.B.) | The Little Grey Men | – |
| 1943 | – | – | – |
| 1944 | Eric Linklater | The Wind on the Moon | Kuussa tuulee, WSOY 1947 |
| 1945 | – | – | – |
| 1946 | Elizabeth Goudge | The Little White Horse | – |
| 1947 | Walter de la Mare | Collected Stories for Children | – |
| 1948 | Richard Armstrong | Sea Change | – |
| 1949 | Agnes Allen | The Story of Your Home | – |
| 1950 | Elfrida Vipont | The Lark on the Wing | – |
| 1951 | Cynthia Harnett | The Wool-Pack | – |
| 1952 | Mary Norton | The Borrowers | Kätkijät, WSOY 1959 |
| 1953 | Edward Osmond | A Valley Grows Up | – |
| 1954 | Ronald Welch | Knight Crusader | – |
| 1955 | Eleanor Farjeon | The Little Bookroom | Lasinen riikinkukko, Otava 1958 |
| 1956 | C. S. Lewis | The Last Battle | Narnian viimeinen taistelu, Otava 1979 |
| 1957 | William Mayne | A Grass Rope | – |
| 1958 | Philippa Pearce | Tom’s Midnight Garden | Tom ja keskiyön puutarha, WSOY 1977 |
| 1959 | Rosemary Sutcliff | The Lantern Bearers | – |
| 1960 | I. W. Cornwall | The Making of Man | – |
| 1961 | Lucy M. Boston | A Stranger at Green Knowe | – |
| 1962 | Pauline Clarke | The Twelve and the Genii | – |
| 1963 | Hester Burton | Time of Trial | – |
| 1964 | Sheena Porter | Nordy Bank | – |
| 1965 | Philip Turner | The Grange at High Force | – |
| 1966 | – | – | – |
| 1967 | Alan Garner | The Owl Service | Huuhkajalaakso, WSOY 1978 |
| 1968 | Rosemary Harris | The Moon in the Cloud | – |
| 1969 | K. M. Peyton | The Edge of the Cloud | Pilvilinnoissa, WSOY 1982 |
| 1970 | Leon Garfield & Edward Blishen | The God Beneath the Sea | – |
| 1971 | Ivan Southall | Josh | – |
| 1972 | Richard Adams | Watership Down | Ruohometsän kansa, WSOY 1975 |
| 1973 | Penelope Lively | The Ghost of Thomas Kempe | Vanhan talon kummitus, Otava 1976 |
| 1974 | Mollie Hunter | The Stronghold | – |
| 1975 | Robert Westall | The Machine Gunners | – |
| 1976 | Jan Mark | Thunder and Lightnings | – |
| 1977 | Gene Kemp | The Turbulent Term of Tyke Tiler | – |
| 1978 | David Rees | The Exeter Blitz | – |
| 1979 | Peter Dickinson | Tulku | Tulku – silta Tiibetiin, WSOY 1983 |
| 1980 | Peter Dickinson | City of Gold | – |
| 1981 | Robert Westall | The Scarecrows | – |
| 1982 | Margaret Mahy | The Haunting | – |
| 1983 | Jan Mark | Handles | – |
| 1984 | Margaret Mahy | The Changeover | Noitavaellus, Tammi 1990 |
| 1985 | Kevin Crossley-Holland | Storm | – |
| 1986 | Berlie Doherty | Granny was a Buffer Girl | Ei prinssiä, ei prinsessaa, Tammi 1989 |
| 1987 | Susan Price | The Ghost Drum | – |
| 1988 | Geraldine McCaughrean | A Pack of Lies | – |
| 1989 | Anne Fine | Goggle-Eyes | – |
| 1990 | Gillian Cross | Wolf | – |
| 1991 | Berlie Doherty | Dear Nobody | – |
| 1992 | Anne Fine | Flour Babies | – |
| 1993 | Robert Swindells | Stone Cold | Kivikovat kadut, Otava 1997 |
| 1994 | Theresa Breslin | Whispers in the Graveyard | – |
| 1995 | Philip Pullman | Northern Lights | Kultainen kompassi, Tammi 1996 |
| 1996 | Melvin Burgess | Junk | Hepo, Otava 1999 |
| 1997 | Tim Bowler | River Boy | – |
| 1998 | David Almond | Skellig | Nimeni on Skellig, Tammi 2000 |
| 1999 | Aidan Chambers | Postcards From No Man’s Land | – |
| 2000 | Beverley Naidoo | The Other Side of Truth | – |
| 2001 | Terry Pratchett | The Amazing Maurice and his Educated Rodents | Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät, Karisto 2002 |
| 2002 | Sharon Creech | Ruby Holler | Rubiininotko, Karisto 2005 |
| 2003 | Jennifer Donnelly | A Gathering Light | – |
| 2004 | Frank Cottrell Boyce | Millions | Miljoonat, WSOY 2004 |
| 2005 | Mal Peet | Tamar | – |
| 2006 | Meg Rosoff | Just in Case | – |
| 2007 | Philip Reeve | Here Lies Arthur | – |
| 2008 | Siobhan Dowd | Bog Child | – |
| 2009 | Neil Gaiman | The Graveyard Book | Hautausmaan poika (Otava 2009) |
| 2010 | Patrick Ness | Monsters of Men | – |
| 2011 | Patrick Ness | A Monster Calls | Hirviön kutsu (Tammi 2016) |
| 2012 | Sally Gardner | Maggot Moon | – |
| 2013 | Kevin Brooks | The Bunker Diary | – |
| 2014 | Tanya Landman | Buffalo Soldier | – |
| 2015 | Sarah Crossan | One[12] | Yksi (S&S 2018) |
| 2016 | Ruta Sepetys | Salt to the Sea[13] | – |
| 2017 | Geraldine McCaughrean | Where the World Ends | – |
| 2018 | Elizabeth Acevedo | The Poet X | Runoilija X (Karisto 2019) |
| 2019 | Anthony McGowan | Lark | – |
| 2020 | Jason Reynolds | Look Both Ways | – |
| 2021 | Katya Balen | October, October | – |
| 2022 | Manon Steffan Ros | The Blue Book of Nebo | |
| 2023 | Joseph Coelho | The Boy Lost in the Maze |
Lähde[14]
The Carnegie of Carnegies
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2007 Carnegie-mitalin 70-vuotista historiaa juhlistettiin ”Carnegie of Carnegies” -äänestyksellä, jossa aiempina vuosina palkituista kirjoista seulottiin kaikkein suosituinta.[15] Kymmenestä esiraadin valitsemasta kirjasta internetäänestyksen voitti Philip Pullmanin Kultainen kompassi 40 prosentilla annetuista äänistä. Toiseksi tuli Philippa Pearcen Tom ja keskiyön puutarha 16 prosentilla ja kolmanneksi David Almondin Nimeni on Skellig kahdeksalla prosentilla. Pullman kutsui juhlamitalia ”epäilyksettä tärkeimmäksi koskaan saamakseen kunnianosoitukseksi”.[16]
Esiraadin äänestykseen valikoimat kymmenen kirjaa olivat:[17]
- David Almond, Skellig (suom. Nimeni on Skellig)
- Melvin Burgess, Junk (suom. Hepo)
- Kevin Crossley-Holland, Storm
- Jennifer Donnelly, A Gathering Light
- Alan Garner, The Owl Service (suom. Huuhkajalaakso)
- Eve Garnett, The Family From One End Street (suom. Kulmakujan perhe)
- Mary Norton, The Borrowers (suom. Kätkijät)
- Philippa Pearce, Tom’s Midnight Garden (suom. Tom ja keskiyön puutarha)
- Philip Pullman, Northern Lights (suom. Kultainen kompassi)
- Robert Westall, The Machine Gunners
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bengtsson, Niklas: Kirjallisuuspalkinnot ulkomailla, s. 250–252. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2005. ISBN 952-692-593-6
- ↑ a b c Lane, Victoria: The things you remember Telegraph.co.uk. 4.5.2003. Viitattu 28.5.2010. (englanniksi)
- ↑ The Carnegie Medal CILIP. Viitattu 25.9.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Full List of Winners CILIP. Arkistoitu 30.4.2007. Viitattu 27.7.2015. (englanniksi)
- ↑ The Kate Greenaway Medal CILIP. Arkistoitu 17.2.2014. Viitattu 25.9.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Awards Process CILIP. Arkistoitu 4.2.2014. Viitattu 25.9.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Award Criteria CILIP. Arkistoitu 13.9.2007. Viitattu 27.9.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Carpenter, Humphrey & Prichard, Mari: The Oxford Companion to Children's Literature, s. 96–97. Oxford University Press, 1984. ISBN 0-19-211582-0
- ↑ Flood, Alison: Carnegie medal posthumously awarded to Siobhan Dowd The Guardian. 25.6.2009. Viitattu 27.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Reynolds, Nigel: Search for favourite children's book begins Telegraph.co.uk. 20.4.2007. Viitattu 28.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Hall, Macer: Teenage readers demand shift back to 'ripping yarns' Telegraph.co.uk. 26.5.2002. Viitattu 28.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Drabble, Emily: Sarah Crossan wins the Carnegie medal with verse novel One The Guardian. 20.6.2016. Viitattu 7.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Kean, Danuta: Carnegie and Kate Greenaway medals: US double in children's book awards The Guardian. 19.7.2017. Viitattu 29.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Medal for Writing Winners The Yoto Carnegies. Viitattu 19.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Calling reader of all ages, parents, grandparents, teachers, librarians: in fact everyone who loves children's books (lehdistötiedote) 20.4.2007. CILIP. Arkistoitu 16.9.2007. Viitattu 25.9.2007. (englanniksi)
- ↑ Ezard, John: Pullman children's book voted best in 70 years The Guardian. 22.6.2007. Viitattu 27.5.2010. (englanniksi)
- ↑ The Carnegie of Carnegies: the 10 books in contention (lehdistötiedote) 20.4.2007. CILIP. Arkistoitu 13.5.2007. Viitattu 27.9.2007. (englanniksi)