Carl J. Danhammer

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Carl Danhammer)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Carl J. Danhammer (alk. Jouko Kalevi Juvonen[1], s. 1957)[2] on suomalainen yrittäjä ja julkisuuden henkilö.

Danhammer on kotoisin Pieksämäeltä Siikamäen kylästä ja asuu Ylöjärvellä[3]. Pieksämäellä hän tehtaili useita pikkurikoksia ja päätyi poliisin rikoskortistoon jo 1980-luvun alussa muun muassa sekkiväärennösten takia. Hän esiintyi huonoa suomea puhuvana kanadansuomalaisena liikemiehenä, joka sujuvalla ja suurellisella käytöksellään huijasi helposti ihmisiä. Hän muun muassa asui Savonlinnassa hotellissa useita kuukausia rahatta, osti timantteja velaksi ja kihlasi paikallisen opettajan. Juvonen esiintyi rakennusinsinöörinä, vaikka hänen koulutustaustanaan on vain kesken jäänyt ammattikoulun kirvesmieslinja.[1]

Huijausten paljastuttua Juvonen hävisi maan alle. Myöhemmin 1980-luvulla hän jatkoi rikollista uraansa Ruotsissa, jossa hän myös vaihtoi nimensä Carl Danhammeriksi.[1] Danhammerin oman kertomuksen mukaan nimi tulee hänen Ruotsissa tapaamaltaan baltiansaksalaiselta aatelismieheltä, joka adoptoi hänet. Danhammer-nimistä sukua ei löydy aatelisten tietokannoista. Tukholmassa Danhammerilla oli Ren och Riv -niminen siivous- ja purkufirma, joka työllisti parikymmentä työntekijää ja alihankkijaa.[3]

Danhammer oli jonkun aikaa naimisissa Anu Saagimin kanssa.[4] Vuonna 1990 Saagim jätti vankilassa istuneen Danhammerin tavattuaan Ristomatti Ratian[3]. Ruotsissa saadun vankilatuomion jälkeen Carl Danhammer muutti Viroon ja toimi ravintolanpitäjänä sekä laulajana King Carl -nimellä. Hän oli naimisissa virolaisen Jana Saskon kanssa[3].

Danhammer muutti Suomeen Ylöjärvelle uuden puolisonsa Paula Danhammerin taloon. Vuosituhannen vaihteessa hän alkoi Matti Nykäsen manageriksi. Managerointisopimuksessa oli mukana myös ylöjärveläinen verkostomarkkinointiyrittäjä Petteri Jussila. Yhteistyö päättyi riitoihin.[3]

Danhammer osallistui vuoden 2004 kuntavaaleihin kotipaikakunnallaan Ylöjärvellä Perussuomalaisten listoilta ja sai 37 ääntä, mikä ei riittänyt valtuustopaikkaan. Vuonna 2006 Perussuomalaiset nimesivät hänet ehdokkaaksi tuleviin eduskuntavaaleihin, mutta puoluehallitus sai kuulla Danhammerin 1980-luvulla Ruotsissa saamasta raiskaustuomiosta. Tämän vuoksi Danhammer poistettiin puolueen listoilta.[5][6]

Danhammer sai Vuoden turhin julkkis -maininnan vuonna 2010.[7]

Danhammer ilmoitti joulukuussa 2011 eroavansa Ylöjärven vaalilautakunnasta, kun hänestä uutisoitiin useampi eri rikosepäily törkeistä petoksista.[8][9]

Huhtikuussa 2014 Pirkanmaan käräjäoikeudessa käytiin oikeudenkäynti, jossa Danhammerille vaadittiin ehdotonta vankeusrangaistusta petoksista. Syytteiden mukaan Danhammer oli huijannut kyläkauppias Vesa Keskiseltä 75 000 euroa ja eräältä Rovaniemellä asuvalta vanhukselta 300 000 euroa.[10] Toukokuussa 2014 oikeus tuomitsi Danhammerin kahdesta törkeästä petoksesta vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen, sekä suorittamaan 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.[11] Vuonna 2015 Turun hovioikeus poisti rangaistuksesta yhdyskuntapalvelun, mutta piti käräjäoikeuden antaman ehdollisen vankeustuomion ennallaan.[12]

Long Play julkaisi marraskuussa 2014 Danhammerista toimittaja Ilkka Pernun artikkelin.[3] Aluksi Danhammer innostui jutunteosta ilmeisesti toivoen voivansa kääntää kielteisen julkisuuden myönteiseksi. Haastattelu Danhammerin kotona kesti viisi tuntia. Pernun tarkistaessa haastattelun jälkeen, pitivätkö Danhammerin kertomat paikkaansa, monet tarinat osoittautuivat vähintäänkin väritetyiksi. Kuultuaan puheluista Danhammer suuttui ja perui sovitut jatkohaastattelut. Hän halusi kieltää jutun julkaisemisen ja uhkasi Long Playta oikeustoimilla, joita ei kuitenkaan seurannut.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Liikemies Danhammer onkin "Hullu Juvonen". Alibi, 1/1993, s. 80-83. Yhtyneet kuvalehdet.
  2. Suomalainen mies: Liikemies Carl Damhammer areena.yle.fi. 8.11.2012. Viitattu 27.04.2021.
  3. a b c d e f Ilkka Pernu: Levoton Prinssi. Long Play, 2014.
  4. Ratia, Ristomatti: Paha poika, s. 136. Helsinki: Otava, 2002.
  5. Danhammerin raiskaustuomio säikäytti perussuomalaiset Ilta-Sanomat. 23.11.2006. Viitattu 29.12.2019.
  6. Ahola, Merituuli: Right wing populist True Finns Party facing fundamental questions 15.10.2006. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 8.11.2006. (englanniksi)
  7. Ville Grahn: Hän on tämän vuoden turhin julkkis - nämä tutut ovat voittaneet aiemmin (vuosien 1994-2012 voittajat) Keskisuomalainen. 1.4.2012. Viitattu 3.4.2015.
  8. Rikoksesta epäilty liikemies eroaa vaalilautakunnasta (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 31.12.2011. Arkistoitu . Viitattu 31.12.2011.
  9. Tuomas Rimpiläinen: Epäillään talousrikoksista: Danhammer joutuu eroamaan vaalilautakunnasta Aamulehti. 31.12.2011. Viitattu 31.12.2011.
  10. Miika Viljakainen: Petosoikeudenkäynti: Kohuliikemies Danhammer kiistää syytteet Aamulehti. 15.4.2014. Viitattu 17.4.2014.
  11. Viljakainen, Miika: Kohuliikemies Carl Danhammer tuomittiin törkeistä petoksista Aamulehti. 23.05.2014. Viitattu 30.05.2014.
  12. Kröger, Tanja: Danhammer myönsi törkeät petokset Iltalehti. 23.6.2015. Viitattu 23.6.2015.
  13. "Vaikka todellisuuden rajaaminen ja selkeyttäminen onkin vaikeaa, se on myös todella innostavaa” Long Play. 19.7.2019. Viitattu 19.7.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.