Georgia Tann
| Georgia Tann | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. heinäkuuta 1891 Philadelphia, Mississippi, Yhdysvallat |
| Kuollut | 15. syyskuuta 1950 (59 vuotta) Memphis, Tennessee, Yhdysvallat |
| Ammatti | sosiaalityöntekijä |
| Muut tiedot | |
| Rikokset | lapsikauppa |
| Uhrit | noin 5 000 siepattua lasta, joista jopa 500 kuoli |
| Aikavälillä | 1924–1950 |
Beulah George "Georgia" Tann (18. heinäkuuta 1891 Philadelphia, Mississippi – 15. syyskuuta 1950 Memphis, Tennessee) oli yhdysvaltalainen lapsikauppias, joka työskenteli Memphisissä Tennesseen adoptioyhdistyksen ja orpokodin johtajana. Työnsä kautta hän pystyi harjoittamaan laajamittaista ja suunnitelmallista adoptioon perustuvaa lapsikauppaa yli 20 vuoden ajan. Tann sieppasi vaikutusvaltaisen verkostonsa tukemana tuhansia lapsia, joita hän säilytti epäinhimillisissä oloissa lastenkodissa ennen heidän myymistään varakkaille adoptiovanhemmille joka puolelle Yhdysvaltoja. Tann ei joutunut teoistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen, sillä hän kuoli syöpään vain muutama päivä sen jälkeen, kun häneen kohdistuvat rikossyytteet julkistettiin.
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Georgia Tann syntyi hyvin toimeentulevaan perheeseen vuonna 1891 Mississipin Philadelphiassa. Hänen isänsä oli vaikutusvaltainen käräjäoikeuden tuomari George Tann, äidin nimi oli Beulah Yates. Isä pyrki määrätietoisesti kasvattamaan Georgiasta pianistin, vaikka tytär suunnitteli seuraavansa isänsä jalanjälkiä oikeustieteelliselle uralle ja koki musikaalisuuteen pakottamisen ilmeisen vastenmielisenä. Georgia soitti pianoa opiskeluvuosiinsa saakka ja valmistui vuonna 1913 Martha Washington Collegesta pääaineenaan musiikki. Hän kuitenkin suuntasi muusikon uran sijaan sosiaalialan työtehtäviin ja päätyi opiskelemaan sosiaalityötä kahden kesän ajan Columbian yliopistossa. Sosiaalityö oli yksi harvoja uravalintoja, joita pidettiin sosiaalisesti hyväksyttävänä Tannin yhteiskuntaluokkaan kuuluvalle naiselle.[1][2][3]
Ura lapsikauppiaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saatuaan opintonsa päätökseen Tann aloitti vuonna 1922 työskentelyn Mississipin lastenkotiyhdistyksessä. Hän sijoitti työssään köyhiä lapsia adoptiokoteihin ilman syntymävanhempien suostumusta, jonka vuoksi ainakin yksi vanhemmista vaati oikeudessa lapsen sijoituksen kumoamista. Vaikka lastensuojelulait antoivat tuolloin adoptiotyöntekijöille varsin vapaat toimintamahdollisuudet, Tann kuitenkin irtisanottiin pikaisesti tehtävästään väärinkäytösten johdosta. Tann muutti Tennesseehen, jossa hän työllistyi isänsä suhteiden avittamana lastenkotiyhdistyksen Memphisin haarakonttorin vastaavaksi sihteeriksi ja yleni myöhemmin konttorin johtajaksi. Tannin mukana muutti Ann Atwood, jonka uskotaan olevan hänen pitkäaikainen samaa sukupuolta oleva kumppaninsa.[1][2][4][5]
Uusi työ mahdollisti Tannille tuottoisen adoptiobisneksen aloittamisen. 1920-luvun Yhdysvalloissa adoptiota alettiin mainostaa keinona saada helposti ja nopeasti sosiaalisen nousun mahdollistavia lapsia. Samoihin aikoihin yleistynyt äidinmaidonkorvike teki mahdolliseksi vauvojen ruokkimisen myös ei-imettäville äideille, joten adoption suosio kasvoi erityisesti menestyvien ja kiireisten äitien parissa. Myös Tann osallistui kasvaville markkinoille kehittämällä adoptiopalveluitaan ja mainostamalla niitä lehti-ilmoituksilla.[5]
Lapsikaupan käytännön toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Adoptioon annettavia lapsia Tann sai työnsä kautta. Tennesseessä syntyvien orpolasten määrä ei kuitenkaan läheskään kattanut kasvavien adoptiomarkkinoiden kysyntää, joten myyntikelpoisten lasten hankkimiseksi Tann päätti varastaa vauvoja ja lapsia köyhiltä vanhemmilta. Tann myi lapset adoptioon varakkaille, usein toisessa osavaltiossa asuville vanhemmille. Käytännössä Tann toteutti lapsikaappaukset joko itse tai lahjomiensa henkilöiden välityksellä. Hän lahjoi esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, terveydenhuollon henkilökuntaa ja poliiseja hoitamaan kidnappauksia sekä peittelemään sieppausten jälkiä. Auktoriteettiaseman suojassa toimineet aikuiset varastivat lapsia muun muassa sairaaloiden synnytysosastoilta, päiväkodeista, leikkikentiltä ja kirkoista. Lisäksi Tann hankki laajan tarkkailijaringin, joka hälytti havaitessaan yksin kulkevia lapsia. Tann kiirehti paikalle ja saattoi kaapata yksin leikkiviä tai koulumatkalla olevia lapsia tarjoamalla heille kyydin ylellisellä autollaan.[1][5]
Kaappaukset kohdennettiin köyhiin yksinhuoltajatalouksiin tai muihin perheisiin, joilla ei ollut taloudellisia ja sosiaalisia resursseja taistella oikeuksiensa puolesta. Erityisen toivottuja siepattavia olivat hyvännäköiset, terveet ja valkoihoiset lapset, joilla oli vaaleat hiukset ja siniset silmät. Tannin ajattelun mukaan köyhät eivät soveltuneet lasten kasvattajiksi, joten hän näki lasten kauppaamisen varakkaisiin perheisiin oikeutettuna.[1][5][3]
Kaapatut lapset sijoitettiin odottamaan adoptiota työnantajansa ylläpitämään lastenkotiin, jossa heitä kohdeltiin kaltoin. Monet lapset huumattiin rauhoittavilla aineilla, jotta he pysyisivät rauhallisina ja kuluttaisivat vähemmän ruokaa. Lapset jäivät vaille riittävää huolenpitoa ja olivat usein pahoinpideltyjä ja seksuaalisesti hyväksikäytettyjä. Useita lapsia kuoli laiminlyönnin ja pahoinpitelyjen seurauksena. Ennen adoptiota lasten syntymätodistukset ja muut todisteet henkilöllisyydestä tuhottiin. Lisäksi lasten jäljittämisen vaikeuttamiseksi heidän ikänsä ja nimensä saatettiin muuttaa ennen adoptiota.[1][5]
Arvostetut asiakkaat ja verkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tann markkinoi palveluaan varakkailla perheille ja myös kuuluisuuksille, joilla oli varaa maksaa korkeaa hintaa adoptoitavista lapsista. Tannilta lapsen adoptoineisiin kuuluvat muun muassa Hollywood-pariskunta Dick Powell ja June Allyson, kirjailija Pearl S. Buck, poliitikko Herbert Lehman sekä kaksostyttäret adoptoinut näyttelijä Joan Crawford. Adoptiovanhemmat eivät kuitenkaan tienneet lasten olleen siepattuja. Tannin asiakkaisiin kuului myös pedofiilejä, joille Tann kaupitteli ainakin varhaisessa teini-iässä olevia lapsia. Tann kehitti kaappaamilleen lapsille taustatarinoita, joilla hän vetosi potentiaalisiin adoptiovanhempiin. Lasten kerrottiin olevan hyvistä ja korkeasti koulutetuista perheistä. Tann järjesti adoptiotapahtumia, joita varten lapset siistittiin ja puettiin tyylikkäisiin vaatteisiin adoptiovanhemmille esittelyä varten.[1][4][5]
Lapsikaupan pyörittämisen teki mahdolliseksi Tannin tiiviit yhteistyösuhteet useisiin yhteiskunnallisesti korkeassa asemassa oleviin henkilöihin, joihin kuului esimerkiksi Tennesseen merkittävä poliittinen vaikuttaja, kaupungin pormestarinakin toiminut E. H. Crump sekä poliisin ja oikeuslaitoksen edustajia. Verkostojensa avulla Tann onnistui välttelemään toimiinsa kohdistuvia epäilyjä ja kiinnijäämistä. Poliisit jättivät tutkimatta Tannin toimintaan kohdistuvia valituksia ja joskus jopa auttoivat häntä sieppaamaan lapsia. Korruptoituneet tuomarit puolestaan saattoivat siirtää syntyneiden lasten huoltajuuden Tannille. Tann saavutti kunnianarvoisan yhteiskunnallisen aseman orpojen hyväntekijänä[1][4] Tann pyöritti tuottoisaa lapsikauppaa 21 vuotta, jonka aikana hänen on arvioitu tienanneen toiminnalla yli miljoona dollaria eli nykyrahassa noin 11 miljoonaa dollaria. Hän velotti yksittäisestä adoptiosta tuhat dollaria eli nykyrahassa noin 10 000 dollaria, vaikka Tennesseen osavaltion lain mukaan adoption vakiotaksa oli 7 dollaria.[5] Yhteensä Tannin on arvioitu kaupanneen yli 5 000 lasta. Lastenkodissa kuolleiden lasten määrää ei tiedetä tarkkaan, mutta joissakin selvityksessä määrän on arvioitu olevan jopa enemmän kuin 500 lasta.[1][4][3]
Kuolema ja rikostutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tannilla diagnosoitiin kohtusyöpä 1940-luvun puolivälissä. Vuosikymmenen lopulla Tannin poliittisen suojelijan E. H. Crumpin vaikutusvalta alkoi heiketä ja lopulta osavaltion uusi kuvernööri Gordon Browning nimitti erityistutkijan selvittämään Tannin toimia. Vain muutaman kuukauden tutkimusten aloittamisen jälkeen Tann kuoli syöpään kotonaan syyskuussa 1950. Kuvernööri Browning ehti julkistaa rikostutkimuksen tuloksia lehdistötilaisuudessa vain kolme päivää ennen Tannin kuolemaa.[5][3]
Tennesseen lastenkotiyhdistyksen toiminta lakkautettiin ja lastenkoti suljettiin lopullisesti vain kaksi kuukautta Tannin kuoleman jälkeen vuoden 1950 lopulla. Vasta vuonna 1995 osavaltio julkisti tuomion, jossa Tann katsottiin syylliseksi lapsikauppaan. Tuomioistuimen päätös takasi uhreille uudet syntymätodistukset, rahallisia korvauksia ja pääsyn kaikkiin heitä koskeviin osavaltion hallussa olleisiin adoptiodokumentteihin.[2][5][3]
Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjailija Lisa Wingate on kirjoittanut vuonna 2017 vuonna romaanin Before We Were Yours, joka kertoo tarinan Georgia Tannin johtaman Tennesseen orpokotiin joutuneista lapsista. Sitruuna Kustannus on julkaissut teoksen vuonna 2020 Hilla Hautajoen suomentamana nimellä Ennen kuin olimme sinun. Vuonna 2019 ilmestyi Wingaten ja Judy Christien kirjoittama tietokirja Before and After: The Incredible Real Life Stories of Orphans Who Survived the Tennessee Children's Home Society, joka on tosipohjainen teos samasta aiheesta.[6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Flint, Winne: Georgia Tann Abducted Children And Sold Them To Celebrities And Pedophiles, Making Millions History Daily. 8.11.2019. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Vishnu: A Horrendous Thief Who Made Her Millions by Selling Children History of Yesterday. 5.10.2020. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Harrington, Robyn Kagan: Georgia Tann: The Mastermind of a Black Market Baby Ring That Lasted for Three Decades Exploring History. 24.7.2020. Medium. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Poppy, Nick: This woman stole children from the poor to give to the rich New York Post. 17.6.2017. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Celeste, Erika: For 20 years, a Tennessee baby thief kidnapped more than 5,000 children from the streets, hospitals, and shanty towns of Memphis. Now, 70 years later, survivors of her 'house of horrors' are confronting the past. Insider. 4.12.2019. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Ennen kuin olimme sinun Kirjasampo. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ Ross, Michelle: Before and After: The Incredible RealLife Stories of Orphans Who Survived the Tennessee Children's Home Society. Booklist, 15.10.2019, 116. vsk, nro 4. American Library Association. Gale General OneFile. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
| ||||||||||
