Siirry sisältöön

Benicio del Toro

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Benicio Del Toro)
Benicio del Toro
Del Toro Guardians of the Galaxyn ensi-illassa 2014.
Del Toro Guardians of the Galaxyn ensi-illassa 2014.
Henkilötiedot
Koko nimi Benicio Monserrate Rafael del Toro Sánchez
Syntynyt19. helmikuuta 1967 (ikä 59)
San Germán, Puerto Rico
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1987–
Merkittävät roolit
Palkinnot

Parhaan miessivuosan Oscar
2000 Traffic

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Benicio Monserrate Rafael del Toro Sánchez (s. 19. helmikuuta 1967 San Germán) on puertoricolainen Oscar-palkittu näyttelijä.[1] Häntä on luonnehdittu luonnenäyttelijäksi.[2][3]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Del Toron vanhemmat Gustavo ja Fausta olivat molemmat ammatiltaan asianajajia. Hänen äitinsä menehtyi hepatiittiin Benicion ollessa yhdeksänvuotias. Del Toro kävi lapsena katolista koulua Puerto Ricossa ja 13-vuotiaan muutti perheensä mukana Mercersburgiin Pennsylvaniaan, jossa kävi Mercersburg Academy -nimistä sisäoppilaitosta. Del Toro opiskeli myöhemmin liiketaloutta Kalifornian yliopiston San Diegon kampuksella, mutta siirtyi opiskelemaan näyttelemistä.[1][4][5]

Del Toro muutti Kaliforniasta New Yorkiin ja opiskeli ensin Circle in the Square Theatre Schoolissa. Hän sai sitten stipendin Stella Adlerin akaatemiaan Los Angelesiin.[6]

Näyttelijänura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Del Toro teki ensimmäisen televisioroolinsa vuonna 1987, jolloin hän vieraili yhdessä televisiosarja Miami Vicen jaksossa, ja ensimmäisen elokuvaroolinsa vuonna 1988 perhekomediassa Big Top Pee-wee. Vuonna 1989 hän esitti Darioa, Bond-konna Franz Sanchezin apuria elokuvassa 007 ja lupa tappaa.[1][7] Del Toron sai kehuja suorituksestaan minisarjasta Camarena (1990). Hän näytteli tositapahtumiin perustavassa sarjassa meksikolaista huumeparonina. Del Toron 1990-luvun elokuvia olivat muun muassa Nyhjää tyhjästä (1993) ja China Moon (1994).[6]

Läpimurtoroolinsa Del Toro teki vuonna 1995 Bryan Singerin ohjaamassa rikoselokuvassa Epäillyt, jossa hän esitti Fred Fensteriä. Hän sai roolityöstään parhaan miessivuosan Independent Spirit Awardin. Hän sai saman palkinnon myös seuraavana vuonna roolistaan Benny Dalmauna Julian Schnabelin ohjauksessa Basquiat.[1][8][9] Del Toro ja Alicia Silverstone olivat pääosassa huonoja arvosteluja saaneessa elokuvassa Tuhannen taalan tyttö (1997). Hän lihotti itseään noin 20 kilogrammaa Dr. Gonzon rooliin elokuvaa Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa (1998) varten ja näytteli Guy Ritchien Snatchissa (2000).[6]

Vuonna 2001 del Toro sai useita palkintoja, muun muassa parhaan miessivuosan Oscarin, BAFTA-palkinnon ja Golden Globen sekä parhaan miesnäyttelijän Hopeisen karhun suorituksestaan elokuvassa Traffic, jossa hänellä oli huumepoliisi Javier Rodriguezin rooli. Hänestä tuli kolmas Oscarin saanut puertoricolaisnäyttelijä José Ferrerin (Cyrano – miekan sankari) ja Rita Morenon (West Side Story) jälkeen. Hän oli ehdolla sivuosa-Oscarin saajaksi myös vuonna 2004 roolistaan ex-vanki Jack Jordanina elokuvassa 21 grammaa, mutta jäi tuolloin ilman palkintoa.[1][5][8][9]

Del Toro esitti Che Guevaraa Steven Soderberghin ohjaamassa kaksiosaisessa elämäkertaelokuvassa Che, joka sai ensi-iltansa vuonna 2008. Hän sai vuonna 2008 suorituksestaan Cannesin elokuvajuhlien parhaan miesnäyttelijän palkinnon (Prix d'interprétation masculine) sekä 2009 parhaan miespääosan Goya-palkinnon.[1][10][11]

Del Toro näytteli 2010-luvulla muun muassa Inherent Vicessa (2014), Sicariossa (2015) ja sen jatko-osassa Sicario 2: Soldado (2018). Hän oli mukana myös suurtuotannoissa Guardians of the Galaxy (2014), Star Wars: The Last Jedi (2017) ja Avengers: Infinity War (2018) sekä minisarjassa Escape at Dannemora (2018). Hän myös ääninäytteli viekasta kettua perhe-elokuvass Dora and the Lost City of Gold (2019).[6]

Del Toro ja Don Cheadle olivat pääosissa Steven Soderberghin draamassa No Sudden Move (2021), jossa hän näytteli pikkurikollista 1950-luvun Detroitissa. Del Toro oli myös mukana Wes Andersonin elokuvissa The French Dispatch (2021) ja Foinikialainen juoni (2025) sekä Paul Thomas Anderson toimintaelokuvassa One Battle After Another (2025). Roolistaan karateopettajana Del Toro sai uransa kolmannen Oscar-ehdokkuuden.[6]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Del Torolla on elokuussa 2011 syntynyt tytär Kimberly Stewartin kanssa.[12]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1988 Big Top Pee-wee Duke
1989 007 ja lupa tappaa Licence to Kill Dario
1991 China Moon Lamar Dickey
Indian Runner Miguel
1992 Kolumbus – seikkailijoista suurin Christopher Columbus: The Discovery Alvaro Harana
1993 Nyhjää tyhjästä Money for Nothing Dino Palladino
Kultaiset munat Huevos de oro Bob
Peloton Fearless Manny Rodrigo
1994 Kalavelkoja hollywoodilaisittain Swimming with Sharks Rex
1995 Epäillyt The Usual Suspects Fred Fenster
1996 Basquiat Benny Dalmau
The Fan – pelko iskee The Fan Juan Primo
Hautajaiset The Funeral Gaspare Spoglia
1997 Tuhannen taalan tyttö Excess Baggage Vincent Roche
Joyride López
1998 Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa Fear and Loathing in Las Vegas Dr. Gonzo
2000 Snatch – hävyttömät Snatch Frankie Four-Fingers
Tuhon tiellä The Way of the Gun Longbaugh
Traffic Javier Rodriguez
2001 Kunniasanalla The Pledge Toby Jay Wadenah
2003 Saalistaja The Hunted Aaron Hallam
21 grammaa 21 Grams Jack Jordan
2005 Sin City Jackie-Boy
2007 Things We Lost in the Fire Jerry Sunborne
2008 Che Ernesto ”Che” Guevara
2010 The Wolfman Lawrence Talbot
2012 Raakalaiset Savages Lado
Jimmy P. Jimmy Picard
2013 Thor: The Dark World Taneleer Tivan / Keräilijä (cameo)
2014 Guardians of the Galaxy Taneleer Tivan / Keräilijä
Escobar: Paradise Lost Pablo Escobar
Inherent Vice Sauncho Smilax
2015 A Perfect Day Mambrú
Sicario Alejandro Gillick
Pikku prinssi The Little Prince Käärme (ääni)
2017 The Trap Slim
Star Wars: The Last Jedi DJ
2018 Avengers: Infinity War Taneleer Tivan / Keräilijä
Sicario 2: Soldado Sicario: Day of the Soldado Alejandro Gillick
2019 Seikkailija Dora Dora and the Lost City of Gold Swiper (ääni)
2021 No Sudden Move Ronald Russo
The French Dispatch Moses Rosenthaler
2023 Reptile Tom Nichols
2025 One Battle After Another Sergio St. Carlos
Foinikialainen juoni The Phoenician Scheme Zsa-zsa Korda

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Benicio Del Toro Biography Yahoo! Movies. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Meyer, Carla: THE OSCARS / 'Traffic's' Benicio Del Toro On the Road to Lead Roles SFGate. 18.3.2001. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Partanen, Anu: Suden hetki. Image, 2010, nro 1, s. 64–68. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 15.7.2011.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ He, Erik: Out of control Independent.ie. 1.2.2009. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  5. ↑ a b Daly, Susan: Benicio del Toro: Mild at heart Independent.ie. 5.2.2010. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Bauer, Patricia: Benicio Del Toro Encyclopedia Britannica. 22.1.2026. Viitattu 10.2.2026. (englanniksi)
  7. ↑ HMMS on the villains of the film LICENSE TO KILL HMSS. Arkistoitu 13.4.2009. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  8. ↑ a b Awards for Benicio Del Toro The Internet Movie Database. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  9. ↑ a b Benicio DEL Toro Biography (1967-) Film Reference. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  10. ↑ Benicio Del Toro, prix d'interprétation masculine 7sur7.be. 25.5.2008. Viitattu 15.7.2011. (ranskaksi)
  11. ↑ Penélope Cruz y Benicio del Toro ganan premios Goya People en Español. 2.2.2009. Viitattu 15.7.2011. (espanjaksi)
  12. ↑ Michaud, Sarah: Benicio del Toro, Kimberly Stewart Welcome Daughter People.com. 22.8.2011. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 2.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Benicio del Toro.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Benicio_del_Toro&oldid=23836224”