Bench
| Bench Benchin kieli |
|
|---|---|
| Oma nimi | Béntʂnón |
| Tiedot | |
| Alue | Etiopia |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 173 586 (äidinkielisten määrä vuonna 1998) |
| Sija | ei 100 suurinmman joukossa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
omoottiset kielet pohjoisomoottiset kielet gonga-gimojan -kielet gimojankielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | afa |
| ISO 639-3 | bcq |
Bench on Etiopiassa puhuttava pohjoisomoottinen kieli, jota puhuu äidinkielenään noin 174 000 Bench Majin alueella asuvaa henkilöä (1998). Toisin kuin alueen muissa kielissä benchissä on foneemisia tooneja peräti kuusi.
Äänneoppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Benchin kielessä on neljä vokaalia: /i e a o u/
Vokaalien lisäksi on myös kuusi toonia. Niistä viisi on tasaisia ja yksi nouseva (joskus pidetään korkeana nousevana). Käyttäen o-kirjainta esimerkkinä, toonit kirjoitetaan näin: /ő ó ō ò ȍ ǒ/
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bilabiaali | Koronaali | Palato- alveolaari |
Retrofleksi | Velaari | Glottaali | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p | b | pʼ | t | d | tʼ | k | ɡ | kʼ | ʔ | ||||
| Affrikaatat | ʦ | ʦʼ | ʧ | ʧʼ | tʂ | tʂʼ | ||||||||
| Frikatiivit | s | z | ʃ | ʒ | ʂ | ʐ | h | |||||||
| Puolivokaalit | j | |||||||||||||
| Nasaalit | m | n | ||||||||||||
| Likvidat | l, r | |||||||||||||
Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Benchin kielen katsotaan jakautuvan kolmeen keskenään ymmärrettävään murteeseen, jotka ovat:
Muoto-oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Suomi | obliikvi | subjekti | lokatiivi | vokatiivi |
|---|---|---|---|---|
| minä | tá | tān | tȁtʼn̄ | |
| sinä | ní | nēn | nȉtʼn̄ | wȍ (miehestä), hȁ (naisesta) |
| sinä (arvonimi) | jìnt | jìnt | jìnt | |
| hän (miehestä) | jı̋ | jīs | _ | |
| hän (miehestä; arvonimi) | ı̋ts | ı̋ts | ı̋ts | |
| hän (naisesta) | wű | wūs | _ | |
| hän (naisesta; arvonimi) | ɡēn | ɡēn | ɡēn | |
| itse (3.p.) | bá | bān | bȁtʼn̄ | |
| me (ekslusiivinen) | nú | nūn | nȕtʼn̄ | |
| me (inklusiivinen—me kaikki) | nı̋ | nīn | nȉtʼn̄ | |
| te | jìntȁjkʼn̄ | jìntȁjkʼn̄ | jìntȁjkʼn̄ | |
| he | ı̋tsȁjkʼn̄ | ı̋tsȁjkʼn̄ | ı̋tsȁjkʼn̄ |
Demonstratiivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Demonstratiiveihin luetaan háng "täällä", ēk "tuolla", jìnk "siellä", nēɡ "tuolla alhaalla", nèk "tuolla ylhäällä". Itsenäisinä sanoina tai yhdessä determinanttiliitteiden ùʂ tai àʂ kanssa nämä sanat toimivat demonstratiivipronomineina eli "tämä ihminen", "tuo ihminen" jne. Kun näihin lisätään nominilausekkeen osoitin -à, niistä tulevat demonstratiiviadjektiivit:
- hànɡ nás dȁdn̄ àtāɡùʂn̄ "kun hän tuli miehen lähelle..." ("täällä mies lähelle saavuttaa-Stat.-Det.-kun")
- njāʔà nēɡà hàndī "nämä pojat tuolla alhaalla" ("poika-NPMk. alhaalla-tuolla-NPMk. Det.-S.")
Lukusanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1 | mātʼ |
| 2 | nám |
| 3 | káz |
| 4 | ód |
| 5 | ùtʂ |
| 6 | sàpm̄ |
| 7 | nàpm̄ |
| 8 | nyàrtn̄ |
| 9 | ìrstn̄ |
| 10 | ta̋m |
| 100 | bǎl |
| 1000 | wňm |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mary J. Breeze: "A Sketch of the Phonology and Grammar of Gimira (Benchnon)" Teoksessa Omotic Language Studies. Toim. Richard J. Hayward. London: SOAS, 1990.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]