Bella Ahmadulina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bella Ahmadulina 2004.

Izabella (Bella) Ahatovna Ahmadulina (ven. Изабе́лла Ахатовна Ахмадулина;[1] 10. huhtikuuta 1937 Moskova, Neuvostoliittolähde?29. marraskuuta 2010[2]) oli venäläinen runoilija. Hän syntyi Moskovassa tataari-isän ja venäläis-italialaisen äidin ainoana lapsena.lähde?

Ahmadulinan ensimmäiset runot julkaistiin sanomalehdessä vuonna 1955. Ensimmäinen Ahmadulinan oma kokoelma Struna ilmestyi Moskovassa 1962.lähde? Hän käänsi erityisesti georgialaista runoutta venäjäksi ja kirjoitti esseitä venäläisestä runoudesta.[1]

Ahmadulinasta tuli vuonna 1977 Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian kunniajäsen.[3] Ahmadulinalle myönnettiin vuonna 1989 Neuvostoliiton valtionpalkintolähde?.

Ahmadulina oli vuosina 1954–1959 naimisissa Jevgeni Jevtušenkon kanssa. Hän avioitui myöhemmin taiteilija Boris Messererin kanssa. Hänen tyttärensä on runoilija Jelizaveta Kulijeva.lähde?

Ahmadulina kuoli kotonaan lähellä Moskovaa 29. marraskuuta 2010.[2]

Suomennettuja runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[4]
  • Päämäärä vie meitä ympyrää: uuden venäläisen avantgarderunouden antologia, toim. ja suom. Jukka Mallinen, Helsinki: Tamara-press 1989 ISBN 951-8994-01-3
  • Kuka puhuu – kaksitoista runoilijaa Suomesta ja Venäjältä, toim. Jukka Mallinen, Jyväskylä: Ateena ISBN 951-976-098-0
  • Mukkula: Lahden kansainvälinen kirjailijakokous, Lahti: Lahden kansainvälinen kirjailijakokous 1997
  • Idän ja lännen runot: valikoima Neuvostoliiton ja Amerikan uutta runoa, suom. ja toim. Markku Lahtela (idän runot), Anselm Hollo (lännen runot) Weilin + Göös 1963
  • Runon suku: valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa, toim. Jarkko Laine, Helsinki: Otava 1991 ISBN 951-1-11447-6
  • Uuden runon Venäjä, (Sorok russkih sovetskih poetov), toim. Toivo Flink, Petrozavodsk 1989 Karjala ISBN 5-7545-0041-6
Runot
  • Aavemaisen sokkeloinen kylpylä, suom. Jukka Mallinen, teoksessa: Päämäärä vie meitä ympyrää
  • Kadehdittava on minulla muinainen tapa (Завидна мне извечная привычка), suom. Jukka Mallinen, julkaisussa: Kulttuurivihkot 1982; nro 2
  • Lapin kesien jäät, suom. Eila Kivikkaho, teoksessa: Mukkula 1997 (Raakakäännös Jukka Mallinen)
  • Lumipyry oli kyllä sakea, suut silmät lunta täynnä meillä ja hevosilla (Такая пала на душу метель: ослепли в ней и заплутали кони), suom. Eila Kivikkaho, teoksessa: Kuka puhuu
  • Magnetofoni (Магнитофон (Magnitofon)), suom. Markku Lahtela, julkaisussa: Parnasso 1963; nro 3
  • Maisema, suom. Markku Lahtela, teoksessa: Idän ja lännen runot
  • Maisemaa tehostaa eteen pysäköity porsche, suom. Jukka Mallinen, teoksessa: Päämäärä vie meitä ympyrää
  • Minulle suotiin, suom. Eila Kivikkaho, teoksessa: Mukkula 1997 (Raakakäännös Jukka Mallinen)
  • Muisto Siperiasta, suom. Markku Lahtela, teoksissa: Idän ja lännen runot, Maailman runosydän ja Runon suku
  • Nuo tytöt tuossa tahtoo rakastaa (Апрель), suom. Toivo Flink, teoksessa: Uuden runon Venäjä
  • On tullut ilta, kadullani soi taas kengän kapse (По улице моей который год..), suom. Toivo Flink, teoksessa: Uuden runon Venäjä
  • Peredelkino eron jälkeen (Переделкино полсе разлуки), suom. Eila Kivikkaho; teoksessa: Kuka puhuu
  • Pienet lentokoneet, suom. Markku Lahtela, teoksessa: Idän ja lännen runot
  • Rafaelinpäivä (День-Рафаэль), suom. Eila Kivikkaho; teoksessa: Kuka puhuu
  • Sain elää, kurja, häpeässä..., suom. Toivo Flink, teoksessa: Uuden runon Venäjä
  • Sammio olen, muuan asumus vain (Я лишь объем, где обитает что-то, чему малы земные имена). Selity ei nimillä sen laatu., suom. Eila Kivikkaho; teoksessa: Kuka puhuu
  • Syreeni, syreeni - voi jos se nuutuu. Kaduttaa, että taitoin sen (Сирень, сирень - не кончилась бы худом ьоя сирен), suom. Eila Kivikkaho; teoksessa: Kuka puhuu
  • Taas pyydät: - Älä itke enää… (Ты говоришь - не надо плакать...), suom. Toivo Flink, teoksessa: Uuden runon Venäjä
  • Toisten työ, suom. Markku Lahtela, teoksessa: Idän ja lännen runot
  • Tuomi valkorunkoinen (Черёмуха белонощная (Tšerjomuha belonoštšnaja)), suom. Jukka Mallinen, teoksessa: Päämäärä vie meitä ympyrää
  • Unissakävijät, suom. Markku Lahtela, teoksessa: Idän ja lännen runot

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan kirjallisuustieto, s. 20. Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-x.
  2. a b Russian poet Bella Akhmadulina dies aged 74 29.11.2010. RIA Nostovi. Viitattu 29.11.2010. (englanniksi)
  3. Academy of Arts and Letters
  4. Bella Ahmadulina, Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.10.2021, viitattu 20.11.2021
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.