Brigitte Bardot

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Bardot)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Bardot” ohjaa tänne. Pop-yhtyeestä kertoo Bardot (yhtye).
Brigitte Bardot
Brigitte Bardot vuonna 1962
Brigitte Bardot vuonna 1962
Syntymäaika 28. syyskuuta 1934 (ikä 81)
Syntymäpaikka Pariisi, Ranska
Aktiivisena 19521973
Muut nimet BB
Merkittävät roolit Juliette Hardy (...ja Jumala loi naisen)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Brigitte Anne-Marie Bardot (s. 28. syyskuuta 1934 Pariisi) on ranskalainen näyttelijä ja eläinaktivisti. Hänen läpimurtoelokuvansa oli ...ja Jumala loi naisen (1956), joka teki hänestä yhden 1950- ja 60-lukujen tunnetuimmista seksisymboleista.[1] Hän lopetti näyttelijänuransa 1973 ja on sen jälkeen kampanjoinut julkisuudessa eläinten oikeuksien puolesta.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brigitte Anne-Marie Bardot syntyi 28. syyskuuta 1934 Pariisissa.[2] Perhe oli varakas ja asui Pariisin 16. kaupunginosassa lähellä Eiffel-tornia.[3] Bardot opiskeli teini-ikäisenä balettia. Hänestä tuli myös suosittu valokuvamalli, ja hän sai kuvansa Ranskan Ellen kanteen 15-vuotiaana.[2][3] Hän tapasi elokuvantekijä Roger Vadimin, ja heistä tuli rakastavaisia. Naimisiin he pääsivät vasta joulukuussa 1952, kun Bardot oli täysi-ikäinen.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bardot esiintyi ensimmäisessä elokuvassaan Ei kiltti tyttö vuonna 1952.[2] Hänen ensimmäiset elokuvaroolinsa olivat pieniä ja pohjasivat hänen kauneuteensa ja seksikkyyteensä.[3] Bardot'n läpimurtoelokuva oli hänen aviomiehensä Roger Vadimin ohjaama ...ja Jumala loi naisen (1956), jossa Bardot esitti seksuaalisesti vapaamielistä eteläranskalaista nuorta naista. Rohkean elokuvan myötä Bardot'sta tuli kansainvälinen elokuvatähti ja Euroopan tunnetuin naisnäyttelijä. Hänestä tuli vapaan ja luonnollisen sensuaalisuuden symboli niin elokuvissaan kuin yksityiselämässäänkin. Bardot ja Vadim erosivat 1957, mutta he tekivät senkin jälkeen elokuvia yhdessä.[2]

Bardot näytteli 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla kymmenissä elokuvissa, mukaan lukien mestariohjaajien Jean-Luc Godardin ja Louis Mallen elokuvissa. Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat ...ja Jumala loi naisen (1956), Sen täytyi tapahtua (1963) ja Viva Maria! (1965).[2]

Bardot oli myös laulaja, ja hän äänitti 1960-luvulla joitain musiikkialbumeita, kuten Brigitte Bardot Sings (1960) ja Special Bardot (1968). Hän nauhoitti hittikappaleita myös Serge Gainsbourgin kanssa.[2] Bardot oli ranskalaisuuden symboli Mariannen rintakuvan mallina 1970.[4]

Bardot lopetti näyttelemisen 39-vuotiaana 1973 ja muutti Saint-Tropeziin.[2]

Eläinaktivismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bardot vuonna 2002

Bardot on ollut aktiivinen eläinten oikeuksien puolustaja näyttelijänuransa jälkeen. Hän perusti eläinten pelastusjärjestön ja alkoi kampanjoida eläinten oikeuksien puolesta. Hän on vuodesta 1977 alkaen kampanjoinut esimerkiksi hylkeenpyyntiä, Japanin valaanpyyntiä, hevosten kuljetuksia ja teurastusta, eläinkokeita, härkätaistelua, teollisia eläintiloja, metsästystä sekä turkiksia vastaan. Toimintaansa hän on rahoittanut muun muassa myymällä omaisuuttaan.[5] Bardot on saanut useaan kertaan sakkoja rotuvihan lietsomisesta arvosteltuaan maan muslimiväestöä ja etenkin heidän harjoittamaansa eläinten rituaalista massateurastusta Id al-Adha-juhlan aikana tapana, joka ei kuulu Ranskaan.[6][7]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bardot on ollut neljä kertaa naimisissa. Hänen aviomiehiään ovat olleet Roger Vadim (1952–1957), Jacques Charrier (n. 1959–1962), Gunter Sachs (1966–1969) ja Bernard d'Ormale (1992–).[2] Bardot'lla oli useita rakastajia niin avioliittojensa aikana kuin niiden välissäkin.[3]

Bardot'n ainoa lapsi on poika liitosta Charrierin kanssa.[2] Bardot ei ollut kiinnostunut äitiydestä, joten Charrier sai lapsen huoltajuuden.[3]

Bardot kärsi elokuvauransa aikana kuuluisuudestaan ja imagopaineista, ja hän teki jo 26-vuotissyntymäpäivänään itsemurhayrityksen.[2] Hänen tiedetään yrittäneen itsemurhaa yhteensä neljä kertaa.[3]

Politiikassa Bardot tukee Ranskan Kansallista rintamaa ja sen johtajaa Marine Le Penia.[8]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1952 Ei kiltti tyttö Le trou normand Javotte Lemoine
Manina – tyttö ilman huntua Manina, la fille sans voile Manina
Les dents longues Les dents longues Morsiusneito
1953 Le portrait de son père Le portrait de son père Domino
Kohtalokas rakkaus Un acte d'amour Mimi
1954 Kevytmielinen Versailles Si Versailles m'était conté Mademoiselle de Rozille
Tradita Tradita Anna
1955 Rakkaan Carolinen poika Le fils de Caroline chérie Pilar d'Aranda
Huumaavat hetket Futures vedettes Sophie
Lääkäri merellä Doctor at Sea Hélène Colbert
Älä leiki rakkaudella Les grandes manoeuvres Lucie
Rakkauden kiihko La lumière d'en face Olivia Marceau
1956 Troijan Helena Helen of Troy Andraste
Hitonmoinen tyttö Cette sacrée gamine Brigitte Latour
Neron pidot Mio figlio Nerone Poppea
Naisen aseilla En effeuillant la marguerite Agnès Dumont
Liian kaunis morsian La mariée est trop belle Chouchou
...ja Jumala loi naisen Et Dieu... créa la femme Juliette Hardy
1957 Pariisitar Une parisienne Brigitte Laurier
1958 Rakkauden jumalatar Les bijoutiers du clair de lune Ursula
Rakkaus on kohtaloni En cas de malheur Yvette Maudet / Séverine Serizy
1959 Nainen ja leikkikalu La femme et le pantin Eva Marchand
Babette lähtee sotaan Babette s'en va-t-en guerre Babette
Tanssitko kanssani? Voulez-vous danser avec moi? Virginie Dandieu
1960 Kielletyt hetket L'affaire d'une nuit Nainen ravintolassa (cameo)
Totuus La vérité Dominique Marceau
1961 Löysin ohjaksin La Bride sur le cou Sophie
Rakastajattaria Amours célèbres Agnès Bernauer (osassa "Agnès Bernauer")
1962 Enkeli vai paholainen Vie privée Jill
Sotilaan lepo Le repos du guerrier Geneviève Le Theil
1963 Sen täytyi tapahtua Le mépris Camille Javal
1964 Une ravissante idiote Une ravissante idiote Penelope Lightfeather
1965 Rakas Brigitte Dear Brigitte Omana itsenään (cameo)
Viva Maria! Viva Maria! Maria I
1966 Maskuliini feminiini Masculin féminin: 15 faits précis Näyttelijätär bistrossa (cameo)
1967 Kaksi viikkoa syyskuussa À coeur joie Cecile
1968 3 askelta yöhön Histoires extraordinaires Giuseppina (osassa "William Wilson")
Shalako Shalako Kreivitär Irina Lazaar
1969 Les femmes Les femmes Clara
1970 L'ours et la poupée L'ours et la poupée Felicia
Rakkauden noviisit Les novices Agnès
1971 Rommia, rommia Boulevard du Rhum Linda Larue
Öljyä, pimuja ja roistoja Les pétroleuses Louise / Frenchie King
1973 Jos Don Juan olisi nainen Don Juan ou Si Don Juan était une femme... Jeanne
Rakas seikkailija L'histoire très bonne et très joyeuse de Colinot Trousse-Chemise Arabelle

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bardot on kirjoittanut omaelämäkerran BB, joka ilmestyi suomeksi 1997.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brigitte Bardot Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.4.2013. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Brigitte Bardot Biography, Biography.com
  3. a b c d e f g Caroline Howe: Brigitte Bardot had 100 lovers - including women - and four husbands, but fame led to despair as she tried to end her life four times and abandoned the only child she ever had, reveals new book The Daily Mail. 14.10.2014. Viitattu 4.2.2016.
  4. Brigitte Bardot Loses Out to Catherine Deneuve in France's Clash of Symbols 1985. People. Viitattu 6.4.2013.
  5. Sonia Horon: Brigitte Bardot Chooses Animals Over Hollywood GlobalAnimal.org. 23.2.2012. Viitattu 4.2.2016.
  6. Bardot fined over racial hatred 3.6.2008. BBC News. Viitattu 28.9.2014.
  7. Bardot fined for racist remarks 16.6.2000. BBC News. Viitattu 28.9.2014.
  8. David Chazan: Brigitte Bardot calls Marine Le Pen 'modern Joan of Arc' The Telegraph. 22.8.2014. Viitattu 4.2.2016.
  9. Bardot B: BB. Suom. Remes M L. WSOY, 1997. ISBN 9789510220191.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brigitte Bardot.