Autokaupunki
Autokaupunki[1][2][3] on kaupunki, jonka liikenne perustuu suurelta osin tai käytännössä kokonaan yksityisautoiluun. Autokaupunki kannustaa ihmisiä liikkumaan autolla rakentamalla kehittynyttä autoinfrastruktuuria, kuten leveitä ja korkean nopeusrajoituksen teitä, tieliikennesiltoja sekä -tunneleita ja pysäköintipaikkoja. Usein nämä tapahtuvat muiden liikkumismuotojen kustannuksella, esimerkiksi vilkkaiden teiden kevyelle liikenteelle luoman estevaikutuksen vuoksi.[4] Kehittyneen autoinfrastruktuurin kaupungissa autoilu on myös usein julkiseen liikenteeseen verrattuna nopeampi liikkumismuoto.[5]
Autokaupunkien kehityksen voidaan katsoa alkaneen 1920-luvun Yhdysvalloista, jossa kasvavat automäärät yhdistettynä vielä kehittymättömiin liikennesääntöihin johtivat usein autoilijan ja jalankulkijan törmäyksiin.[6] Samalla kun liikenneturvallisuus nousi huoleenaiheeksi, autoteollisuus taloudellisten intressiensä ohjaamana alkoi entistä enemmän lobata kaupunkeja muuttamaan katuverkostoaan autoystävällisemmäksi. Autokeskeisen kaupunkisuunnittelun tulos näkyy erityisen hyvin Yhdysvalloissa, koska se oli monia vuosikymmeniä autoteollisuuden johtava maa.[7][8]
Autokaupungit ja niiden vaikutus ympäristöön ja ihmisiin ovat saaneet osakseen kasvavaa kritiikkiä viime vuosikymmeninä. Uuden urbanismin oppien mukaan katujen ja rakennetun ympäristön tulisi olla suunniteltu ihmisiä, ei pelkästään autoja varten.[9] Monet kaupungit etenkin Euroopassa ovat ottaneet käyttöön toimia, joiden tarkoituksena on vähentää tai rajoittaa autoliikennettä.[10]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa autokaupunkien kehitykseen vaikutti suuresti sodanjälkeinen tieliikennesuunnittelu. Yksi merkittävimmistä alan asemakaava-arkkitehdeistä oli Lahdessa ja Turussa vaikuttanut Olavi Laisaari, joka oli saanut paljon vaikutteita Yhdysvalloista.[11][12] Laisaaren suunnitelmissa Turun keskustan kaduille tehtäisiin lisää tilaa autoille, samalla kun jalankulkijat ohjataan kortteleiden sisäpihoille jalankulkuväylille.[2]
Suomessa muun muassa Espoota on usein kutsuttu autokaupungiksi. Espoon kaupungin mukaan mielikuva on vanhentunut, ja 2010-luvusta lähtien kaupunki on keskittynyt enemmän myös muiden liikkumismuotojen palvelemiseen.[13][14][15]
Mittavia toteutumattomia suunnitelmia Helsingin autoiluinfrastruktuurin kehittämiseksi olivat muun muassa Smithin–Polvisen liikennesuunnitelma ja Alvar Aallon keskustasuunnitelma.[16][17] Vuosina 2011–2021 Helsingin moottoriajoneuvoliikenne väheni kaikilla kaupungin laskentalinjoilla yhteensä 11 prosenttia, ja Helsinginniemen laskentalinjalla 27 prosenttia.[18]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Onko Espoo mielikuvien veroinen autokaupunki? Espoon kaupunki. Viitattu 7.10.2023.
- ↑ a b Autokaupunki Turku elää ja voi hyvin Turun Sanomat. Viitattu 7.10.2023.
- ↑ Espoota on tehty ensisijaisesti autoilun ehdoilla ja sen pyöräilijä huomaa polkiessaan alikulusta keskelle kaaosta Helsingin Sanomat. Viitattu 7.10.2023.
- ↑ Teollisuuskadun akseli Helsingin kaupunki. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Disparities in travel times between car and transit: Spatiotemporal patterns in cities Nature. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ The forgotten history of how automakers invented the crime of "jaywalking" Vox. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ How automakers insidiously shaped our cities for cars Fast Company. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Jaywalking: How the car industry outlawed crossing the road BBC. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ What is New Urbanism? Congress for the New Urbanism. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ European cities look to phase out cars in 'transportation revolution' Yahoo News. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Suunnitelma Turusta ja sen neljästä tytärkaupungista oli lähijunaliikenteen menetetty mahdollisuus Turun Sanomat. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Olavi Laisaari, autokaupungin puolestapuhuja Museovirasto. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Espoo kiri Euroopan kärkeen – "Mielikuva autokaupungista vanhentunut" Länsiväylä. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Autokaupunki Espoo haluaa lopettaa ilmaisen pysäköinnin, mutta kaikki poliitikot eivät tätä hyväksy – ”Emme voi pakottaa ihmisiä pyöräilemään” Helsingin Sanomat. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ 1 000 uutta kieltomerkkiä Espooseen – "Suomen autokaupunki" otti vaarin arvostelusta Helsingin Uutiset. Viitattu 8.10.2023.
- ↑ Suuret suunnitelmat Helsingin Sanomat. Viitattu 9.10.2023.
- ↑ Alvar Aalto oli vähällä mullistaa Helsingin keskustan Helsingin Sanomat. Viitattu 9.10.2023.
- ↑ Moottoriajoneuvoliikenteen liikennemäärät Helsingin kaupunki. Viitattu 9.10.2023.