Uusi urbanismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tukholmaan 1990-luvulla rakennettua uusurbaania Sankt Eriksområdet -korttelialuetta.

Uusi urbanismi (engl. New Urbanism) on esikaupungistumisen vastapainoksi Yhdysvalloissa 1970–1980-luvulla syntynyt kaupunkisuunnittelun suuntaus. Tavoitteena on pysäyttää kaupunkirakenteen hajoaminen ja luoda perinteistä eurooppalaista kaupunkia muistuttavia alueita, joissa on monipuolisia toimintoja ja joissa kadut muodostavat tiiviin verkoston. Uusurbanistit pyrkivät palauttamaan perinteiset pääkadut ja aukiot alueiden toiminnallisiksi keskittymiksi, jotka tarjoavat kaupunkitilaa, kohtaamispaikkoja ja paikallisia palveluita. Uudisrakentamisen lähtökohtana tulisi suuntauksen mukaan olla paikallista historiaa, ilmastoa, ekologiaa ja rakentamistapaa kunnioittava arkkitehtuuri. Liikkeen tunnusmerkkejä ovat muun muassa tehokas maankäyttö, jalankulkuystävällisyys, ekologisuus, kompaktius, umpikorttelit ja raideliikenteen suosiminen. Yhteisöllisyys ja paikallisuus ovat myös hyvin tärkeitä, kun pyritään luomaan viihtyisiä kaupunkiympäristöjä.[1][2][3]

Euroopassa merkittäviä uutta urbanismia edistäviä organisaatioita ovat Council for European Urbanism (C.E.U.) sekä INTBAU (engl. The International Network for Traditional Building, Architecture & Urbanism). C.E.U. pyrkii vaalimaan eurooppalaisten kaupunkiympäristöjen rakennusperintöä ja kulttuurista pääomaa sekä kaupunkirakentamisen kestävyyttä. INTBAU perustettiin Britanniassa vuonna 2001 kansainväliseksi verkostoksi, jonka tarkoituksena on edistää perinteistä arkkitehtuuria, uutta urbanismia ja rakennustaiteita, suojelijanaan Walesin prinssi Charles. INTBAU-järjestöllä on yli 6 000 jäsentä yli sadassa maassa ja kansallisia paikallisorganisaatioita 30 maassa, muun muassa Suomessa toimiva Intbau Finland.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uusi urbanismi.
  1. Visanti, Matti: Urbanismi ja kaupunkisuunnittelun näkökulma Rakennustieto 4/2008. Rakennustieto Lehdet. Viitattu 5.8.2012.
  2. Pääkaupunkiseudun keskukset ja kaupunkiympäristön laatu. Suunnittelumaantieteen kurssiraportti. Helsingin yliopisto, geotieteiden ja maantieteen laitos, 2012.
  3. a b Hautamäki, Taina: Rakennusperintöalan resurssit. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2018.
  4. About Us. INTBAU, International Network for Traditional Building, Architecture & Urbanism.